Siirry sisältöön

WWF ja ristiriitainen suhde tieteeseen

elokuu 27, 2018

WWF Suomi vaatii samaan aikaa tieteeseen perustuvan hiilibudjetin asettamista ja haluaa meidän siirtyvän pois tieteen mukaisesta energia-ajattelusta.

WWF-energiajailmastopolitiikka

Aiemmin tänä vuonna julkaistussa 2019 eduskuntavaaliohjelmassa (pdf) WWF ehdottaa monia hienoja ilmastotieteeseen ja sen mukaiseen hiilibudjettiin nojaavia toimenpiteitä.

  • Vuoden 2030 päästövähennystavoitteeksi WWF ehdottaa 60 prosenttia 1990 tasosta.
  • Maankäyttösektorin hiilinielut (siis metsät ja metsämaa) tulisi säilyttää vähintään 2010-luvun alkupuolen tasolla, ja
  • peräänkuuluttaapa WWF jopa Suomen hiilineutraaliutta 2030 tienoilla (riittävillä vuotuisilla hiilinieluilla voimme vähentää päästöjä ”vain” 60 % ja olla nettovaikutukseltamme hiilineutraaleja samaan aikaan, tai näin tuon itse ajattelen toimivan).

Myös ehdotus, että Suomi ajaisi kunnianhimoisempia ja sitovia ilmastotavoitteita kansainvälisesti ja EU:ssa on kannatettava, varsinkin kun esimerkiksi EU:ssa päästökauppajärjestelmä tarkoittaa sitä, että vaikka Suomi kuinka olisi nollapäästöinen, ei EU:n tasolla päästökauppasektorin piirissä olevat päästöt siitä vähene grammaakaan ilman että niitä leikataan EU-tasolla. Hienoa WWF!

Sitten tiede unohdetaan…

Viimeinen toimenpide-ehdotus kuitenkin vetäisee tieteeseen ja tuloksiin perustuvalta ajattelulta maton alta, ja siirtyy ideologisen retoriikan haaleaan syleilyyn. Siinä ehdotetaan, että ”Siirrytään pois vanhanaikaisesta energia-ajattelusta, kuten puun poltosta, lisävesivoimasta ja ydinvoimasta, ja panostetaan moderneihin energiaratkaisuihin.”

Lausahdus on nurinkurinen ja sisäisesti ristiriitainen monella tasolla. Aloitetaan terminologisesta virheestä taustalla. Ydinvoima on viimeisin ihmiskunnan löytämä energianlähde. Miksi WWF haluaa leimata sen ”vanhanaikaiseksi?” Ja millä perusteella jotkin muut energiaratkaisut sitten ovat ”moderneja?” Valosähköinen ilmiökin, johon aurinkopaneelit perustuvat, löydettiin ennen ydinenergian paljastumista. Tuulivoimaa on toki käytetty sekä suoraan että epäsuorasti vuosisatoja, jopa vuosituhansia, ja myös sähköakut ovat iäkästä teknologiaa. Näin muutamana esimerkkinä.

Toisekseen, se että jokin on ”vanhanaikaista” tai ”modernia” ei kerro yhtään mitään sen hyvyydestä, huonoudesta tai tehokkuudesta. Vanha konsti voi olla usein parempi kuin pussillinen uusia, tai sitten ei – tämä mitataan tuloksesta, ei konstin iästä. Tämänkaltainen ”leimaaminen” on puhtaasti retorinen taktiikka, jolla ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa, vaan päinvastoin, vie meitä kauemmas tieteeseen perustuvasta energia- ja ilmastoajattelusta.

Kolmanneksi, WWF tulee ehdottaneeksi, että tekisimme tehotonta ilmasto ja energiapolitiikkaa. Siis samaan aikaan vaaditaan kunnianhimoa, ja kielletään nimenomaan ne työkalut, joilla on saatu tuloksia aikaan. Ydinvoima on ollut erittäin tehokas tapa puhdistaa energiantuotantoa (ajatelkaapa miten tehokasta se voisi olla jos sitä ei vastustettaisi kynsin hampain joka käänteessä!). Alla kuvassa on eri maiden puhtaan energian lisäämisen ennätykset 15 vuoden aikana per capita. Tuuli ja aurinko on laskettu yhteen, vaikka kyse onkin eri teknologioista.

Climate Gamble kuvat 2018.014

Ja vaikka emo-WWF omissa ”ilmasto-todistus” -harjoituksissaan [1] onkin päättänyt antaa ydinvoimalle mielivaltaisesti maakaasun päästöt, on tieteen konsensus asiasta eri mieltä. Alla kuvassa IPCC:n antamat mediaaniarvot eri sähköntuotantotapojen päästöille per kilowattitunti (IPCC 2014, AR5, WG3 – kuvan lähde Uhkapeli ilmastolla -kirja).

Sähköntuotannon päästötase

Entä WWF:n omat jauhot?

WWF:n mukaan ”modernit energiaratkaisut” ovat:

Modernit energiaratkaisut perustuvat useisiin joustaviin elementteihin, kuten tuuli ja aurinkovoimaan, lämpöpumppuihin, geotermiseen energiaan, liikenteen sähköistämiseen, energian varastoinnin ratkaisuihin, kunnianhimoiseen energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoihin sekä vahvoihin sähköverkkoihin ja siirtoyhteyksiin.

Kun kansainvälisen emo-organisaation muutaman vuoden ikäistä globaalia energiaskenaariota tarkastellaan, se kertoo myös hieman toisenlaista kieltä.

WWF-energyscenario2050

Ensinnäkin, WWF olettaa, että köyhät pysyvät suosiolla rutiköyhinä, ja maailman energiankulutus ei nouse nykyisestä juurikaan, vaikka väkimäärä lisääntyy arviolta puolella 2050 mennessä. Itse asiassa energiankulutuksen odotetaan laskevan nykyisestä huomattavasti. Tämä on rohkea oletus, jolla ei ole oikein minkäänlaista näyttöä tukenaan. Köyhyydellä on jatkuvia, erittäin huolestuttavia poliittisia, terveydellisiä, ympäristön tilaa heikentäviä ja sosiaalisia seurauksia. Lisäksi köyhyys, resurssien puute, on yksi suurimmista syistä siihen, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät pahimmin juuri köyhiin: heillä ei ole meille tuttuja moderneja turvaverkkoja ja infrastruktuuria, joten pienelläkin notkahduksella on vakavat seuraukset.

Toisekseen, tästä huolimatta, raportin skenaarioissa bioenergian osuus kasvaa huomattavasti – WWF:n skenaarion mukaan melkein puolet ihmiskunnan energiasta tulisi biomassasta vuonna 2050. Sen mukaan vuonna 2050 maailman biojalostamoihin ja uuneihin työnnettäisiin 30 % enemmän puuta kuin sitä nyt käytetään kaikkiin tarkoituksiin yhteensä. Tämän lisäksi erilaisten energiakasvien viljelyyn tarvitaan 250 miljoonaa hehtaaria lisää viljavaa peltomaata. Vehnä on maailman tärkein ruokakasvi, ja sitä viljellään noin 240 miljoonalla hehtaarilla.

Hiiltäkin poltetaan vielä 2050, samaten maakaasua, mikä on sinällään valitettavan realistista. Ainoa mistä WWF tuntuu haluavan tosissaan päästä eroon, on vähäpäästöinen, luotettavasti energiaa tuottava ydinvoima. Sen mahdollistamiseksi valjastetaan käyttöön massiivinen biosfäärin polttokoneisto.

Tämän mittakaavan biopolton edessä, varsinkin kun sen ympäristö ja ilmastovaikutukset ovat tulleet ainakin Suomen WWF:lle hyvin selviksi ja etenkin kun on erittäin optimistista uskoa että maailman energianälkä vähentyisi samalla kun väkimäärä kasvaa, ei voi välttyä kysymästä, että ehkä suhtautumista ydinvoimaan kannattaisi arvioida uudelleen?[2] Kun siihen tutustuu hieman tarkemmin ja objektiivisemmin, se ei ole ollenkaan niin paha miltä se voi aluksi tuntua.

Yksi isompi ydinreaktori kun tuottaa yhtä paljon energiaa mitä saadaan hakkaamalla keskimäärin lähes neljän miljoonan hehtaarin alalta metsän koko kasvu Suomessa[3]. Pienillä reaktoreilla voidaan puolestaan jatkossa korvata polttoaineiden polttoa juuri niissä hankalissa sovelluksissa, joissa tarvitaan luotettavaa ja korkealaatuista lämpöä. Jäisi sitä luontoa vähän luonnollekin.

Tällä on oikeasti merkitystä. Tuo ylläolevaa kuvaa vuonna 2050 hallitseva ”Bio: Residue & Waste” ei tule tyhjästä, eikä tule nuo energiakasvitkaan, vaan se on niitä muun biosfäärin perkaamisen sivuvirtoja ja hakkuutähteitä sekä yhden lajikkeen energiaviljelmiä. Ympäristön kannalta se on totaalinen tuho.

***

Lähteet ja viitteet:

1. http://assets.panda.org/downloads/2008_g8_climate_scorecards.pdf, sivu 17 alaviite.
2. Tämän voi aloittaa lukemalla vaikkapa kirjan Musta Hevonen – ydinvoima ja ilmastonmuutos (Kosmos 2016), tai kiireisempänä lyhyen kirjasen Climate Gamble (löytyy esim. Amazonin kirjakaupasta, suomenkielisenä Uhkapeli ilmastolla)
3. Laskelmia voi tarkastella blogikirjoituksestani täältä: https://kaikenhuippu.com/2012/09/10/bioenergiaa-suomen-metsista-ja-soista/

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: