Ilmastokriisi ja Ydinvoima – Vastine Aamulehden mielipidekirjoitukseen

Vihreiden Tampereen valtuutettu Juhana Suoniemi kirjoitti äskettäin Aamulehden mielipidepalstalla otsikolla, ”Ydinvoima ei ratkaise ilmastokriisiä.”

Hänen käyttämänsä argumentit ovat kiertäneet ydinvoiman vastustajien keskuudessa jo kenties vuosikymmeniä, ja käymme ne läpi lyhyesti teoksessamme Uhkapeli ilmastolla sekä seikkaperäisesti teoksessamme Musta Hevonen – Ydinvoima ja Ilmastonmuutos.

Mutta käydään ne nyt vielä pikaisesti läpi tässä. Oletan vastineissani tämän: ilmastokriisi halutaan todella ratkaista.

”Ydinvoimaprojektit tuppaavat kestämään kauan.”

Niin tuppaavat, koska ne ovat isoja projekteja. Tehoonsa nähden ne ovat kuitenkin verrattoman nopea tapa lisätä vähäpäästöistä energian tuotantoa (kts kuva alla). Ja jos ne kestävät kauan rakentaa täällä Suomessa ja länsimaissa, niin kenties meidän olisi hyvä selvittää miksi, ja poistaa näitä viivästyksiä. Niille kun on syynsä.

Paras puhtaan energian lisäysnopeus 15 vuoden aikana. Lähde BP 2018.

”Ydinvoimalla tuotetaan noin kymmenen prosenttia maailman sähköstä ja sähkö on vain osa (toim. Huom: se on noin viidennes) maailman energiankulutuksesta”.

Niin. No tässähän se ongelma juuri on. 85 % maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla. Auringolla ja tuulella tuotetaan yhteensä hieman ydinvoimaa vähemmän. Jos ilmasto-ongelma halutaan ratkaista, niin näitä tarvitaan lisää. Eihän kai kukaan vastusta aurinkoa tai tuulivoimaa sillä syyllä, että niillä tuotetaan vain pieni osa sähköstä?

”Geologian tutkimuskeskuksen mukaan tunnetut uraanivarannot riittävät nykyiselle kapasiteetille noin sadaksi vuodeksi”

Jep. Ja kuparivarannot riittävät pariksi vuosikymmeneksi, ja sama oli tilanne jo sata vuotta sitten (noin karkeasti kuvailtuna). Silti kuparia edelleen tuotetaan, enemmän kuin koskaan. Myös lähes kaikki uusiutuvien energialähteiden vaatimat erikoisemmat mineraalit loppuvat kesken kauan ennen kuin niillä saadaan kovin merkittävää lommoa aikaan globaaliin energiamixiin. Paitsi että ehkä eivät lopu. Tuo Geologisen tutkimuskeskuksen lausunto kuvaa tilannetta nyt: Nykyiset tunnetut (siis jo löydetyt) varat, jotka ovat tuotettavissa nykyisillä teknologioilla ja -hinnoilla. Kun niukkuutta tulee kysynnän kasvaessa, hinta nousee ja etsinnät käynnistetään (tähän mennessä aina kun uraania on etsitty, sitä on myös löytynyt), toimintoja tehostetaan, vaihtoehtoisia lähteitä aletaan hyödyntää ja niin edelleen. Tuo sadan vuoden riittävyys on itse asiassa mineraaleille poikkeuksellisen pitkä aika. Viimeinen pysäkki on valtameret, joissa uraania riittää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta käytännössä rajoituksetta. Lue lisää artikkelistani aiheeseen liittyen. Ydinvoimasta on nopeaksi ja mittaluokaltaan riittäväksi osaratkaisuksi ilmastonmuutoksen hillintään, ja sen yksi vahvuus on nimenomaan sen vähäinen luonnovarojen käyttö (kts kuva alla, jossa uraani ei puutteelisen resoluution vuoksi edes näy).

”Jos ydinvoima olisi edullista, sitä olisi rakenteilla maailmalla enemmän.”

Niin varmaan olisi. Ydinvoiman vastustus on kuitenkin ajanut ydinvoiman poliittisesti ongelmalliseksi, joten monissa paikoissa se on joko suoraan kiellettyä tai poliittisesti mahdoton ajatus. Ajattele miten järjetön tilanne! Tehokkain ja nopein keino ilmastonmuutoksen hillintään mitä tiedämme, on lailla kielletty tai ihan mahdoton ajatus! Lisäksi erittäin raskas ydinvoimaregulaatio ja sen ympärillä oleva politikointi on tehnyt sen rakentamisesta tarpeettoman hidasta ja kallista, joten tässä hyvä kohde poliittiselle toiminnalle, jos ilmastonmuutoksen hillitsemisen helpottaminen kiinnostaa. Ei siis jäädä voivottelemaan, että onpa hankalaa, ei kannata edes yrittää (ja kielletään samalla muitakin yrittämästä), vaan tehdään kaikkemme tilanteen parantamiseksi!

Jos luodataan tätä vielä syvemmälle, niin huomataan, että myös tuuli ja aurinko olivat kalliita ja niitä ei rakennettu juuri missään. Annoimme niille kuitenkin mittavaa poliittista ja rahallista tukea (jonka lisäksi niiden rakentaminen ylipäätään on sallittua), ja nyt ne ovat paljon halvempia. Niitä rakennetaan johonkin jopa ilman julkisia tukia! Mitä jos tehdään sama ydinvoimalle? Sallitaan se, ja ponnistellaan, että sen turvallinen rakentaminen on helpompaa ja joustavampaa, ja rakennetaan energiamarkkinat niin, että ne arvottavat vähäpäästöisyyttä ja luotettavuutta, jotka kuitenkin ovat ne asiat, joilla on eniten väliä energiajärjestelmässä (hinnan lisäksi).

”Ydinvoimalla on lisäksi ainakin kaksi merkittävää ongelmaa. Se ei Suomessa poista markkinoilta hiiltä eikä turvetta, sillä ydinvoimalla ei tuoteta lämpöä… Ydinvoima ei myöskään ole ratkaisu liikenteen ilmasto-ongelmaan.”

Niin, noh, siis ydinvoimalla nimenomaan tuotetaan lämpöä (josta voidaan tehdä sähköä), mutta käsitellään se alla ja muistutetaan tässä yhteydessä siitä, että vesivoimalla, tuulivoimalla ja aurinkopaneeleillakaan ei tuoteta lämpöä, vaan sähköä. Eivätkä nämä teknologiat ole sen parempia ratkaisu myöskään liikenteen ilmasto-ongelmaan – joka kieltämättä on viheliäinen.

Pienreaktoreita, joilla lämmöntuotannon polttoaineiden (ja päästöjen) korvaaminen olisi hyvinkin tehtävissä, ei tosiaan ole tällä hetkellä kaupasta saatavilla. Jos luen Juhanaa optimistisesti, hän olisi kuitenkin valmis sellaisia hankkimaan, tai ainakin antamaan luvan muille näin tehdä, mikäli niitä saataville tulisi?

Ehkä meidän kannattaisi Suomessa hiljalleen valmistautua siihen, että kun niitä saataville tulee (tässä muutaman vuoden säteellä on alkamassa ja valmistumassa useampiakin First-of-a-kind projekteja), olemme valmiita kaikin puolin niitä rakentamaan ja lämmöntuotannon päästöjä niillä leikkaamaan. Julkisessa ja poliittisessa keskustelussa, regulaatiossa ja jopa lainsäädännössä on paljon tehtävää, ja tätä voidaan tehdä paljon jo valmiiksi. Päästövähennysten kiire on kova, ja sen luulisi näkyvän myös poliittisessa tahtotilassa ydinvoimaa ja pienreaktoreita kohtaan, ne kun voivat olla verrattoman toimiva työkalu päästöjen vähentämiseen monissa kohteissa!