Blogisti
Olen kolmen lapsen isä, yrittäjä, freelance-kirjoittaja, energia-analyytikko ja tietokirjailija, ja kirjoitan sekä suomeksi että englanniksi. Energia- ja ilmastoaiheeseen liittyen pidän myös luentoja, esityksiä ja osallistun mielelläni keskusteluihin sekä Suomessa että maailmalla. Aikuiseksi tultuani olen ruvennut myös aktivistiksi, sillä olin mukana perustamassa Suomen Ekomodernistit ry:tä.
Twitter: @kaikenhuippu
Saat minuun tarvittaessa yhteyden myös sähköpostilla.
Kaikenhuipun blogi 
Sen jacksonin kirjan julkaisi jo syksyllä suomeksi HS ja pyysin kirjastoa tilaamaan. Korkkasin sen Vihdissä, siis kirjan.
kts blogini kaamostapakoon.vuodatus.net
Eli et siis ole minkään alan asiantuntija – etkä varsinkaan ns. kovien tieteiden – mutta silti tyypillisen ideologisesti ohjelmoidun tuomiopäivän pasuuna-automaatin tapaan saarnaat kaikista mahdollisista kauhuskenaarioista kuten olisi aivan varmaa, että ne toteutuvat?
Ymmärrätkö, ettei uskottavuutesi välttämättä ole kovinkaan suuri?
Moi Maurizio ja kiitos kommentista.
Täällä blogissa keskitytään argumentteihin ja niistä keskustelemiseen. Ei siis niinkään siitä keskustelemiseen, kuka argumentin esittää.
Noh, voi olla että jos ad hominemeja haluaa kertoa niin tämä ”Blogisti” -sivu kieltämättä on siihen oikea paikka, onhan sivu nimenomaan henkilöstä 😉
Edit: Päädyin hieman muokkaamaan tätä blogisti-sivua.
Luin juuri kirjanne..mukavaa luettavaa. 🙂 Hienoa että joku muukin näkee keisarin kelteisillään.
kiitos palautteesta. Kovin hommahan se on tämä muille kertominen ja asian lähdeviitteillä ja argumenteilla todistaminen tässä vaateasiassa…
Edit: näköjään puhelimen hyväksy kommentti-toiminto ei ollut hyväksynyt kommenttiasi, johon sitten astasin… 🙂
Luen juuri kirjaasi. Jäätävää tekstiä ja huolestuttavaa asiaa. Uskomatonta että ihmiskunta (ja päättäjät) ovat yhä pää pensaassa. Minusta tuli myös blogisi lukija.
P.S. Päätin aloittaa projektin, jossa muunnan moottoripyöräni käyttämään RE85 etanolia. Josko sitä riittäisi paremmin kuin bensaa. Ainakin sitä voi tehdä myös itse…
Kiitos palautteesta Tsyde. Ja onnea mielenkiintoiselle projektille moottoripyörän kanssa. En tiedä etanolin riittävyydestä, nämä polttonesteet tuppaavat jollain aikavälillä seuraamaan toisiaan riittävyydessä ja hinnassa, jonka lisäksi keskushallinto tuntuu pitävän huolen siitä että mikään polttoaine ei nauti isoa etua toiseen verrattuna. Mutta joustavuutta tuo ainakin tuo polttoainevalintaan, ja päästöjä voi vähentää esim jäte-etanolilla (ja voihan sitä tosiaan keitellä itsekin…)
Voisinpa minäkin liittyä kirjan ylistäjien joukkoon. 🙂 Todella kiinnostavaa, ja itse asiassa olen miettinyt tätä öljyhuippu-asiaa jo pari viikkoa; sen jälkeen kun itse tajusin BP:n julkaisemia maailman energiatilastoja käpisteltyäni, että KYLLÄ. Öljyn tuotanto ei ole kasvanut pitkään aikaan, ja sehän selittää yhtä ja toista mitä maailmassa tapahtuu.
Olen kirjasta lukenut vasta jokusen kymmenen sivua, mutta kuten sanoin, voin jo ylistää sitä tässä vaiheessa. Kuten naamatustenkin puhuttiin, olen ehkä vielä syvemmällä suossa kuin sinä Rauli, koska en usko edes ydinvoimaan. Näen ydinvoiman potentiaalin heikkona ja nykyään (Fukun jälkeen ja jos otetaan ydinjäteongelmakin huomioon) ydinsähkön liian kalliina verrattuna mm. tuulivoimaan. Toisaalta, jos tästä lähtee liikkeelle, niin sitten pöytä on ihan puhdas!
Tzyden kommenttiin viitaten: Itsekin olen jo pitkään miettinyt että polttoaineet ovat kaiken kaikkiaan syvyyksistä, mutta siinä on yksi etu. Polttoaine on hyvä ja aika stabiili energiavarasto. Ja, no toinenkin: polttoainetta käyttäviä tavaran roudausvälineitä on markkinoilla pilvin pimein. Näkisin että jos tästä tekee yhteenvedon niin satunnaiselle autoilijalle jää tasan kaksi vaihtoehtoa:
1. Halpa kankintahinta, helppo ajaa pitkiä matkoja heti, pieni kynnys -> kaasuauto
2. Hankalampi ajaa pitkää pätkää, tekn. parempi, pienemmät huoltokulut, halvempi ajo -> sähköauto
Saksassa tuulivoimaa kun on jo noin 10% kaikesta energiasta (ja Tanskassa 25%), niin siellä kannattaa panostaa jo uusiutuvien varastointiinkin. Sellainen ratkaisu kuin ”Power to Gas” on aika mielenkiintoinen.
”Näkisin että jos tästä tekee yhteenvedon niin satunnaiselle autoilijalle jää tasan kaksi vaihtoehtoa:
1. Halpa kankintahinta, helppo ajaa pitkiä matkoja heti, pieni kynnys -> kaasuauto
2. Hankalampi ajaa pitkää pätkää, tekn. parempi, pienemmät huoltokulut, halvempi ajo -> sähköauto”
Minun mielestäni on aika epäolennaista tarrata tässä kysymyksessä yksityisautoiluun tai yleensä ihmisten liikkumiseen. Taajamissa elävillä on lukuisia vaihtoehtoja liikutella itseään. Kävely, pyöräily, skootterit, joukkoliikenne. Kun energian hinta nousee, niin veikkaan, että ihmiset näkee paljon houkuttelevampana vaihtoehtoina esim. lihasvoiman kuin kaasuautoilun, koska myös kaasun hinta tulee nousemaan, kun öljyn hinta nousee. Ongelma koskee lähinnä taajamien ulkopuolella eläviä. Uskon, että syrjäseuduilla tulee tulevaisuudessa esim. erillaiset kimppakyydit olemaan kova sana.
Mihin mielestäni mielummin kannattaisi keskittyä on kysymykset, kuten miten nykymuotoinen globaali talousjärjestelmä sopii kalliin energian maailmaan. Miten maatalous, teollisuus ja rahtiliikenne reagoi esim.200$ tynnyrihintoihin ja mitä seurauksia sillä on? Jeff Rubin on käsitellyt tätä kysymystä kirjoissaan ja ekonomistin vastaus on, että tulevaisuudessa etäisyys maksaa ja me saatamme nähdä tähän Kiina-ilmiön perään käänteisen Kiina-ilmiön. Eli lähituotanto on kova sana tulevaisuudessa. Ongelmana tässä on se, että muutos ei tule olemaan kivuton. Poliitikot suomessa olettaa suomen talouden kasvavan myös tulevaisuudessa sen 3% vuodessa, vaikka on päivän selvää, että suomenkin talous tulee olemaan kalliin energian maailmassa huomattavasti nykyistä pienempi. Se on varmasti positiivinen viesti tavalliselle ihmiselle, että tehtaat saattaa palata, mutta jokainen varmasti ymmärtää sen, että täällä tuotetut tavarat ovat huomattavasti kalliimpia verrattuna esim. Kiinassa tuotetuille. Suomessa valmistetut nokian kumisaappaat maksavat 100e (nykyisillä energian hinnoilla) ja jotkut kiinalaiset maksaa ehkä 20e. Tästä johtuen kulutus tulee laskemaan huomattavasti, joka taas kutistaa talouden kokoa. Tästä muutoksesta johtuen kertakäyttökulttuuri tulee tiensä päähän ja sellaisista palveluista, joita täällä ei hetkeen ole ollutkaan, niin tulee kysyttyä, kuten erillaiset tavaroiden korjaajat. Jos tulevaisuudessa tulostin maksaa 500e, nykyisen 40e sijaan, niin kalliin energian maailmassa rikkoutunut tuote on taloudellisesti kannattavampaa korjauttaa, kuin käydä hakemassa uusi.
”Saksassa tuulivoimaa kun on jo noin 10% kaikesta energiasta (ja Tanskassa 25%), niin siellä kannattaa panostaa jo uusiutuvien varastointiinkin. Sellainen ratkaisu kuin “Power to Gas” on aika mielenkiintoinen.”
Mitä tulee uusituiviin energialähteisiin maailman pelastajana, niin se taitaa törmätä yksinkertaisesti ongelman mittakaavaan. Nykyään maailma pyörii n.83% uusiutumattomilla energianlähteillä (ydinvoiman osuus n.3%) ja riippuen lähteistä, niin 2030-luvulla lukemat ovat uusiutumattomien osalta n.85% (ydinvoiman osuus n.7%). Uusiutuvista energianlähteistä esim. aurinkovoima on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana n.10 000%, joka on aivan valtava luku, mutta silti nykyään maailman primäärienergiasta n.0,2% tulee auringosta. Lisäksi sillä on aika vähän merkitystä missä se energia on tuotettu, koska nykyisessä avoimessa globaalissataloudessa energian käyttää se, joka on valmis maksamaan siitä korkeimman hinnan, kuten nähdään Yhdysvalloissa liuskekaasun vientisuunnitelmista Aasiaan.
Mitä tässä pitäisi sitten tehdä? Ensinnäkin arkadianmäellä jonkun pitäisi ottaa puheeksi, että mitäs jos suomen talous ei olekkaan 2030, 100% suurempi, mitä se on tänä päivänä, eli että talous kasvaa joka vuosi sen 3%. Lisäksi joku virallinen taho voisi vaikka ihan varmuuden vuoksi käyttää muutaman ajatuksen sille vaihtoehdolle, että mitäs sitten tehdään, jos suomen talous onkin silloin 2030 esim.20% nykyistä pienempi ja sitä kasvua, johon kaikki toivo on laitettu ei tulekkaan. Lisäksi joku voisi arvioida mitä sitten tehdään, jos sitä 87% kaikesta suomessa käytettävästä öljystä ei olekkaan saatavilla Venäjältä. Lisäksi mitäs sitten käy, jos Kiinalaiset onkin valmiita maksamaan öljystä 250$/tynnyriltä ja suomalainen maanviljeliä miettii, että onko taloudellisesti kannattavaa täyttää sitä puimurin tankkia vai jätetäänkö viljat tältä vuodelta puimatta. Eli tiivistettynä, olisi varmasti ihan hyvä aloittaa se julkinen keskustelu tästä aiheesta.
Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuonna 2015 ja silloin valittava hallitus johtaa suomea todennäköisesti vuoteen 2019 asti. Jos tuo hallitus ottaa yhtä paljon tätä ongelmaa esille, kuin nykyinen hallitus, niin saas nähdä miten käy. Uskon, että muutoksia voidaan saada vielä aikaan ja tulevasta energiakriisin tuomasta muutoksesta voisi tulla vähän pehmeämpi, kuin mitä se tällä nykyisellä kehityksellä tulee olemaan. Jos tuleva hallitus linjaisi, että 2020 luvulla öljyn hinta on todennäköisesti 200$/tynnyriltä, kuin nykyistä 100$ ja kertoisi rehellisesti, mitä muutoksia tuo hinnan nousu käytännössä tuo, niin olen aika varma, että niin yritykset, kuin tavalliset ihmiset ottaisivat tuosta kiinni ja ohjaisivat investointejaan sen mukaan. Jos ihmiset tietäisivät, että polttoaine voi 2020 luvulla nykyiseen palkkatasoon suhteutettuna maksaa 3€/litralta tai, että sähkö voi siirtoineen ja veroineen maksaa 30 senttiä/kwh tai, että nykyisen perheen 600€ kuukausittainen ruokalasku voi olla yli 1000€ kuukaudessa, niin sillä olisi varmasti merkitystä. Mutta kuinka moni semmoinen poliitikko tulee valituksi, joka tarjoaa huonoa (realistista) tulevaisuutta?
Andrei, hyviä juttuja!
En ole kanssasi ollenkaan eri mieltä autoilusta ja liikkumisesta. Kuten sanoin, näen autot ensisijaisesti tavaran roudaamiseen käytettävinä välineinä ja niitä tarvitaan siinä tarkoituksessa varmasti tulevaisuudessakin. Vaikkakin junat ovat pitkillä matkoilla tärkeämpiä kuin autot.
”Uusiutuvista energianlähteistä esim. aurinkovoima on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana n.10 000%, joka on aivan valtava luku, mutta silti nykyään maailman primäärienergiasta n.0,2% tulee auringosta.”
Tässä on hyvä pitää mielessä (en viisastele), että ehkä 99% primäärienergiasta tulee auringosta. Eri muodoissaan ja lyhyellä tai pitemmällä viiveellä. Auringosta absorboituu Maahan jatkuvasti noin 130000TW tehoa, kun ihmiskunnan tehonkulutus on noin 18TW. Tuulivoimasta voitaisiin arvioiden mukaan saada jopa noin 100TW tehoa, joten se ei ole ihan merkityksetön ja aurinkoenergian potentiaali on vastavaa luokkaa. Ilmoittamasi luvut ovat vähän absurdeja siksi että 20v aikana aurinkoenergia on kasvanut käytännössä nollasta nykyiseen mittaluokkaan. Jos verrataan nollaa mihin tahansa lukuun, niin kasvuluvut saa järjettömiksi. Se että jokin tekniikka on aluksi merkitykseltään pientä, ei tarkoita että niin olisi myös tulevaisuudessa.
Suomessa (ikävä kyllä) ei ymmärretä vielä ollenkaan uusiutuvien potentiaalia. Ehkä siksi täällä uskotaan ydinvoimaan niin paljon lujempaa kuin vaikkapa Saksassa tai entisessä kovassa ydinvoimamaa Tanskassa. Suomessa päättäjien pitäisi herätä siihen että ydinvoima on öljyn ohella kallis ja moniongelmainen ratkaisu. Mitä pitempään tässä (järkiintymisessä) kestää, sen heikommassa asemassa olemme.
T. Berg – Oikeastaan nuo huimat kasvuprosentit ovat se, mitä uusiutuvien edistäjät usein käyttävät todisteina jostain, vaikka kuten mainitsit, niin tyhjästä saadut kasvuprosentit ovat helposti aika massiivisia.
Samantyyppisiä, vähän tyhjiä markkinointilauseita on myös ”Tuulivoimasta voidaan saada 100 tw tehoa” – tyyppiset truismit. Aurinko (joka on siis ydinvoimaa kuten tiedämme) säteilee valtavan määrän energiaa maapallolle, mutta se ei ole sellaisessa muodossa ja tiheydessä jota olisi kovin helppo hyödyntää (eli sen exergia on onneton). Ammukasteisella nurmikolla on valtavasti vettä, mutta janon sammuttaminen sillä on hankalaa.
Uusiutuvia tulee toki hyödyntää, mutta puhuttaessa niistä kokonaisratkaisuna sivuutetaan esimerkiksi se, että kun tuulen osuus nousee 20 % tietämille ja päälle, alkavat sen aiheuttavat ongelmat kasvaa kiihtyvää vauhtia. Samaten kuin kustannukset.
Olisi hyvä jos avaisit ja perustelisit enemmän näitä ”Ydinvoima on kallis ja moniongelmainen ratkaisu jonka suhteen pitäisi järkiintyä” -avauksia. Ne eivät vielä sanomalla tule todeksi, vaikka kaikki niitä toistavatkin. Esimerkiksi Olkiluoto kolmosen sähkö (sitten kun se toivottavasti lähivuosina valmistuu) suunnilleen nykybudjetilla tulee olemaan noin 4 kertaa halvempaa kuin aurinkovoima Saksassa. Toki tämä on merkittävästi tariffien ansiota, joissa raha kiertää enemmän talouden sisällä – mutta näissä rahaa kierrätetään pienempituloisilta suurituloisille, sillä se porukka joilla on varaa sijoittaa merkittävästi aurinkopaneeleihin on aika pieni. Sanoisin että vuosikymmenen puhallus, sillä olen huomannut että ennenkaikkea viher/vasemmistolaiset monesti ihailevat Saksan toimintaa (pahoittelen jos olen väärässä ja tämä ei tietenkään koske kaikkia kyseisiin ryhmiin itsensä luokittelemia ihmisiä – mutta ironia ainakin vaikuttaa melkoiselta).
Ja tässä on OL3:n kohdalla kyseessä aika ääri-esimerkki monin paikoin vituiksi menneestä prototyypistä (joita en tässä ehdi avata sen kummemmin). Samaten ol3 on aika vertailukelpoinen (siis samaa kokoluokkaa) hinnaltaan kuin vastaava määrä tuulivoimaa. Mutta sillä erotuksella että tuulivoimalat pitää rakentaa ehkä noin 3 kertaa ydinvoimalan eliniän aikana ja ovat ailahtelevia tuotannoltaan.
Moniongelmaisuus on myös varsin suhteellista. Esimerkiksi polttamisen (öljy, bio, hiili) aiheuttamat pienhiukkaset tappavat Suomessa pari tuhatta ihmistä vuodessa, ja kymmeniä tuhansia sairastuu. Myös kustannukset terveydenhuollolle ovat merkittävät. Ydinvoimalla on onmat ongelmansa, mutta niitä pitää tarkastella samalta viivalta muiden energiantuottotapojen kanssa. Jos ihan vaan säteilyn osalta samoja määräyksiä sovellettaisiin poltto-voimaloihin, loppuisi poltto käytännössä kokonaan.
ps. tässä vielä avaus tuosta kustannuslaskelmasta joka on toki yksinkertaistettu, mutta kokoluokka pitänee paikkansa:
* tuulivoiman hinta noin 1-1,5 Me / megawatti nimellistä kapasiteettia
* kapasiteettikerroin noin kolmasosa ydinvoimalan kapasiteettikertoimesta (noin 30 %), joten karkeasti noin kolme kertaa enemmän nimellistä kapasiteettia joudutaan rakentamaan
jotta saadan 1400 megawattia (ol3:n kapasiteettikorjattu sähköteho) tarvitaan siis noin 4200 MW tuulivoimaa (nimellisteholtaan), kerrottuna hinnalla 1,2 Me = noin 4,5 – 6 miljardia.
* Myllyt joudutaan rakentamaan 2-5 kertaa, elinikäoletuksista riippuen, olkiluodon toiminta-iän aikana.
-> Se mikä tässä minulla edelleen esimerkiksi mättää, on se, että ydinvoimaa hinnalla vastustavat tahot kategorisesti unohtavat esimerkiksi laitosten eliniän. Tämä on erityisen irvokasta siksi, että kyseiset tyypit ovat yleensä muuten ekotietoisia ja kannattavat kestäviä ja pitkäikäisiä laitteita ja investointeja. Keskustelu ei ole rehellistä, kun kaikki naama punaisena myyvät omaa ratkaisuaan. Ja jos joku tuo esille jonkin energiantuotantomuodon heikkouden tai vahvuuden, häntäkin aletaan välittömästi pitää oman vaihtoehtonsa myyjänä ja kannattajana tai toisen vaihtoehdon vastustajana.
Terve
Kovasti kiinnostaisi nuo polttamisesta syntyneiden pienhiukkasten aiheuttamista kuolemista tehdyt tutkimukset. Samaan väitteeseen törmää varsin usein, mutta yhteenkään tutkimukseen, jossa kerrottaisiin miten kuolemat on kyseisen aiheuttajan tiliin luettu, en ole törmännyt.
Olavi Saarinen
Olavi,
Noiden tilastolliseen arviointiin käytetään erilaisia malleja (kyllä nämä itse raporteissa ja tutkimuksissa kerrotaan että mihin malliin perustuu ja miten on käytetty jne). Yksittäistapauksien toteaminen ja osoittaminen 100% jonkin tietyn asian syyksi kun on aika tuskaisen vaikeaa, vaikka kyseessä olisi tupakoija ja keuhkosyöpä.
Hei!
Luin kirjasi ”Suomi öljyn jälkeen” lomalla Thaimaassa😆. Skenaario on johdonmukainen ja uskottava. Vauhdilla pudotaan betoniin noin 30 v kuluessa. Eikä paljon lievitä se, että samassa jamassa ovat kaikki teollisuusmaat. Kehitysmaat eivät kovin korkealta putoa.
Mitä voidaan tehdä? Kollektiivinen tyhmyys, tosiasioiden kieltäminen valtiojohdossa ja ikivanhat uskomukset ja uskonnot estävät vähäisetkin yritykset.
Oiva paikka lukea tuo kirja 😀 Toivottavasti ei mennyt loma pilalle.
Mä oon tullut siihen tulokseen, että koetan edistää ja parantaa tilanteen tietoisuutta yhteiskunnassa kaikin keinoin ja auttaa potentiaalisten osaratkaisuiden edistämisessä. Positiivisen kautta siis, mutta ei tietenkään faktoja sivuuttaen.
Hyvä Rauli, Pitäisi olla selvää tekstiä! Niin joku entinen pressakin mainitsi kannanotossaan.Joku ryhmä täälläkin haluaa kansan takaisin luoliin ja ajankulukseen puita halaamaan.
Hei rauli,törmäsin kirjaasi -suomi öljyn jälkeen monen mutkan kautta. u.s shale öljy-alan massiiviset investoinnit,tuotannon huippu ja rahallinen kannattomuus yksityisellä sektorilla ovat ihmetyttäneet minua paljon. jonka seurauksena eksyin aiheisiin peak of cheap oil,peak of prosperity ja käsitteeseen EROEI (energy returned on energy invested). nämä ovat muuttaneet suuresti ajatustani taloudesta ja sen kasvusta (oikeastaan kaikesta). shokki oli aluksi hirveä, mutta tulevaisuus on vähemmän pelottava jos sitä osaa odottaa. toivon ja yritän että asia pääsee paremmin näkyville ja herättäisi keskustelua. sinut olisi loistava nähdä nordnetin rahapodi jaksossa vieraana…
Moi Mikael. Joo mulla on tuo shokki vaihtunut tässä myös ratkaisukeskeiseen toimintaan. Kts esim http://thinkatom.net
Ja podeihin tulen/menen mielelläni jos vaan ajat sopii.
Ydinvoima on itselle aika vieras asia, mutta otan tästä kopin ja sivistän itseäni. ylempänä oli kommentti vuodelta 2013 ydinvoiman kalliista hintalapusta. mutta energian vajeen tapahtuessa ja halvan energian kadotessa, on nykyinen hinta halpa? energia tuntuukin tulevaisuuden ja menneisyyden valuutalta/kasvun rajoittimelta. halvan energian aikana tämä rajoitin on mennyt rikki? olen asian ymmärtämisessä lähtöviivalla joten mietittävää riittää vielä monelle yölle… -montako viesti mahtaa tulla- yritys nmr.3
Lisäyksenä vielä. Luin kommentin ylempää (vuodelta2013) jossa sanottiin ydinvoiman olevan kallista. Mutta KUN tämä maailman energian vaje iskee ja energiasta joudutaan maksamaan oikeaa hinta, on nykyinen hinta halpa? Mikä saakin miettimään energiaa tulevaisuuden valuuttana. Vai olenko väärillä raiteilla?