Mielenkiintoisessa videossa (näitä on youtubessa paljonkin, ne on postattu ennen 2008 pahinta romahdusta) Robert Hirsch selventää miksi öljyn ja bensan hinta voivat moninkertaistua nykyisestä. Noh, tuo uhkailu jäi toistaiseksi tyhjäksi, sillä taloussysteemi kyykähti niin rajusti jo paljon ennen Robertin visioimia 300-500 usd tynnyrihintoja, että hieman mietityttää, tuleeko tuollaiset hinnat ikinä mahdollisiksi, ainakaan nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa. Ihmiset lyävät hanskat (ja etenkin diesel-käyttöiset koneet) naulaan ja tyytyvät 8 % BKT:n putoamiseen jo paljon pienemmälläkin hinnalla (ja talouden supistaminenhan supistaa kysyntää joka laskee hintoja jne).
Unohdetaan hetkeksi yhteiskuntamme rakenteessa oleva systeeminen vika, joka vaatii meitä pukeutumaan päivittäin tonnin painoisiin henkilö/perhekohtaisiin haarniskoihin, jotta pääsemme liikkumaan paikasta toiseen, ja mietitään miten tätä vikaa voisi tehdä, noh, vähemmän vialliseksi samalla kun yritämme korjata sitä (yritämmehän?). Sähköautot lienevät yksi mahdollisuus, ja niihin on kohdistunut viime vuosina kohtalainen hype. Niissä on kuitenkin muutamia ongelmia, jotka nykyautoilijan näkövinkkelistä ovat suorastaan deal-breikkereitä. Katsotaan mitä niiden takaa löytyy:
Sähköautojen seitsemän hyvettä
1) Hyötysuhde
Sähkömoottori käyttää akuissa olevan energian huomattavasti (2-3 kertaa) paremmin hyväkseen kuin polttomoottoriauto, jotka ovat enemmänkin polttoainekäyttöisiä lämmittimiä, joiden sivutoimintona on myös liikkuminen paikasta toiseen (vähän kuin hehkulampun sivutoimintona on valaiseminen).
Jos samalla saadaan suuntaus kevyempiin materiaaleihin autojen koreissa, paranee hyötysuhde tätäkin kautta. Nythän esim. polttomoottoriautoissa alle 5 % energiasta menee itse kuljettajan siirtämiseen, jossa ei voi olla kauheasti järkeä.
On argumentoitu, että sähköntuotannon ja siirtämisen tehottomuus tiputtaa tämän hyötysuhteen lähelle polttomoottoriautojen tasoa, mutta usein unohdetaan että öljyntuotannossakin on omat vaiheensa (etsintä, poraus, kuljetus, jalostus, kuljetus), jotka huonontavat hyötysuhdetta jo ennen polttomoottoria. Olisi tietysti kiva vilkaista kattavia laskelmia joissa nämä asiat olisi otettu huomioon. Tyly fakta on silti se, että hiilellä tuotettu sähkö hukkaa jo tuotantovaiheessa ison osan petentiaalisesta energiastaan (josta osa onneksi käytetään kaukolämpönä) joka tekee sähköautojen tehokkuudesta vähemmän markkinamiesten kuvaamaa lyömällä todellisuuden mustan leiman niiden väitteiden päälle.
2) Paikalliset saasteet
Sähköautoista ei tule paikallista saastetta, ja hiilitasekin määräytyy tankatun sähkön tuotantotavan mukaan. Tämä on helppo ohittaa viherpiipertelynä, mutta tiiviimmin asutuissa paikoissa ja valta/moottoriteiden varsilla polttomoottoreista tuprahtelevat sadat haitalliset ja myrkylliset kemikaalit aiheuttavat käsittämättömän suuret kustannukset yhteiskunnalle, siis sinulle ja minulle, lähinnä lisääntyvän terveydenhuollon, ennenaikaisten sairaseläkkeiden ja lisääntyneiden sairaslomapäivien muodossa. Astma ei ole kiva tauti, ja yksi sen merkittävistä aiheuttajista on polttomoottoriajoneuvojen pakokaasupäästöt.
Jos haluaa skitsota näistä pakokaasuista ja polttoaineiden sisältävistä myrkyistä ja kemikaaleista enemmänkin, niin suosittelen Terry Tammisen ”Lives per Gallon” -kirjaa. Rekan kyljestä tuprahtava musta dieselin katkuinen savupilvi ei enää koskaan näytä entisenlaiselta, ja on kirjassa paljon muutakin mielenkiintoista…
3) Rajattu huippunopeus
Sähköautoissa huippunopeuden saa ohjelmallisesti rajattua, ja ottaen huomioon rajoitetun käyttösäteen, näin myös usein tehdään, sillä virrankulutus kasvaa sitä nopeammin mitä kovempaa mennään.
Äkkiseltään naapuruston Vatanen kysyy, että miksi tämä on hyvä asia? Siksi, että perheautojen huippunopeus on useissa malleissa rajattu 130 km/h pintaan, joka on 10 km/h enemmän kuin Suomen maksimirajoitus. Ei ole mitään tarvetta tai syytä mennä kovempaa. 130 km/h mahdollistaa ohitukset myös moottoritie-nopeuksissa. Hälytysajoneuvot tulevat varmaan jatkossakin kulkemaan pääosin nestemäisillä polttoaineilla, joten ne pääsevät sitten niin kovaa kuin tarve on.
Harvalle tulee heti mieleen, että lisääntynyt energiankulutus ei ole pelkästään sähköautojen ongelma, sillä polttoaineen kulutus kasvaa ihan samalla tavalla polttomoottori-autoissa, kun nopeus kasvaa. Niissä se vain ei pääse ahdistamaan, koska kantamaa riittää, huoltoasemia on tiuhassa ja tankkaus on nopeaa. 1970 luvun öljykriiseissä esim. Jenkkilässä kuitenkin säästettiin valtavasti polttoainetta säätämällä maksiminopeus 55 mp/h, eli noin 89 km/h. Suosittelen samaa myös Suomeen lähivuosina, kenties porrastaen ensin nopeus 100 km/h (eli käytännössä kesärajoitukset pois motareilta) ja sitten kun polttoaineen saatavuus heikkenee, maksiminopeudeksi 90 tai 80 km/h. Ken tietää, kenties VR:kin pystyy sitten kilpailemaan nopeudella? 😉
4) Huollon ja ylläpidon vähentynyt tarve
Sähköautoissa ei ole öljynvaihtoja, eli tule jäteöljyä. Sähkömoottorissa on vähemmän kuluvia osia, eli vähemmän huollontarvetta. Autohuoltobisnekselle (ja varaosabisnekselle) tämä on tietysti hieman huono suunta, mutta ei mahda mitään. Ne eivät ole ainoa ala joka öljyn saannin vähenemisestä ja hinnan nousemisesta, sekä niiden välillisistä vaikutuksista, tulevat ottamaan turpiinsa.
Luulisin silti että autonvalmistajat tulevat rahastamaan omansa pois pakollisilla huolloilla, ohjelmistopäivityksillä(!), akkutestauksilla ja muilla kalibroinneilla, jotta takuu säilyy. Minkäs teet.
5) Rajattu ajomatka ja olosuhteet
Suurimpia ahdistavia tekijöitä sähköautoissa on niiden rajattu ajomatka yhdellä latauksella. Miten hitossa saan tästä väännettyä positiivisen ominaisuuden? Katsotaanpa.
Oletetaan että jatkossa ihmisten liikkumisen vapaus tulee rajoittumaan (niin kuin kerroin vaaliteemoissani), johtuen nousevista polttoaineiden hinnoista, saatavuuden rajoittumisesta ja ylipäätään käytössämme olevan energian vähenemisestä. Laajemmalta katsontakannalta on siis aika todennäköistä, että jatkossa yli 100 – 150 km matkat tulevat entistä harvinaisemmiksi. Tälläkin hetkellä valtaosalle meistä riittää muutama kymmenen kilometriä vuorokaudessa. Ja jos pidempiä matkoja tehdään, kannattaa ne tehdä jatkossa julkisilla kulkuneuvoilla yksityisautoilun sijaan.
Henkilöautosta tulee jatkossa mahdollisesti kehittymään enemmän lyhyen kantaman kulkuneuvo (tai keskipitkän, jos lyhyt tarkoittaa pyöräiltävissä olevaa matkaa). Tähän ajatukseen kannattaa alkaa totuttelemaan, ja totuttelun voi hyvinkin aloittaa hankkimalla sähköauto, jolla ei yksinkertaisesti pääse pitkälle kertalatauksella.
Ja sitten kuuluu takavasemmalta:
”No mutta kun me mennään kavereiden kanssa joka pääsiäisenä Lappiin laskettelemaan kimppakyydillä!”
No problemo, polttomoottoriautoja saa vuokrattua, myös tulevaisuudessa. Sama lääke tehoaa myös pari kertaa vuodessa tapahtuviin ”takaisin maalle” -matkoihin. Eihän se ole ihan yhtä helppoa ja kätevää, mutta se juuri on pointtini (ja voisin kuvitella, myös monien Vihreiden pointti, vaikka he eivät sitä ihan näin suoraan monesti sanokaan). Ei sen pidäkään olla. Elämä, tai siis tarkemmin nykyinen resursseja villisti tuhlaava elämänTYYLI on aivan liian helppoa ja houkuttelevaa. Moni täysin turha energia jää kuluttamatta ja päästö päästämättä, jos sen eteen joutuu näkemään edes hieman vaivaa ja suunnittelua.
Länsimaisen kulutuskulttuurin suurimpia sisäänrakennettuja vikoja on, että on helpompi kuluttaa energiaa kuin olla kuluttamatta. Mutta kuka viitsii lähteä kauemmas lyhyelle vierailulle jos sitä varten täytyy nähdä auton vuokraamisen vaiva? Menetetäänkö mitään vaikka jäädänkin joskus kotiin? Vai voiko olla, että jopa jäämme nettosaajiksi, kun koko ajan ei tarvitse olla menossa johonkin tai tulossa jostain?
Tämä on mielestäni aika keskeinen pointti, joka yhteiskunnan rakenteissa ja suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, sillä nyt tähtäin on siinä, miten tehdään energian ja materian kulutus aina vaan helpommaksi ja nopeammaksi, kun fokuksen soisi olevan siinä, miten määritellä turhaa kulutusta ja tehdä se vähän vähemmän helpoksi ja houkuttelevaksi.
6) Käytettyjen akustojen jälkimarkkinat
Monia, myös minua, ahdistaa sähköautoissa niiden akkujen rajattu ajomatka, jonka päälle tulee vielä se, että akuthan heikkenevät käytön myötä. Muutaman vuoden päästä kapasiteetista on jäljellä ehkä enää 70 %, jolloin pakkaskelillä lumisateessa ja -hangessa ajettaessa ei pääse kuin kotiportille, kun akku alkaa näyttää tyhjältä. Eli onko 5 vuoden päästä edessä uuden akuston hankinta, jolla hintaa voi olla 10 000 euroa? Apua! Sinne meni se polttoaineissa saatu säästö sitten…
No niin meni, mutta hätä ei ole ihan tämän näköinen.
Täyssähköautojen akkujen kapasiteetti pyörii lähivuosina markkinoille tulevissa malleissa 10-20 Kwh pinnassa. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että auton akulla voi käydä saunomassa parina iltana (noin 8 Kwh per kerta). 100 wattia vievää teholäppäriä voi pitää päällä yhteen soittoon 4-8 päivää, virransäästöllä ja yöksi sulkemalla viikkotolkulla.
Jos sitten otetaan huomioon, että käytetyn akun kapasiteetti on vaikkapa 65 % alkuperäisestä. Siihen saa ladattua siis yllämainittujen kapasiteettien mukaan 6,5-13 kwh energiaa, jolla moni vempain ja vimpsutin pyörii viikkokausia. Sähköverkon ulottumattomissa olevilla mökeillä moinen kapasiteetti olisi jopa ylimitoitettu, joten akuston voi pilkkoa ja myydä pienempinä palasina. Joten vaikka investointi uuteen akustoon onkin edessä, voi olla melko varma että käytetyille li-ion akuille löytyy myös jälkimarkkinat, ja niistä voi saada ihan kohtalaisen hinnan (riippuen tietysti akustosta, koosta, kunnosta ja soveltuvuudesta muuhun käyttöön).
Itse näkisin mielelläni sovelluksen, jolla sähköauton akuista (joko vanhat tai jopa käytössä olevat) voisi helposti viritellä tänne maalle varavirta-järjestelmän pidempien sähkökatkojen varalta. Pakastin ja jääkaappi, sekä virtaa säästävä valaistus pysyisivät sähköauton akustolla käynnissä viikkotolkulla myös sähköjen katketessa, ja myös esim. vesipumppuun riittäisi tehoa ettei putket jäätyisi. Akustoa voisi ladata myös uusiutuvilla (tai vaikka generaattorilla) tuotetulla energialla, josta olisi helppo jakaa kiinteistöön sähköä käytön mukaan (generaattorin päällä pitäminen jatkuvasti on aika rasittavaa ja vie polttoainetta kohtalaisen runsaasti).
Vertailuun voi tietysti ottaa myös isohkon katumaasturin, jonka keskikulutus on vaikkapa 8+ litraa satasella. Jos polttoaineen hinta jatkaa nousuaan ja sitä kenties aletaan säännöstelemään, niin miten se vaikuttaa tällaisen auton jälleenmyyntiarvoon, suhteessa käytettyyn sähköauton akustoon?
7) Polttoaine
Viimeisenä se tärkein, eli polttoaine. Tai sen puute. Tällä hetkellä bensiini ja diesel-öljy ovat käyttömukavuudeltaan ylivoimaisia. Fossiiliset polttonesteet aiheuttavat kuitenkin valtavasti kasvihuonekaasu-päästöjä ja muita saasteita, sekä tuhoavat ympäristöä koko elinkaarensa matkallaan maan alta autosi moottorin lämmöksi. Sen lisäksi ne ovat kovaa vauhtia hupenemassa.
Sähköä puolestaan voi tuottaa monilla eri tavoilla, jopa paikallisesti. Järkevät (ja jopa älykkäät) systeemit voivat tasata autojen lataukset yöaikaan, kun muu kulutus on pientä.
Oma villi veikkaukseni on, että jos nyt ostaa uudenkarhean polttomoottori-auton, se ei Suomessa ehdi ajaa koko käyttöikäänsä (about 15 vuotta), ennen kuin polttoaineista on tullut erittäin kallista ja/tai säännösteltyä niukkuustavaraa, josta pääosa menee tarkoin kriteerein valittuihin välttämättömyys-kohteisiin yhteiskunnassa. Tiedän tyyppejä joiden mielestä tämä on dystooppisen pessimistinen arvio (valtaosa normaaliväestöstä), ja tiedän tyyppejä, joiden mielestä olen optimisti parhaasta päästä (useimmat öljyyn ja öljyhuippuun perehtyneet ihmiset).
Voit vapaasti valita ketä uskot.
ps. Loppuun vielä IEA:n tuore roadmap sähköajoneuvoista täältä (pdf) ja tiedote asian tiimoilta täältä, jonka mukaan sähköajoneuvoja valmistetaan liian vähän, ainakin maiden yhteenlaskettuihin myyntitavoitteisiin nähden.
Vuonna 2005 annetussa haastattelussa öljygeologi Colin Campbell ennustaa tulevan rahoitus ja pankkikriisin, ja kertoo miksi öljyn hinta oli se, joka kuplat puhkaisi. Miksi öljygeologi ymmärtää rahoitusmaailman asioista näin paljon enemmän kuin ammattilaiset? Tai vielä kauheampaa, miksi minusta tuntuu että minäkin olen toisinaan enemmän perillä asioiden todellisesta tolasta kuin skenen sisällä olevat?
Tie Helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla, on siteeraus joka tulee äkkiseltään mieleen ympäristöjärjestöjen toilailuista niiden pakottaessa Saksan poliitikot sulkemaan ydinvoimalat. Ja nyt kun paska alkaa iskemään tuulettimeen, on mielenkiintoista seurata asianosaisten reagointia ja vastuunkantoa/pakoilua.
Tämän J.M. Korhosen toisaalla kommenteissa esille tuoman uutisen mukaan Saksa aikoo rahoittaa fossiilisia voimaloita (hiili ja kaasu) ilmastonmuutoksen torjuuntaan varatusta rahastosta suuruusluokassa 160 miljoonaa euroa per vuosi (esimerkkinä 2013-2014). Osuus on maksimissaan 5 % kyseisen rahaston vuosibudjetista vuosina 2013-2016.
Mitä sitten?
Jos minä olisin ollut siellä ydinjätetynnyriin pukeutuneena mieltäni osoittamassa, niin tässä vaiheessa olisi todennäköisesti niin hyväksikäytetty ja likainen olo, että itsensä jatkuvasta, pakonomaisesta pesemisestä ei tahtoisi tulla loppua millään. Vaan eipä hätää, ”never under-estimate the power of self-denial” niinkuin sanotaan. Epäilemättä siis asianosaiset keksivät sopivat selitykset joiden mukaan tämä:
- Ei voi pitää paikkaansa, uutinen on väärennös tai valhetta
- Ei ole siltä mitä näyttää tai tämä ei tule tapahtumaan (oikeasti tapahtuu jotain aivan muuta, ja se on varmasti jotain paljon mukavampaa)
- Saksa on luvannut pitää/ostaa 40 % päästövähennyksensä joten ihan sama miten monta laitosta se rakentaa (köh… ilmastonmuutos-rahoilla köh…)
- Ei ole mitään tekemistä ydinvoimaloiden sulkemisen kanssa (ei tietenkään, eihän perusvoiman tuotantoa voi mitenkään verrata perusvoiman tuotantoon).
- On ohimenevää Saksan tiellä uusiutuvien über-mahtimaaksi ja siten sillä ei ole väliä (ai niin, ne hyvät aikeet joilla se tie helvettiin oli päällystetty).
- Ne laitokset tulee olemaan niin helvetin hienoja ja niissä tulee olemaan myös Valmius hiilen talteenottoon ja varastointiin, että käytännössä tämä on ilmastoteko (Not. Hiilen talteenottoa ei ole otettu käyttöön vielä käytännössä missään hiilivoimalassa sillä se on kallista ja se lisää hiilen polttoa jopa neljänneksellä jotta saadaan sama energia ulos. Se on luokkaa yhtä huono idea kuin ruoan muuttaminen bioetanoliksi).
Epäilemättä siis edelleen esim. Satu Hassi ja Greenpeace ovat sitä mieltä, että Suomen kannattaa ehdottomasti seurata Saksan esimerkkiä ja sulkea pikapikaa ydinvoimalansa eikä ainakaan rakentaa uusia, tehokkaampia ja turvallisempia yksiköitä.
Hesari julkaisi lyhyen vastineeni erääseen mielipide-palstalla olleeseen kirjoitukseen. Vastineeni alla.
****************
Saksa lisää fossiilista energiantuotantoa
Sirpa Kauppinen esitti (HS Mielipide 11.7.2011), että Saksa ei minkään suunnitelman mukaan lisää hiilivoimaa ajaessaan alas ydinvoimansa. Lähteet jäivät häneltä mainitsematta, mutta ainakin Wall Street Journalin (10.6.2011) mukaan liittokansleri Angela Merkel totesi Saksan tarvitsevan 10-20 GW verran uusia fossiilisia (hiili ja kaasu) voimalaitoksia turvatakseen energiansaantinsa sen siirtyessä uusiutuviin.
Nämä tulevat jo rakenteilla olevien, 2013 mennessä valmistuvien n. 10 GW:n fossiilisten voimalaitosten lisäksi. Saksa tuntuu panostavan uusiutuvien lisäksi vahvasti myös fossiilisiin, sillä nyt rakennettavien hiilivoimaloiden normaali käyttöikä on noin 40 vuotta.
Toinen kirjoittajan väite koski Saksan monikertaista uusiutuvaa tuotantoa Suomeen verrattuna. Häneltä lienee unohtunut, että jo pelkästään puupolttoaineilla tuotettiin tilastokeskuksen mukaan Suomen primäärienergiasta yli viidennes vuonna 2009.
Alla oleva tekstini julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 4.7.2011.
***************************
Vihreiden voitto on ilmaston häviö
Ympäristöväki on innoissaan Saksan päätöksestä luopua ydinvoimasta 2022 mennessä. Toissijaista on, että Saksan hiilivoimalat jäivät sulkematta ja lisää rakennetaan, tai että uusiutuvien säätövoimana käytettävät kaasuturbiinit ja tuontisähkö tekevät niistä jotain muuta kuin päästöttömiä. Luonnon monimuotoisuudenkaan häviäminen biopolttoaineiden tehotuotannon alle ei ole ongelma ympäristöväellä, eikä se, että noin 80 % maailman primäärienergiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.
Samana päivänä kun tieto Saksan päätöksestä levisi maailmalle, kansainvälinen energiajärjestö IEA tiedotti maailman hiilidioksidipäästöjen saavuttaneen viime vuonna ennätystason. IEA:n pääekonomisti Fatih Birol totesi myös, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen asteeseen näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Tämän ymmärrettyään tuntuu irvokkaalta, että ympäristöväki iloitsee ilmaston kannalta vähäpäästöisten ydinvoimaloiden sulkemisesta Saksassa. Varsinkin kun Saksa ilmoitti vähän myöhemmin rakentavansa 10-20 GW uusia hiilivoimaloita korvaamaan suljettavat ydinvoimalat. Se on suunnilleen Belgian koko sähköntuotantokapasiteetti (17 GW).
Ympäristöväki argumentoi, että ydinvoiman jättämä aukko täytetään uusiutuvalla energiantuotannolla. Pelkästään Saksan hiilivoimaloiden poistaminen käytöstä loisi kuitenkin energiantuotantoon kaksi kertaa suuremman aukon, jonka täyttäminen uusiutuvilla voisi hyvinkin, toisin kuin nykyinen ratkaisu, laskea kasvihuonekaasupäästöjä. Ympäristöväki voisikin nyt selittää minkä logiikan mukaan nimenomaan ydinvoiman alasajo pienentää päästöjä, mutta hiilivoiman ei. Vai onko kyse jostain muusta kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisestä? Jos näin, niin tarvitsemme mielestäni uuden ympäristöliikkeen.
Olen viime aikoina parjannut Vihreitä ja luonnonsuojelujärjestöjä heidän, sanoisinko kiihkeän epäkäytännöllisestä suhtautumisestaan esim. ydinvoimaan ja siitä juontuvasta taipumuksestaan tukea epäsuorasti fossiilista teollisuutta. Kyseinen kritiikki on mielestäni täysin ansaittua. Mutta tämä artikkeli on jotain muuta. Nyt seuraa nimittäin Vihreille selkääntaputtelua ja positiivista palautetta, sillä luettuani Vihreiden liikenne-ohjelman, huomasin että monen muun järkevän (vaikkakin poliittisesti ehkä epäsuositun) ehdotuksen ja näkemyksen lisäksi siellä oli ihan oma laatikkonsa varattu Öljyhuipulle.
Se on ensimmäinen kerta kun törmään öljyhuipun esilletuomiseen missään poliittisessa, virallisessa yhteydessä tai lausunnossa. Olkoonkin, että kukaan ei ole siitä kauheasti suutaan avannut julkisuudessa, ainakaan siten että minä olisin siitä mitään kuullut. Kovin shokki oli oikeastaan se, että kyseinen ohjelma on vuodelta 2006, jolloin Peak Oil oli nykyistä paljon marginaalisemmassa asemassa, harvojen harrastusta ja hörhöjen juttuja. Ironista kyllä, perinteisen raakaöljyn tuotantohuippu asettui tuonne samaan vuoteen 2006, tai lähteestä ja laskutavasta riippuen jopa vuoteen 2005.
Otsikolla ”Loppuuko Öljy” -olevassa infolaatikossa tuodaan melko hyvin, vaikkakin tietysti lyhyesti ja pintapuolisesti, esille keskeiset öljyhuipun ongelmat. Voi olla että kun ohjelma vuonna 2006 tehtiin, ei arvioitu, että monet siinä mainituista tulevaisuuden uhista ja ongelmista toteutuisivat seuraavan 5 vuoden aikana. Näitä enemmän tai vähemmän toteutuneita kohtia ovat esim:
1) Koska nykyinen maailmanjärjestys on riippuvainen halvoista fossiilisista polttoaineista, voi öljyn väheneminen johtaa maailmanlaajuiseen talouslamaan, tai pahimmillaan jopa yhteiskunnalliseen katastrofiin.
Tuo kyseinen lama koettiinkin heti parin vuoden päästä, kun 147 USD hintainen öljy toimi neulana joka puhkaisi Jenkkien asuntokuplan, joka vuorostaan aiheutti koko rahajärjestelmän valahtamisen kanveesiin, tyrmäyksen partaalle. Tämä vuorostaan johtui rahoitusmarkkinoiden sääntelyn systemaattisesta löystyttämisestä, lyhyen tähtäimen ahnehtimisesta, pankkien velkavivun määrän nousemisella jopa yli 30:1 -lukemiin sekä asiantuntijoiden ja ammattilaisten erittäin vankasta mutta virheellisestä uskosta siihen että rahaa (ja sen seurauksena myös velkaa) on kannattavinta käyttää lähinnä rahan luontiin (loputon finanssikeinottelu verrattuna reaalitalous jossa oikeasti tehdään jotain).
Samaisen öljyn edelleen korkea hinta on jatkuvana huolena talousennustajille, jotka vuoroin pelottelevat sen syöksevän länsimaisen talouden uuteen taantumaan tai nipistävän talouskehitystä tuntuvasti, vuoroin anelevat OPEC:lta tuotannon kasvattamista (turhaan, ei sitä tule jos sitä ei tule).
Yhteiskunnallinen katastrofi vuorostaan on koettu esim. Egyptissä, joka juuri siirtyi öljyn viejämaasta tuojaksi, joka luonnollisesti aiheuttaa pahan vajeen paikalliseen talouteen, ja kun kansalta loppuvat sekä leipä että sirkushuvit, alkaa myös paikallisen diktaattorin valta yleensä murentua. Myös muissa öljyntuottajamaissa on runsaasti samantyyppistä liikehdintää, joka tulee öljytulojen pienentyessä pahenemaan. On se kiva että Saudien asebudjetti on käsittämättömän suuri (vastaostona jenkkien ostamalle öljylle), sillä mikäli paikallinen väestö laittaisi hanoja pienemmälle, olisi seuraus koko maailman taloudelle katastrofaalinen. En voikaan tajuta sitä näennäistä helppoutta jolla päättäjät sivuuttavat öljyhuipun ja öljyriippuvuuden seurauksen, jossa yhden paikallisen diktatuurin mureneminen syöksisi koko pallon enemmän ja vähemmän sekä taloudelliseen että sen jälkeen moneen muuhunkin rotkoon.
Saudien kuningasperhe ei pysy vallassa, koska se olisi jotenkin oikein, normaalia, tai meille käytännöllistä. He pysyvät vallassa väkivallan(uhan), mittavan lahjonnan (sirkusta ja liepää) ja totaalisen korruption voimin. Näistä kaksi ovat suoraan liitoksissa erittäin korkeisiin öljytuloihin.
Noh, tähän voidaan lainata, en nyt muista ketä, joka sanoi: Historiasta voimme oppia, että emme ole oppineet historiasta mitään.
2) Öljyhuipputeorian kriitikot katsovat kuitenkin, ettei öljyhuippu tapahdu vielä pitkään aikaan.
Niin, noh, lol. Voi tietysti keskustella siitä, että mikä lasketaan öljyksi ja mikä ei, mutta perinteisen raaka-öljyn kohdalla se siis tapahtui vuonna 2006 (lähde IEA). Tuo on siis sitä niin sanottua halpaa öljyä, jota ei tarvitse louhia ja keitellä jostain pikihiekasta tai porata kalliilla ja onnettomuusherkällä lautalla useiden kilometrien syvyydestä merenpohjan alta. Edelleen, yksi paikallinen katastrofi voi syöstä globaalitkin markkinat sekaisin, ja esim. ilmastonmuutoksen ansiosta näitä katastrofeja on jatkuvasti tarjolla yhä enemmän.
3) Järkevää politiikkaa on varautua vääjäämättömään. Ennemmin tai myöhemmin öljy ehtyy ja sen hinta nousee merkittävästi nykyisestä.
Jep, tai siis, näyttää siltä että tuo hinta nousi jo merkittävästi nykyisestä, sillä vuonna 2006 tynnyrillisen (WTI crude oil) vähän pidemmän aikavälin keskihinta oli luokkaa 50 usd, ja nyt pidemmän aikavälin hinta on yli 80 usd. Lyhyemmän ajan keskihinta tuolloin oli noin 60 usd, kun se tällä hetkellä on noin 100 usd. Talouden elpyessä on öljynkin hinta ollut noususuunnassa. Se vauhti jolla nämä muutokset ovat tapahtuneet viittaa voimakkaasti sen suuntaan, että järkevää politiikkaa on varautua vääjäämättömään, ja se vääjäämätön alkaa yhä enenevässä määrin olla tuulettimessa ja sitä kautta kansakuntamme kollektiivisessa tuulilasissa.
Oheisessa videossa Samassaveneessä-sivuston Aki riisuu EVM:n, tämän suunnitteilla olevan Beelseboobin kalsarisilleen, ja selventää meille vähemmän asioista perillä oleville, mistä on kyse.
Nyt pitäisi vielä keksiä että miten tuon Pirun sikiämän sarvipäisen äpärä-lapsen saa tapettua ennenkuin se saadaan synnytettyä tänne tuhojaan tekemään? Kannattaa nyt ainakin laittaa videota ja viestiä eteenpäin, tuolla videon lopussa on myös muutama vinkki aiheeseen, vaikka vähän myöhässä ollaankin.
Kesän kunniaksi laitoin runosuonen kukkimaan ja jaan sen tuottamat hedelmät teidänkin kanssa. Ohessa siis mukaelma ”Talo jonka rakensi Jussi” -lorusta sovellettuna nykyiseen euroopan talousjärjestelmään.
************************
Oli talousjärjestelmä, jonka takasi veronmaksaja Jussi
Oli korkealla riskillä toimiva yksityinen pankki, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
Oli sikamainen voitto, joka tehtiin korkealla riskillä toimivassa yksityisessä pankissa, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
Oli rahakas Sijoittaja, joka keräsi sikamaisen voiton, joka tehtiin korkealla riskillä toimivassa yksityisessä pankissa, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
Oli hyvin palkattu Pankkiiri, jonka palkan maksoi rahakas Sijoittaja, joka keräsi sikamaisen voiton, joka tehtiin korkealla riskillä toimivassa yksityisessä pankissa, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
Oli Poliitikko, jonka kampanjan rahoitti hyvin palkattu Pankkiiri, jonka palkan maksoi rahakas Sijoittaja, joka keräsi sikamaisen voiton, joka tehtiin korkealla riskillä toimivassa yksityisessä pankissa, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
Oli löyhästi säädelty rahoitusjärjestelmä, jonka sääti Poliitikko, jonka kampanjan rahoitti hyvin palkattu Pankkiiri, jonka palkan maksoi rahakas Sijoittaja, joka keräsi sikamaisen voiton, joka tehtiin korkealla riskillä toimivassa yksityisessä pankissa, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
Oli monimutkainen sijoitusinstrumentti, jonka mahdollisti löyhästi säädelty rahoitusjärjestelmä, jonka sääti Poliitikko, jonka kampanjan rahoitti hyvin palkattu Pankkiiri, jonka palkan maksoi rahakas Sijoittaja, joka keräsi sikamaisen voiton, joka tehtiin korkealla riskillä toimivassa yksityisessä pankissa, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
Oli systeeminen riski järjestelmän romahtamiseen, jonka aiheutti monimutkainen sijoitusinstrumentti, jonka mahdollisti löyhästi säädelty rahoitusjärjestelmä, jonka sääti Poliitikko, jonka kampanjan rahoitti hyvin palkattu Pankkiiri, jonka palkan maksoi rahakas Sijoittaja, joka keräsi sikamaisen voiton, joka tehtiin korkealla riskillä toimivassa yksityisessä pankissa, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
Oli yksityinen, voittoa tavoitteleva ja lain ulkopuolella toimiva Vakausrahasto, jonka tehtävä oli vähentää systeemistä riskiä järjestelmän romahtamiseen, jonka aiheutti monimutkainen sijoitusinstrumentti, jonka mahdollisti löyhästi säädelty rahoitusjärjestelmä, jonka sääti Poliitikko, jonka kampanjan rahoitti hyvin palkattu Pankkiiri, jonka palkan maksoi rahakas Sijoittaja, joka keräsi sikamaisen voiton, joka tehtiin korkealla riskillä toimivassa yksityisessä pankissa, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
Oli veroja maksava Jussi, joka rahoitti yksityisen, voittoa tavoittelevan ja lain ulkopuolella toimivan Vakausrahaston, jonka tehtävä oli vähentää systeemistä riskiä järjestelmän romahtamiseen, jonka aiheutti monimutkainen sijoitusinstrumentti, jonka mahdollisti löyhästi säädelty rahoitusjärjestelmä, jonka sääti Poliitikko, jonka kampanjan rahoitti hyvin palkattu Pankkiiri, jonka palkan maksoi rahakas Sijoittaja, joka keräsi sikamaisen voiton, joka tehtiin korkealla riskillä toimivassa yksityisessä pankissa, joka toimi talousjärjestelmässä, jonka takasi veronmaksaja Jussi.
*******************************
Ja sitten vielä alkuperäinen teos:
Oli kerran Jussi, joka löi koiraa, joka ajoi kissaa, joka söi sen hiiren, joka söi sen viljan, joka tuli reiästä, joka oli säkissä, joka oli talossa, jonka rakensi Jussi.
My water is on fire tonight.
Loistava musavideo, aiheenaan uusin ja hienoin liuske-kaasun tuotantomenetelmä, Fracking, ja sen mahdolliset ongelmat.
Greenpeacen tuoreen tiedotteen mukaan Saksa ei turvaa fossiilisiin luopuessaan ydinvoimasta.
Siteeraan Greenpeacen ohjelmavastaavaa Tapio Laaksoa tiedotteesta:
”Saksa osoittaa myös, ettei ydinvoimasta luopuminen tarkoita fossiilisiin polttoaineisiin turvautumista, vaan tulevaisuus on uusiutuvassa energiassa sekä energiatehokkuudessa”.
Onko Greenpeacella jotain tietoa mitä meillä muilla ei ole? Onko Saksa tehnyt vastuullisen teon ja perunut uudet 10-20 GW:n hiili- ja kaasuvoimala hankkeensa, jotka se ilmoitti käynnistävänsä ydinvoiman tuomaa vajetta paikkaamaan?
Jos näin on, niin näkisin mielelläni Greenpeacen lähteet kyseiselle tiedolle (itse en ole tämänkaltaisiin uutisiin mediassa törmännyt mutta sehän ei tarkoita muuta kuin sitä että en kenties ole etsinyt tarpeeksi). Jos se pitää paikkansa, niin tämähän on vallan mahtavia uutisia! Toivon todella että Greenpeace ja Tapsa eivät puhu nyt paskaa tämän asian kanssa. Sehän olisi erittäin vastuutonta ja suoranaista valehtelua, jota en haluaisi kansainväliseltä ympäristöjärjestöltä kuulla.
Kuukausittainen viestiketju, johon toivon kommentteihin linkkejä Suomen ja kansainvälisen uutismedian julkaisemiin, luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja muihin blogin teemaan ainakin etäisesti sopiviin uutisiin (myös hyviin, vaikka huipulla ollaankin
).
Myös keskustelu uutisista on sallitua ja suotavaa. Voit julkaista halutessasi uutisen ilman sen syväluotaavampaa kommenttia, mutta otsikko olisi kiva olla mukana. Julkaisen joistain uutisista ihan oman artikkelin niinkuin tähänkin asti, jos tulee jotain mielenkiintoista ja analyysiä vaativaa.
Heinäkuu 2011
Monet meistä olivat positiivisesti yllättyneitä IPCC:n uusiutuvien energianlähteiden raportista, ja varsinkin sen uutisoinnista, jossa kailotettiin suureen ääneen että lähes 80 % maailman energiantarpeesta voitaisiin tuottaa uusiutuvilla 2050 mennessä. Tätä raporttia ja skenaariota on tässäkin blogissa siteerattu sen jälkeen, ja moniin on median hehkutuksen myötä tarttunut fiilis, että mikäli IPCC näin ilmoittaa, niin sen täytyy olla totta. Olin itsekin hetken toiveikas, että jos sittenkin…
Miksi siis silti edelleen raavin skeptisenä kesäpartaani, enkä liity yleiseen humuun ja juhlintaan? Vastahan minäkin hankin katolleni aurinkolämpö-keräimet! Alla muutama syy skeptisyyteeni.
- Skenaarioita oli kyseisessä raportissa 164 kpl. Se että optimistisin niistä osoittaa jotain, ei tarkoita että se on millään muotoa todennäköistä. On mielestäni älyllisesti epärehellistä odottaa, että IPCC:n optimistisin skenaario olisi todennäköinen, kun kyseisen järjestön pessimistisimmät laskelmat esim. ilmastonmuutoksen nopeudesta ovat osoittautuneet järjestään liian optimistisiksi. Lisäksi on epärehellistä ja harhaanjohtavaa, median kuin muidenkin toimesta, toitottaa suureen ääneen että näin tapahtuu! Vaikka kyllä minä sen tsemppaamisen ja positiivisen fiiliksen luomisen tärkeyden ymmärrän, ihmisten tulee kokea että jokin on mahdollista, että he edes yrittäisivät. Mutta ymmärrän myös sen, että jos se perustuu epärehelliseen tai vähintään harhaanjohtavaan raportointiin, niin sillä ammutaan vaan itseä ja koko asian luotettavuutta jalkaan.
- Kyseinen lausunto ja skenaario annettiin julkisuuteen kuukautta ennen kuin itse raportti julkaistiin. On edelleen hieman harhaanjohtavaa raportoida jotain suureen ääneen, jos julkisuudelle annetaan tilaisuus tarkastaa asian taustat vasta viikkojen päästä. Peliliike, etten sanoisi, koska ketä nyt enää kuukauden päästä kiinnostaa tarkastaa faktoja?
- Kyseinen skenaario, johon koko uutismylly ja julkisuusrumba perustui, on nimeltään ER-2010. Sen pääkirjoittaja on eräs Sven Taske (Greenpeace Internationalin uusituvien johtaja), joka on kyseisen raportin tehnyt yhdessä European Renewable Energy Councilin (joka siis tienaa rahaa uusiutuvien myynnistä käsittääkseni) kanssa, lähinnä Greenpeacen propagandaa varten. Tämän lisäksi hän, käsittääkseni, itse arvioi oman työnsä, ja sai siihen kaupan päälle IPCC:n leiman ja pääsi etusivulle. Tätä ei kuitenkaan tuotu ilmi vaiheessa 1, eli silloin kuin tiivistelmä julkaistiin, josta kyseisen skenaarion taustoja ei vielä pystynyt kukaan tarkastamaan.
Mitä pirua on liikkunut IPCC:n kollektiivisessa päässä, kun ovat tällaisen sammakon suustaan päästäneet? Ja ilmeisesti on ihan turha toivoa että Greenpeacella olisi tippaakaan moraalia tai selkärankaa omien (nähtävästi hämärien) tarkoitusperiensä ajamisessa, kun alentuivat tällaiseen kikkailuun? Kyllä minä ymmärrän, että peliä pelataan, ja se kuka voittaa, voittaa, mutta olin kuvitellut että Greenpeacen toiminta olisi perustunut edes jonkinasteiseen rehellisyyteen, ja, luoja paratkoon, objektiivisuuteen. Saati sitten IPCC:n! Nyt akti kasaan ja vähän äkkiä!
Tämän purkauksen alkulähteet selviävät parhaiten täältä blogista.
Hyvä ja tiivis puheenvuoro Post Carbon Instituutin David Fridleyltä, jossa hän toteaa, että Jenkeille energiariippumattomuus on saavuttamatonta unelmaa, sillä esim. uusiutuvien (tuuli ja aurinkovoima) vaatimat harvinaisemmat materiaalit tulevat lähes yksinomaan Kiinasta. Ja lisätään siihen vielä että Kiinalaiset tekevät noita itse laitteitakin huomattavasti halvemmalla kuin mihin Jenkit pystyvät (tämä kannattaa pitää myös Suomessa mielessä).
Hän myös määrittelee mukavan yksinkertaisesti energiatehokkuuden ja energiansäästämisen eron:
Tehokkuus: Tehdään sama palvelu vähemmällä energialla
Säästäminen: Tehdään ilman kyseistä palvelua.
Molempia tarvitaan, mutta mikä on se Virasto, joka määrää mitä ilman tullaan jatkossa toimeen? Romahdus-ministeriö? 🙂
Näin vaalien jälkeen on hyvä alkaa huutelemaan puskista kaikenlaisia ehdotuksia siitä, miten asiat nyt sitten pitäisi hoitaa. Tässä on omani ruodittavaksi, aiheena hyvinvointivaltio ja tuleva, pysyvä energia/polttoainekriisi ja näiden turvaaminen kaikille edes jossain määrin.
Olen jo ajat sitten ilmoittautunut perustulomallin periaatteelliseksi kannattajaksi. Tämä lähinnä siksi, että on hämmentävää miten paljon aikaa, rahaa, vaivaa ja energiaa nykyisen monimutkaisen tukiviidakon pyörittäminen vaatii sekä virkamieskoneistolta, että yksittäisiltä hakijoilta, jotka eivät ehdi muuta tehdäkään kuin miettiä millä sananmuodolla tilannettaan kuvailisivat, ja mistä saisi liitteen X, Y ja Z seuraavaa hakemusta varten. Tämä vie sekä aikaa, että henkisiä voimavaroja, jotka olisivat helvetin paljon hyödyllisempiä koko systeemille, jos ne käytettäisiin vaikkapa siihen, että henkilö voisi suunnitella miten työllistyisi. On typerää ja naiivia kuvitella että ihmiset olisivat KELA:n ja muiden tahojen puuduttavan lomakerumban jälkeen vielä innokkaita ja energisiä oman elämänsä tähtiä.
Yhteiskuntamme tulee romahtamaan, ja olen monen muun kanssa samaa mieltä siitä, että tämä tulee tarkoittamaan yhteiskunnan rakenteiden yksinkertaistamista,hitaammin tai nopeammin. Olen myös sitä mieltä, että mitä aiemmin ja vapaa-ehtoisemmin tämän teemme, sen parempi pidemmällä tähtäimellä. Kolmas asia joka on syytä tuoda esille, on se että kaikille tulisi turvata jonkinlainen energiansaanti, ja toisaalta päästöjä pitäisi saada leikattua eniten sieltä missä niitä on eniten.
Monimutkaisesta yksinkertaiseen
Tähän mennessä suuntaus on ollut kohti päätepistettä, jossa jokaiselle kansalaiselle on olemassa oma tukimuotonsa, ja tälle tukimuodolle oma erikoistunut KELA:n työntekijä. Teoreettisesti ajatellen, jos meillä olisi rajattomasti aikaa, ilmaista energiaa/resursseja ja talouden kasvua, tuo olisi varmaan lopulta se mihin päädyttäisiin.
Koska olemme nyt tilanteessa, jossa helppoa ja puoli-ilmaista fossiilista energiaa ja kasvun tuomaa ”kakkua” tulee jatkossa olemaan koko ajan vähemmän jaettavana, olisi mielestäni järkevää pyrkiä yksinkertaistamaan sosiaaliturvaa rajusti. Perustulo on tähän oiva lähtökohta. Ongelmana siinä on se, että ne eturyhmät, jotka kokisivat saavansa vähemmän, nostavat äläkän, alkaa nimittely ja panettelu, ja homma kaatuu siihen että kukaan ei uskalla tehdä mitään millä olisi oikeasti merkitystä. Tämä on jo nähty ja koettu moneen kertaan kaikenmaailman komiteoiden ja mietintäryhmien ulostaessa raporttejaan jotka eivät ratkaise lopulta mitään.
Mutta pakko on. Yksinkertaistaa. Jos me emme tee sitä itse, hiipuva reaalikasvu ja energiansyöttö yhteiskuntaan tekee sen meidän puolestamme. Ohessa oma ajatukseni siitä, miten tällainen systeemi voisi olla kohtalaisen solidaarinen, ympäristöä ja energiaa säästävä ja jopa valmistaa meitä öljyn saatavuuden niukentumiseen. Se on jonkinlainen yhdistelmä TEQ-ajatusta, perustuloa ja progressiivisia energian hintoja (TEQ = Tradeable Energy Quotas. Wiki.).
Malli yksinkertaistaen
Kansalainen saa 100 yksikköä rahaa puhtaana käteen perustulona per kuukausi (en sotke euroja tai markkoja nyt tähän). Tämän päälle hän voi sitten tehdä haluamansa määrän työtä, josta maksetaan progressiivisesti veroa (täytyyhän tämä jotenkin rahoittaa). Tämän lisäksi hän saa 100 yksikköä energiaa veloituksetta käyttöönsä (tämä energia voi olla sähköä tai polttonesteitä, tai molempia. Osan tästä voi kenties ottaa joukkoliikenteen kuukausikorttina). Nämä yksiköt menevät hänen energia-tililleen, josta hän voi niitä käyttää, säästää tai myydä päivän hintaan ja saada vastineeksi rahaa.
Mikäli hän käyttää enemmän energiaa, kuin mitä hänelle on myönnetty, hän joutuu ostamaan tämän energian. Valtaosa väestöstä tekee näin, sillä ilmaisen energian ei ole tarkoitus kattaa kaikkea mitä ihminen voi haluta, vaan ainoastaan minimi. Homma ei poikkea siitä, että nykyään ostamme bensiiniä tai sähköä. Aluksi hinta on maltillinen, mutta mitä enemmän henkilö käyttää energiaa, sen korkeammaksi hinta nousee per yksikkö. Energian hinta muodostuisi siis progressiivisen asteikon mukaan. Tämä asteikko olisi kenties viisainta olla aluksi loiva, mutta etukäteisen suunnitelman mukaan jyrkkenevä ajan myötä. Myös energian saatavuus ja hinnat voivat vaikuttaa progression jyrkkyyteen
Rahan osalta tyydyn pitkälti nykyisiin tarjolla oleviin ratkaisuihin, joskin niitä voisi mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistaa. Pääasia on se, että systeemi lakkaa kuppaamasta sekä sitä pyörittävien toimistohenkilöiden aikaa, että etuja hakevien kansalaisten aikaa. Se ei tuota mitään muuta kuin tarvetta lisätä byrokratiaa entisestään.
Systeemin tarkoitus
Tarkoitus olisi tarjota jokaiselle jonkinlainen toimeentulo ja mahdollisuus käyttää ainakin jonkin verran energiaa riippumatta energian hinnasta. Tämä olisi solidaarisempi malli kuin esimerkiksi energia- ja polttoaineverojen loputon nostaminen, jolla pyritään saamaan ihmiset säästämään energiaa, sillä nämä verot kirpaisevat kaikista pahiten pienituloisia, joilla toisaalta ei ole mahdollisuuksia investoida energiatehokkuuteen. Toisaalta systeemi rohkaisisi varsinkin energia-syöppöjä henkilöitä ja kotitalouksia investoimaan energiansäästöön ja nipistämään kulutustaan, sillä progressiivisen hinnan vuoksi se ”viimeinen” 1000 KWh olisi aina kaikkein kallein, ja sen säästäminen investoimalla maksaisi itsensä nopeammin takaisin, kuin mitä tilanne on tasahintaisella energialla.
Esimerkki
Harkitsen investoivani 1000 euroa taloni eristämiseen, jolla voisin säästää 1000 KWh vuodessa sähköä. Nyt euromääräinen säästöni on noin 130 e / vuosi, joten investoinnin takaisinmaksuaika on pitkähkö, varsinkin mikäli joudun tekemään investoinnin korollisella lainarahalla. Mikäli sähkön hinta olisi progressiivinen, voisi tuon 1000 KWh:n säästäminen tarkoittaa euroissa kulutuksestani ja progressiivisuuden jyrkkyydestä riippuen esimerkiksi 200-300 euron vuosittaista säästöä. Niinpä investointi olisi helppo perustella, energiaa säästyisi ja paikallinen talous saisi piristysruisketta ihmisten investoidessa energiatehokkaisiin tuotteisiin ja parannuksiin aiempaa halukkaammin.
Ja nyt, ampukaa tämä perus/energiatulo-mallin luonnos alas jollain mitä en ottanut huomioon. Tai soitelkaa jos pääsen mukaan seuraavaan komiteaan miettimään kokonaisvaltaista ratkaisua 😉
Yksi lemppari ”tuomionprofeetoistani”, Mike Ruppert, lataa tiskiin jälleen kerran sellaisen satsin tulta ja tulikiveä, että ei tässä voi kuin pyöritellä silmiään ja nyökkäillä hämmästyneenä. Jos Miken juttuja ei ihan 100% uskokkaan, niin ne tarjoavat erinomaisen vaihtoehdon ”business as usual” -uutisoinnille. Ja kun ottaa huomioon mitä mies sanoo, eikä välttämättä sitä miten hän sen sanoo (tyyli on mielestäni aika räiskyvä joka välillä itseäni hieman häiritsee), nousee tuo uskottavuusprosentti huomattavasti.
”Every state pension is gone, everywhere in the coutry, right now.”
Kuukausittainen viestiketju, johon toivon kommentteihin linkkejä Suomen ja kansainvälisen uutismedian julkaisemiin, luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja muihin blogin teemaan ainakin etäisesti sopiviin uutisiin (myös hyviin, vaikka huipulla ollaankin 😉 ).
Myös keskustelu uutisista on sallitua ja suotavaa. Voit julkaista halutessasi uutisen ilman sen syväluotaavampaa kommenttia, mutta otsikko olisi kiva olla mukana. Julkaisen joistain uutisista ihan oman artikkelin niinkuin tähänkin asti, jos tulee jotain mielenkiintoista ja analyysiä vaativaa.
Kesäkuu 2011
Avaan pelin suoraan tähän:
IEA nosti öljyn lähivuosien hintaennustetta reippaasti
http://www.ts.fi/online/talous/231369.html
Turun Sanomat uutisoi, että IEA nosti öljyn tulevaa hintaennustetta neljänneksellä, ja se on nyt 106 usd:n paikkeilla. Rohkea veto järjestöltä joka on viimeisen puolen vuoden aikana vihdoin ottanut silkkihanskat käsistään ja alkanut laukomaan kommentteja enemmän todelliseen maailmaan perustuen. Talouden kehityksestä paljon riippuu mihin keskiarvo-hinta päätyy. He ennustavat kulutksen kasvavan 7,2 miljoonaa tynnyriä. En usko että tuotanto pysyy perässä. He ennustavat myös että maakaasun kulutus tulee kasvamaan reippaasti. En usko tässäkään että tuotanto pysyy perässä. Mutta nämä nyt on omia uskomuksiani joilla voi halutessaan heittää vesilintua.
Tere Vadénin viimeisin kirjoitus, Loppulama – määritelmä ja seurauksia, on erinomainen kuvaus tilanteesta josta ihmiskunta, kunhan nyppää kollektiivisen päänsä kollektiivisesta takapuolestaan ja avaa kollektiiviset silmänsä, tulee itsensä löytämään.
Teksiä lukiessani ei pään nyökyttelemiselle meinannut tulla loppua, sillä pitkälti samoja ajatuksia on risteillyt omissa aivoissani viime aikoina. Osan niistä ajatuksista olen toki tänne blogiinkin saanut oksennettua, mutta Teren teksti nivoo niitä aika ansiokkaasti ja armottomasti yhteen.
Ehkä armottomin niistä oli seuraava lainaus:
Jos 5 suurimman öljyntuottajamaan vientikapasiteetti laskee tulevaisuudessa samaa vauhtia kuin välillä 2005-2008 ja jos Intian ja Kiinan öljyntuonti näistä maista kasvaa samaa vauhtia kuin 2005-2008, niin vuonna 2018 viiden suurimman öljyntuottajamaan kaikki vienti menee Intiaan ja Kiinaan. Muualle ei riitä tippakaan. Kiinan talouskasvu ja länsimaiden öljynsaanti eivät voi yhtä aikaa jatkua nykyisellään. Jompaan kumpaan tulee ennen vuotta 2018 merkittävä muutos, joka samalla merkitsee loppulamassa uutta romahdusmaista porrasta alaspäin.
Tuota märempää ja pahanhajuisempaa rättiä on vaikea kuvitella lävähtävän ihmiskunnan kasvoille, kun se pää lopulta saadaan takaisin sieltä auringon paisteeseen. Ja kyseinen rätti lähestyy sellaista vauhtia, että tuskin ehdimme avata hämmästyksestä kollektiivisen suumme. Itselläni on tekeillä muutamia asiaan liittyviä kirjoitelmia, mutta valitettavasti harvat niistä pystyvät parantamaan Teren tarjoilemaa kuvaa ihmiskunnan lähitulevaisuudesta. Merkittävä osa valitettavasti tulee tarjoilemaan lisää syitä, joista kannataisi olla huolissaan.
Kuten täällä ja monilla muillakin ilmastonmuutoksesta huolissaan olevilla sivuilla on huomioitu, tulee Saksan taannoinen, ympäristöliikkeen ja paikallisten Vihreiden ihan aiheesta omalle ansiolleen ottama päätös irtautua ydinvoiman käytöstä lisäämään kasvihuonekaasupäästöjä.
Wall Street Journal uutisoi aiheesta otsikolla ”Germany looks to fossil fuels amid nuclear exit”.
Uutisen mukaan Merkel on todennut, että uutta fossiilista kapasiteettia tullaan rakentamaan 10-20 GW edestä seuraavan kymmenen vuoden aikana (todennäköisesti lähempänä 20 GW). Ja tämä uusi kapasiteetti on siis edellisten, noin 10 GW:n fossiilisen kapasiteetin LISÄKSI, joka valmistuu 2013 mennessä. Samaan hengenvetoon hän tietysti toteaa, että Saksa haluaa pysyä 40 % vähennystavoitteissaan 1990 tasosta, mutta paikalliset ovat todenneet (ja sokea näkee sen persreijälläänkin) että mikäli uudet voimalat rakennetaan, niin vähennyksiin ei tulla pääsemään. Haluaminen ja tavoitteissa pysyminen ovat kaksi eri asiaa. Minäkin haluaisin rauhaa maailmaan ja kaikelaista.
Jos Saksalaiset eivät pääse tavoitteisiinsa, kiinnostaako ketään muutakaan päästä? Onko EU:lla mitään perusteita vaatia muita valtioita vähentämään päästöjään?
Ympäristöjärjestöille terveisiä, että saatoitte juuri tehdä erittäin merkittävän yksittäisen toimen sen eteen, että merkittävät päästövähennystavoitteet unohdetaan vähin äänin koko EU:ssa, ja sitä kautta muuallakin (mitä, meinaatteko että Jenkit alkavat vaatimaan päästövähennyksiä itseltään ja muilta? Hehhehheh.)
Kiitti vitusti. Ei ois tarvinnut. Oikeesti.
Jatkona taannoiseen Suomen primäärienergia 2009 -blogaukseen tarjoilen tällä kertaa maailman primäärienergian katsauksen. Epähuomiossa alkuperäisiin tietoihin oli eksynyt EIA:n tiedot Jenkkien kokonaiskulutuksesta, jotka blogaajan oikeudella jätän alaviitteeksi jutun alareunaan.
Ensin kuva energiantuotannon jakautumisesta eri lähteiden välillä.
Noh, mitä muuta tuosta näkyy? Fossiilisilla tuotetaan YLI 80 % pallon energiasta
– Öljy 33,2 %,
– Hiili/turve 27 %
– Kaasu 21,1 %.
Vuoteen 1973 verrattuna energian kokonaiskulutus on noin kaksinkertaistunut, populaakin on toki tullut lisää reilusti.
Uusiutuvat
Uusiutuvat tuottavat reilun 10 % kokonaisenergiasta (jos jäte lasketaan uusiutuvaksi), ja tästä alle kymmenys tulee tuulesta, auringosta ja geotermisestä. Loput sitten ovat vesivoimaa (2,2 %) ja biomassaa (combustible renewables). Tästä olen aukonut päätäni täällä aiemminkin, ja ihmetellyt esim. vihreiden foorumeilla luonnonsuojeluväen samanaikaista intoa rakentaa merkittävästi lisää biovoimaloita ja toisaalta suojella luontoa ja sen monimuotoisuutta. Kuinka suuren osan maapallon pinta-alasta haluamme uhrata biomassan yksipuoliseen kasvattamiseen? Vai haluammeko kenties käyttää biomassaa sitomaan ilmakehän hiilidioksidia ja turvata lajien monimuotoisuuden säilymistä?
Kaikenkaikkiaan, näkymä on pallon näkökulmasta huomattavasti synkempi ja pelottavampi kuin esim. pelkän Suomen näkökulmasta. Mitä ihmiset polttavat sitten kun fossiilisten tuotanto alkaa kunnolla hiipumaan? Biomassan varmaan ensin, jolloin siitä tulee jotain muuta kuin uusiutuva. Kannattaa kuitenkin muistaa että biomassaa käytetään jo nyt aivan liikaa globaalilla skaalalla. Ehkä he polttavat toisiaan? Ken elää, se tietää. Ja ”valitettavasti” valtaosa blogin lukijoista on varmaan sitä ikäryhmää, joka voi tuohon vielä saada vastauksen.
Lopuksi vielä alkuperäinen taulukko, joka kuvaa Jenkkien energiantuotantoa ja jota alunperin erehdyin tarjoamaan koko pallon tilanteeksi:
| TWh 2009 | TWh 1999 | Kehitys 99-09 % | 2009 % | Kategoria | % kategoriasta | |
| Hiili | 6324 | 6827 | -7 | 29,6 | Fossiilinen | 37,9 |
| MaaKaasu | 6301 | 5668 | 11 | 29,5 | Fossiilinen | 37,8 |
| Öljy | 3294 | 3649 | -10 | 15,4 | Fossiilinen | 19,8 |
| Nestekaasu | 745 | 741 | 1 | 3,5 | Fossiilinen | 4,5 |
| Ydinvoima | 2447 | 2230 | 10 | 11,4 | Ydinvoima | 100 |
| Vesivoima | 786 | 958 | -18 | 3,7 | Uusiutuva | 34,6 |
| Geoterminen | 109 | 97 | 13 | 0,5 | Uusiutuva | 4,8 |
| Aurinko | 32 | 20 | 58 | 0,1 | Uusiutuva | 1,4 |
| Tuuli | 204 | 13 | 1415 | 1,0 | Uusiutuva | 9,0 |
| Biomassa | 1143 | 869 | 32 | 5,3 | Uusiutuva | 50,3 |
| Fossiiliset yhteensä | 16664 | 16885 | -1 | 77,9 | ||
| Ydinvoima | 2447 | 2230 | 10 | 11,4 | ||
| Uusiutuvat yhteensä | 2275 | 1957 | 16 | 10,6 | ||
| Kaikki Yhteensä | 21385 | 21073 | 1 |
edit: taulukko ei oikein mahtunut ja mukaan oli eksynyt kirjovihreitä…
edit2: Melkein koko artikkeli uusiksi kun kävi ilmi että oli väärää tilastotietoa. Noh, se nyt lähinnä aiheutti fossiilisten osuuden nousemisen koko potista joten ei se tilannetta parantanut ainakaan…
Kaikenhuipun blogi 