Bioenergiaa Suomen metsistä ja soista

Tulevan Olkiluoto kolmosen sähköteho on 1,6 gigawattia, kuten hyvin tiedämme (kunhan saisivat sen valmiiksi). Miten paljon metsämaata tarvitaan vastaavan sähkötehon saamiseksi muutamassa pienemmässä biovoimalassa?

Tehdään pari oletusta kirjekuoren takapuolelle:
– Metsän kasvu keskimäärin 5 m3 / ha / vuosi (hieman optimistinen oletus, Metlan mukaan Suomen vuotuinen kasvu on 104 miljoonaa kuutiota, ja metsää on noin 23 milj. ha)
– Puun energiasisältö keskimäärin 2200 Kwh / kiintokuutio (tämäkin on hieman optimistinen, sillä havupuut, joita meillä valtaosa on, jäävät hieman alle 2000 kwh:n)

Hehtaarilla puuhun varastoituu energiaa siis: 2200 * 5 = 11 000 kWh / vuodessa.
Jatkuvana keskitehona: 11 000 / 365 / 24 = ~1,25 Kw/ha. Siis miljoona hehtaaria metsämaata varastoi energiaa noin 1,25 gigawatin jatkuvalla keskiteholla. Olkiluodon tehoon menee noin 1,2 miljoonaa hehtaaria.

Mutta odota…

Mainittu Olkiluodon 1,6 Gw:n teho oli sähkötehoa. Kun kyseinen energiapuumäärä käydään korjaamassa ja kuljetetaan poltettavaksi, ehkä noin kolmannes siitä päätyy sähkötehoksi (korjuu ja kuljetus kuluttaa noin 5 % puun energiasta polttonesteinä).

Eli todellisuudessa Olkiluoto kolmosen sähköntuotannon kattaminen puulla vaatii melkein 4 miljoonaa hehtaaria metsämaata. Tämä mikäli kyseisen metsämaan koko kasvu ohjataan energiakäyttöön.

Suomessa on noin 23 miljoonaa hehtaaria metsämaata (metsämaa+kitumaa), joka on noin ¾ Suomen pinta-alasta.

En näkisi ydinvoiman korvaamista laajamittaisella puun polttamisella kovinkaan hienona ideana, ainakaan metsien käytön näkökulmasta. Lisäksi puusta, myös tähteistä, voidaan jalostaa jotain muutakin kuin sähköä. Niin kauan kun Suomessa käytetään 8+ miljardia euroa vuodessa pelkkään tuontiöljyyn, pari miljardia tuontiruokaan ja niin edelleen, meidän täytyy kehitellä myös vientituloja jostain. Kuten aiemmin olen todennut, palvelusektorilta niitä ei ole merkittävästi tiedossa.

Entäs Turve?

Suomessa poltetaan turvetta primäärienergia-tasolla noin 20-25 terawattituntia vuodessa. Jos siitä saadaan (pyöristettynä) noin kolmannes sähköksi, on saldo 7,5 tWh, eli 7 500 000 000 kWh. Keskitehona tämä on reilu 0,8 GW. Siis kokoluokassa noin puolet Olkiluoto kolmosen sähkötehosta (tässä vertaillaan vähän omenia ja appelsiineja: jos ydinvoimalan kapasiteettikerroin on esimerkiksi 85%, niin silloin keskiteho on 1,6 * 0,85 = 1,36 Gw). VAPO ja kumppanit olisivat ottamassa turve-tuotantoon noin 200 000 hehtaaria suota, jota ympäristöväki tiukasti vastustaa (ja minä! Vaikka sarasoiden ojittaminen olisikin ilmaston kannalta ympäristöteko, niin turpeen nosto ei missään nimessä). Esimerkiksi täällä sanotaan, että turpeen osuus voidaan korvata tuulisähköllä ja maakaasulla. Näin varmaan voidaankin, mutta jos näin tehdään, niin samoilla tuulipuistoilla ja kaasuturbiineilla (jotka eivät ole vähäpäästöisiä ilmaston kannalta, kuten kyseisellä sivulla väitetään; muutaman prosentin vuodot tuotannossa tekevät kaasusta kivihiilen veroisen lämmittäjän) ei voida tällöin korvata kivihiiltä, öljyä tai ydinvoimaa.

Entäs lämpö?

Tällä hetkellä puuta käytetään polttoaineena noin 90 tWh vuodessa. Tämä vastaa noin 8 miljoonan hehtaarin koko kasvua (kolmannes Suomen metsistä). Osa palaa voimaloiden kattiloissa, osa lämpöyrittäjien padoissa, osa teollisuuslaitosten omaan käyttöön, ja osa pientalojen lämmityksessä.

Puun polttaminen lämmöksi on huomattavasti fiksumpi idea kuin pelkän sähkön tuotanto, sillä hyötysuhde on paljon parempi. Harvemmin kuulee tosin puhuttavan siitä, että ydinvoimaloiden hukkalämpöä käytettäisiin hyödyksi esimerkiksi kaukolämpönä. Perusteluna kuulee monesti, että ydinvoimaloita ei haluta rakentaa asutuksen lähelle, jolloin putkien vetäminen tulee kalliiksi ja hyötysuhde heikkenee. Ihmettelen kyllä, että kivihiili- ja hake-voimaloita voi aivan hyvin olla asutuksen keskellä, vaikka niiden tiedetään aiheuttavan satoja tai tuhansia kuolemia ja sairastumisia vuosittain lähiseudun asukkaille normaalin toiminnan ohessa. Olisiko aika tiedottaa ihmisille asioiden todellinen laita? Siis se, missä ydinvoima on useita kertaluokkia turvallisempi energiantuotantomuoto kuin eri asioiden polttamiseen perustuvat vaihtoehdot?

Noh, tämän artikkelin keskeinen pointti oli tuoda esille bioenergian vaatima käsittämätön pinta-ala. Mikäli otamme luonnon primääri tuotannon ihmiskunnan omaan käyttöön, se tarkoittaa että sitä ei jää silloin muun ekosysteemin käyttöön. Luonnossa ei ole jätteitä, ei tähteitä eikä muita; kaikelle biomassalle löytyy käyttäjiä. Toisekseen, puun polttaminen sähköksi on jotain ihan muuta kuin ranta-saunan lämmittämistä; mittakaava on aivan toinen. Lisäksi se, mikä voidaan polttaa, voidaan kenties jalostaa edelleen, esimerkiksi biopolttoaineiksi. Olemme sähkön lisäksi erittäin riippuvaisia myös ulkomaisista polttonesteistä, ja biomassasta niitä voidaan edes jonkinlaisella hyötysuhteella valmistaa.