Öljyhuippu ja Vihreät
Olen viime aikoina parjannut Vihreitä ja luonnonsuojelujärjestöjä heidän, sanoisinko kiihkeän epäkäytännöllisestä suhtautumisestaan esim. ydinvoimaan ja siitä juontuvasta taipumuksestaan tukea epäsuorasti fossiilista teollisuutta. Kyseinen kritiikki on mielestäni täysin ansaittua. Mutta tämä artikkeli on jotain muuta. Nyt seuraa nimittäin Vihreille selkääntaputtelua ja positiivista palautetta, sillä luettuani Vihreiden liikenne-ohjelman, huomasin että monen muun järkevän (vaikkakin poliittisesti ehkä epäsuositun) ehdotuksen ja näkemyksen lisäksi siellä oli ihan oma laatikkonsa varattu Öljyhuipulle.
Se on ensimmäinen kerta kun törmään öljyhuipun esilletuomiseen missään poliittisessa, virallisessa yhteydessä tai lausunnossa. Olkoonkin, että kukaan ei ole siitä kauheasti suutaan avannut julkisuudessa, ainakaan siten että minä olisin siitä mitään kuullut. Kovin shokki oli oikeastaan se, että kyseinen ohjelma on vuodelta 2006, jolloin Peak Oil oli nykyistä paljon marginaalisemmassa asemassa, harvojen harrastusta ja hörhöjen juttuja. Ironista kyllä, perinteisen raakaöljyn tuotantohuippu asettui tuonne samaan vuoteen 2006, tai lähteestä ja laskutavasta riippuen jopa vuoteen 2005.
Otsikolla ”Loppuuko Öljy” -olevassa infolaatikossa tuodaan melko hyvin, vaikkakin tietysti lyhyesti ja pintapuolisesti, esille keskeiset öljyhuipun ongelmat. Voi olla että kun ohjelma vuonna 2006 tehtiin, ei arvioitu, että monet siinä mainituista tulevaisuuden uhista ja ongelmista toteutuisivat seuraavan 5 vuoden aikana. Näitä enemmän tai vähemmän toteutuneita kohtia ovat esim:
1) Koska nykyinen maailmanjärjestys on riippuvainen halvoista fossiilisista polttoaineista, voi öljyn väheneminen johtaa maailmanlaajuiseen talouslamaan, tai pahimmillaan jopa yhteiskunnalliseen katastrofiin.
Tuo kyseinen lama koettiinkin heti parin vuoden päästä, kun 147 USD hintainen öljy toimi neulana joka puhkaisi Jenkkien asuntokuplan, joka vuorostaan aiheutti koko rahajärjestelmän valahtamisen kanveesiin, tyrmäyksen partaalle. Tämä vuorostaan johtui rahoitusmarkkinoiden sääntelyn systemaattisesta löystyttämisestä, lyhyen tähtäimen ahnehtimisesta, pankkien velkavivun määrän nousemisella jopa yli 30:1 -lukemiin sekä asiantuntijoiden ja ammattilaisten erittäin vankasta mutta virheellisestä uskosta siihen että rahaa (ja sen seurauksena myös velkaa) on kannattavinta käyttää lähinnä rahan luontiin (loputon finanssikeinottelu verrattuna reaalitalous jossa oikeasti tehdään jotain).
Samaisen öljyn edelleen korkea hinta on jatkuvana huolena talousennustajille, jotka vuoroin pelottelevat sen syöksevän länsimaisen talouden uuteen taantumaan tai nipistävän talouskehitystä tuntuvasti, vuoroin anelevat OPEC:lta tuotannon kasvattamista (turhaan, ei sitä tule jos sitä ei tule).
Yhteiskunnallinen katastrofi vuorostaan on koettu esim. Egyptissä, joka juuri siirtyi öljyn viejämaasta tuojaksi, joka luonnollisesti aiheuttaa pahan vajeen paikalliseen talouteen, ja kun kansalta loppuvat sekä leipä että sirkushuvit, alkaa myös paikallisen diktaattorin valta yleensä murentua. Myös muissa öljyntuottajamaissa on runsaasti samantyyppistä liikehdintää, joka tulee öljytulojen pienentyessä pahenemaan. On se kiva että Saudien asebudjetti on käsittämättömän suuri (vastaostona jenkkien ostamalle öljylle), sillä mikäli paikallinen väestö laittaisi hanoja pienemmälle, olisi seuraus koko maailman taloudelle katastrofaalinen. En voikaan tajuta sitä näennäistä helppoutta jolla päättäjät sivuuttavat öljyhuipun ja öljyriippuvuuden seurauksen, jossa yhden paikallisen diktatuurin mureneminen syöksisi koko pallon enemmän ja vähemmän sekä taloudelliseen että sen jälkeen moneen muuhunkin rotkoon.
Saudien kuningasperhe ei pysy vallassa, koska se olisi jotenkin oikein, normaalia, tai meille käytännöllistä. He pysyvät vallassa väkivallan(uhan), mittavan lahjonnan (sirkusta ja liepää) ja totaalisen korruption voimin. Näistä kaksi ovat suoraan liitoksissa erittäin korkeisiin öljytuloihin.
Noh, tähän voidaan lainata, en nyt muista ketä, joka sanoi: Historiasta voimme oppia, että emme ole oppineet historiasta mitään.
2) Öljyhuipputeorian kriitikot katsovat kuitenkin, ettei öljyhuippu tapahdu vielä pitkään aikaan.
Niin, noh, lol. Voi tietysti keskustella siitä, että mikä lasketaan öljyksi ja mikä ei, mutta perinteisen raaka-öljyn kohdalla se siis tapahtui vuonna 2006 (lähde IEA). Tuo on siis sitä niin sanottua halpaa öljyä, jota ei tarvitse louhia ja keitellä jostain pikihiekasta tai porata kalliilla ja onnettomuusherkällä lautalla useiden kilometrien syvyydestä merenpohjan alta. Edelleen, yksi paikallinen katastrofi voi syöstä globaalitkin markkinat sekaisin, ja esim. ilmastonmuutoksen ansiosta näitä katastrofeja on jatkuvasti tarjolla yhä enemmän.
3) Järkevää politiikkaa on varautua vääjäämättömään. Ennemmin tai myöhemmin öljy ehtyy ja sen hinta nousee merkittävästi nykyisestä.
Jep, tai siis, näyttää siltä että tuo hinta nousi jo merkittävästi nykyisestä, sillä vuonna 2006 tynnyrillisen (WTI crude oil) vähän pidemmän aikavälin keskihinta oli luokkaa 50 usd, ja nyt pidemmän aikavälin hinta on yli 80 usd. Lyhyemmän ajan keskihinta tuolloin oli noin 60 usd, kun se tällä hetkellä on noin 100 usd. Talouden elpyessä on öljynkin hinta ollut noususuunnassa. Se vauhti jolla nämä muutokset ovat tapahtuneet viittaa voimakkaasti sen suuntaan, että järkevää politiikkaa on varautua vääjäämättömään, ja se vääjäämätön alkaa yhä enenevässä määrin olla tuulettimessa ja sitä kautta kansakuntamme kollektiivisessa tuulilasissa.
Kaikenhuipun blogi 
Mitä olet mieltä kyseisen liikenne-ohjelman ehdotetuista toimenpiteistä? Omasta mielestä pääosin fiksuja ehdotuksia, mutta varmaan melko mahdottomia toteuttaa. Nykyhallitus on sentään korottamassa bensaveroa.
Itse haluaisin nähdä suuria panostuksia rautateihin. Raideliikenne on paitsi pitkälti öljyvapaata, myös energiataloudellisin maaliikennemuoto. Ennen kaikkea se on teknologiaa joka toimii. Joka kylään ei voi raiteita vetää, mutta ei ole tarviskaan. Riittää että saadaan mahdollisimman paljon tonni- ja henkilökilometrejä pois maanteiltä. Ja mikä tärkeintä ratainfrastruktuuri kilpailukykyiseksi ennen sitä päivää kun öljyn hinta lopullisesti räjähtää käsiin.
Sähköautoihin voidaan palata joskus sitten kun ne ovat toimivia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä. Sama koskee vetyautoja, biopolttoaineiden tuottamista levistä jne. Hienoja ideoita ja ehkä jokin niistä lyö itsensä läpi.
Viime talven routavaurioita (joita ei ole oikein varaa korjata) väistellessä tulee mieleen mitä tehdään sitten kun öljyn, eli bensan, dieselin ja maantiebitumin, hinta tästä vielä tuplaantuu? Töihin (kellä sellainen on) pääsy vaatii maasturin (jos on siihen varaa) ja puolet palkasta menee bensaan (jos sitä pumpulta tulee).
a_l
Pitkälti samaa mieltä, paljon hyviä toimenpide-ehdotuksia, joista iso osa on poliittisesti erittäin hankalia saada läpi. Ristiriitainen fiilis kannattaa toimenpiteitä jotka tekisivät omasta elämästänikin hankalampaa, ainakin lyhyellä tähtäimellä 🙂
Raideliikenne, varsinkin sähköistetty (tosin se on ilmesesti hieman vikaherkempää) tulisi olla iso prioriteetti. Näin on tehty Ruotsissa, ja jostain syystä Ruotsin talous on kehittynyt varsin positiivisesti myös korkeilla öljyn hinnoilla (toki on paljon muitakin tekijöitä mutta tämä on epäilemättä yksi: bensan hinan kallistuminen ei vaikuta ihmisten käytettävissä olevaan rahaan niin paljon). Näin routaisessa maassa olisi varmaan pitkällä tähtäimellä parempi panostaa luotettavuuteen kuin siihen että yritetään rikkoa nopeusennätyksiä junalla, eli aikataulut realistisemmiksi. En vain käsitä sitä yhtälöä, jossa VR tekee huonoa tulosta vaikka junat ovat tiettävästi aika täynnä ja lippujen hinnat karmeat. Kai se johtuu pääosin siitä, että öljy on vielä niin halpaa, ja että liikkumisen paikasta toiseen kuuluukin olla sikakallista?
Olen itse teknologia-fetisistinä edelleen intona sähköautoista (niistä tulee kesäartikkelikin tässä vielä heinäkuussa), sillä esim tänne maalle on järjetöntä vetää raideliikennettä ja dösät kulkevat niin harvoin että niiden käyttö on hankalaa (ja ne käyttävät dieseliä). Jos ajatellaan logistiikkaa, niin mielessä on pyörinyt kuvio jossa pidemmät matkat tuotteita kuljetetaan raiteilla tai vesistöjä pitkin, ja paikallisjakelu toimii jonkinlaisilla sähköistetyillä/hybridi pakettiautoilla (tai kevytraiteilla jos infra on). Joissain paikoissa tietysti voidaan käyttää biodieseliä tms, ja siirtymäkaudella varsinkin. Tämä nyt on hieman pidemmän tähtäimen visiointia, mutta esim raideliikenteessä päätökset siitä, miten homma luistaa 20 vuoden päästä, tehdään pitkälti nyt. Ei ole järkeä rakentaa uusia motareita, kun tieliikenne kääntyy melko voimakkaaseen laskuun seuraavan vuosikymmenen kuluessa, ja ohuemmillakin teillä pärjätään (ja alemmilla nopeuksilla, koska se vaikuttaa polttoaineen kulutukseen voimakkaasti).
Maanteissä uusien väylien rakentaminen tulisi lopettaa nyt, ja keskittää resurssit nykyisten ylläpitoon. Kun bitumi käy kalliiksi ja niukaksi, on myös kumiliikenne käynyt sen verran harvinaisemmaksi, että monet pikkutiet on asiallista muuttaa takaisin sorateiksi, joiden ylläpito on huomattavasti helpompaa ja halvempaa. Tätähän itse asiassa jo tehdään jossain määrärahojen puutteen vuoksi (tuossa keväällä oli uutisissa).
Ensimmäinen toimenpide raideliikenteen edistämiseksi: VR:n monopoli pitäisi purkaa. Toiseksi lisää rahaa radanpitoon ja kolmanneksi uusia raiteita työn alle. Nämä saisi toteuttaa mielellään tänään.
Haluaisin kovasti uskoa sähköautoihin, mutta paljon pitää tapahtua ennen kuin kävisin sellaisen ostamassa. Ensinnäkin niitä pitäisi tulla myyntiin…
Sen sijaan hybridit vaikuttavat lupaavilta. Jos uusi hybridi kuluttaa polttoainetta esim puolet vastaavasta bensakäyttöisestä, niin bensan hinta voi tuplaantua ilman muutosta polttoainekuluissa. Liikkumisen kustannus kasvaa silloin ainoastaan korkeamman hankintahinnan verran. Palvelutaso vastaa polttomoottorikäyttöistä toisin kuin sähköautolla, joka (jos niitä olisi olemassa) vaatii jatkuvaa latailua tai akunvaihtoa ja lisälämmittimen talveksi. Sähköauton hankintahintaa ja akkujen elinikää voidaan vain arvailla.
Oma näkemykseni lähitulevaisuuden liikenteestä on yhdistelmä runkoliikenteen raideliikennettä ja liityntäliikenteen öljypihiä joukkoliikennettä / autoilua. Raskaalla liikenteellä pääosin sama kuvio, mutta henkilöliikenteeseen verrattuna biopolttoaineilla on suurempi paino ja sähköllä pienempi.
Sijainnin merkitys korostuu kun liikkumisen kustannukset kasvavat. En ostaisi jossain 50 km:n päästä työpaikalta sijaitsevaa omakotitaloa jossa asuminen vaatii 2 autoa…
Niinpä, sähkisten esiinmarssi on ollut hitaanlaista ja hinnat karmeita.
Ehkä tosiaan jokin Opel Amperan (GM Volt) kaltainen ladattava hybridi olisi unelma (jos se kävisi vielä dieselillä… olikohan Volvolta tulossa jokin tälläinen joskus), mutta niin on sen hintakin. Tuskin tulee suomessa lähtemään paljon alle 50 000 euron sitten kun joskus tänne eksyy, paljolti kiitos myös autoverotuksen (vaikka vero laskettaisiinkin pienimmän co2-päästön mukaan, on se korkeasta lähtöhinnasta johtuen silti helvetin iso). Tavallinen hybridi on sekin tietysti vaihtoehto, saisi tulla dieselinä tai flexifuel-mallina niin olisi entistä parempi.
Itselläni on todella paljon lyhyttä ajoa johon kävisi täyssähkökin vallan hyvin. Myös valtaosa sukulaisista asuu sähkisten kantaman sisäpuolella (myös talvella).
Vihreillä on myös oma ohjelmansa öljyriippuvuudesta irtautumisesta:
http://www.vihreat.fi/oljyriippuvuus
Oli hyvä läpyskä, silmäilin sen tuossa läpi. Kaipaa hieman päivitystä, lähes kaikki mainitut ”uhat” on tässäkin tapauksessa toteutuneet jo enemmän tai vähemmän. Toimenpide-ehdotukset ovat myös pääosin hyviä. Tosin esim lentoliikenne tulee todennäköisesti ottamaan turpaansa siitäkin huolimatta että sitä ei ehdoteta jostain syystä kovasti rokotettavaksi tuossa. (onko tässä jo nähty tulevaan, eli puolueen pj:n reissailu ruotsin ja suomen välillä?) 😉
Kannattaa myös pitää mielessä se tylyhkö fakta vaikutuksineen, että tällä hetkellä jo 95 % suomen käyttämästä öljystä tulee Venäjältä. Venäjä on asiantuntijoiden enemmistön mukaan tällä hetkellä tuotantohuipussaan, ja tuotannon lasku tulee riippumaan ulkomaisten sijoitusten määrästä uusiin vaikeasti hyödynnettäviin ja syrjäisiin kenttiin.
Joka tapauksessa: Hyvä Vihreät!
Soitelkaa kun päivitätte näitä ohjelmia, kenties voin jeesata 😉
minä en osaa olla yhtä positiivinen kuin kaikenhuippu. ensinnäkin on outoa että vihreillä ei ole esittää kuin 5 vuotta vanha suppea yhteenveto. jos kyseessä olisi vaikkapa perussuomalaiset niin en yhtään ihmettelisi mutta vihreiltä olisi odottanut enemmän. vaikutelma on että kun ruotsin sahlin esitti täysin epärealistisia tavoitteita, niin vihreät varmaan ajatteli että jotenkin pitäs reagoida, ja lukaisivat robertsin kirjan kun öljy loppuu taustatiedoksi.
”Ruotsin energia-asioista vastaava ministeri Mona Sahlin
kohautti vuoden 2005 lopulla esittämällä, että maan tulisi
irtaantua öljyriippuvuudesta vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitetta on tulkittu julkisuudessa eri tavoin. Joidenkin
mielestä se tarkoittaa kaiken öljyn käytön lopettamista.
Lievemmän tulkinnan mukaan riittää, jos öljylle on kaikissa
käyttökohteissa todellisia vaihtoehtoja.”
jos joku vahingossa ottaisi tämän vakavasti voisi katsoa tämän:
http://www.thedailyshow.com/watch/wed-june-16-2010/an-energy-independent-future
”Suomessa vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg
reagoi Sahlinin aloitteeseen tuoreeltaan esittämällä, että
öljyn käyttö voitaisiin puolittaa vuoteen 2020 mennessä.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Eero Heinäluoma
esitti myöhemmin, että tavoitteeksi tulisi asettaa öljyriippuvuudesta
irtaantuminen vuoteen 2030 mennessä.Tavoitetta tuki kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki
Katainen.”
siis vihreät, kokoomus ja sdp muka ajavat jotain öljyriippuvuudesta irtautumista. mitähän konkreettisia toimia tämän eteen on tehty viimeisten 5 vuoden aikana?
edelleen: ”Talouden riippuvuus öljystä on vähentynyt viime vuosikymmeninä.
Esimerkiksi suurimman öljyn kuluttajan
Yhdysvaltain talous on 70-luvulta kasvanut 150 %,
mutta samassa ajassa öljyn käyttö on lisääntynyt vain
noin 25 %.” usan öljyn kulutus ei ole (näennäisesti) kasvanut paljoakaan koska teollista tuotantoa on massiivisesti siirretty kiinaan ja muualle halpoihin maihin.
muutenkin tuossa yhteenvedossa ei tarkastella mitenkään kriittisesti eri väitteitä, eikä yritetä analysoida mitenkään kvantitatiivisesti eri vaihtoehtoja, ja niitten vaikutuksia. no tietenkään muutamalla sivulla tämä ei olisikaan mahdollista.
yhteenvetona voisi siis todeta että vihreät eivät pidä ongelmaa tärkeänä koska eivät ole siihen panostaneet eikä heille ole tullut mieleen edes päivittää tuota varsin alkeellista esitystä.
Jukka, joo, noinkin, kun alkuinnostuksen kuorii pois päältä, niin olet (valitettavasti) paljolti oikeassa. Vaikka muuhun tarjontaan nähden se oli silti positiivinen yllätys, että joku sentään oli lukenut sen Paul Robertsin kirjan ja tehnyt siitä jonkinlaisen ”virallisen” esityksen/ohjelman.
Tämä, ja tuo liikenne-ohjelma, kärsivät siitä, että ne näkyvät kovin vähän Vihreiden politiikassa. Tavallaan se tosiaan tekee hommasta enemmän anteeksiantamatonta, että ”tiedetään” näistä ongelmista, mutta sitten päädytään käyttämään poliittiset paukut johonkin ihan muuhun. Mutta niinkuin sanoin, ohjelma tosiaan kaipaa päivitystä, mutta ennenkaikkea se kaipaa näkyvyyttä Vihreiden toiminnassa. Vai onkohan tämä turhan marginaalinen skene edelleen, ja raideliikenteen lisäystä ajetaan vain ilmastonmuutos-syillä…
Kukahan poliitikko olisi riittävän rohkea (hullu) että alkaisi perustella näitä raideinvestointeja esim sellaisilla poskettomuuksilla, että ”meidän on nyt pakko rakentaa näitä raiteita, sillä 20 vuoden päästä meillä ei ole liikennekäyttöön kuin murto-osa nykyisestä polttonesteestä ja sitten on jo liian myöhäistä”. Kun nytkin on jo liian myöhäistä…
Jukka:
”Esimerkiksi suurimman öljyn kuluttajan
Yhdysvaltain talous on 70-luvulta kasvanut 150 %,
mutta samassa ajassa öljyn käyttö on lisääntynyt vain
noin 25 %.” usan öljyn kulutus ei ole (näennäisesti) kasvanut paljoakaan koska teollista tuotantoa on massiivisesti siirretty kiinaan ja muualle halpoihin maihin. ”
Jos USA:n bkt on kasvanut 150%, mutta öljyn käyttö 25% niin onhan USAn talouden öljyriippuvuus pienentynyt?
En sitäpaitsi usko, että Kiinan talouden öljyintensiteetti on samaan aikaan vastaavasti kasvanut. Googlatkoot kuka jaksaa.
Talouden öljyriippuvuus on laskussa. Tämä ei tarkoitta etteikö meillä olisi ongelmaa (sillä meillä on) mutta tosiasioiden vääristely antaa vain aseita ongelman vähättelijöiden käsiin.
en nyt tiedä tarkkoja lukuja, mutta mielestäni tuollaiset tilastot oikeasti antavat vääristyneen kuvan koska öljyn ja muun energian käyttö näyttää vähäisemmältä kuin mitä se oikeasti on kun tehtaat usassa suljetaan ja tuotanto siirretään muualle, ja siellä muualla käytettyä energiaa ei lasketa mukaan. ehkäpä jm osaisi tarkemmin vastata. tällä samalla kikalla saadaan myös hiilijalanjälki keinotekoisen pieneksi, koska kiinassa tuotettua hiilidioksidia ei lasketa.
onko siis talouden öljy- (tai yleisemmin energia-)riippuvuus oikeasti laskussa kun otetaan koko maapallo huomioon?
toisaalta öljyriippuvuus ei liity pelkästään kulutuksen määrään. usan öljyn tuonti on huomattavasti kasvanut sitten 70-luvun, joten siinä mielessä voisi sanoa että usan öljyriippuvuus on kasvanut.
http://mazamascience.com/OilExport/
Tarkennetaan: talouden öljyintensiteetti on laskenut. Tuotettua bkt-yksikköä kohden käytetään vähemmän öljyä kuin 50 vuotta sitten. Tämä on fakta jota ei voi selittää tuotannon siirtymisellä ulkomaille.
Siitä huolimatta absoluuttinen käytetty öljymäärä kasvaa, koska talouskin kasvaa.
Riippuvuudesta ei siis ole päästy eroon.
jepjep. On tietysti hyvä, että vähemmällä öljyllä/energialla saadaan enemmän tehtyä. Toisaalta, kierosti ajatellen, se tarkoittaa myös sitä, että jos siitä vähemmästä otetaan osa pois, niin suhteessa enemmän jää tekemättä (vähän kuin vipuvarsi). Mutta tuo menee ehkä turhan kieroksi.
Toisaalta, Jenkeissä talouskasvu on ollut aika paljon niin sanotun kolmannen talouden varassa, eli finanssi-ja sijoitustoiminnassa, jossa ei tehdä varsinaisesti mitään, vaan rahalla tehdään vaan lisää rahaa, sijoittamalla sitä johonkin ihan muuhun kuin fyysiseen tuotantoon. Iso osa niinsanotusta dollarimääräisestä tuotannosta on perustunut rahan ja velan lisääntymiseen ja sen ympärillä pyörivään finanssi-toimintaan. 2000 luvulla, kun Jenkkien ansiot eivät nousseet, he kuluttivat ottamalla lisää velkaa asuntoihinsa, joiden hinta nousi koska kaikki muutkin halusivat isomman asunnon. Tämä tuki tietysti myös asuntokauppiaita ja rakennus/rewmonttifirmoja, mutta meininki oli aika ylikuumentunutta, koska nyt Jenkeissä on liikaa liian isoja taloja, joita kukaan ei enää halua.
Jos siis talouden öljyintensiteettiä pudotetaan sillä, että aletaan toimittamaan ”tyhjää” niin se ei ole kovin lupaava suuntaus.
Jäi vähän nopeaksi tuo edellinen postaus.
Valitettavasti tässä tapauksessa siis tuo tyhjän toimittaminen tarkoittaa paljolti Suomenkin hamuilemaa palveluyhteiskuntaa. Se ei sitten toimi jos ei ole öljyä ja maakaasua joiden avulla 1% väestöstä tekee muiden ruoan, jotta loput 99 % voi palvella toisiaan virastoissa, partureissa, ravintoloissa ja hierontakeskuksissa. Ei toimi. Jos mitään ei tehdä, niin mitään ei myös saada. Ja minkään tekeminen tässä maailmassa tarkoitta että käytetään energiaa. Oli se energia sitten öljyä tai sähköä.
Joku ihmetteli, miksei öljyriippuvuuteen ole puututtu, vaikka poliittiset puolueet siitä irtautumista kannattavat.
Jokunen vuosi sitten olin kokouksessa, jossa käsiteltiin mm. tuota öljyriippuvuudesta irtautumista 30 vuoden perspektiivissä. Erään liike-elämän etujärjestön edustaja totesi, ettei millään voi kannattaa tavoitetta.
no tuohan on mitä voisi olettaakin. eihän liike-elämälle (niin kuin tämä käsite nykyään ymmärretään) ole mitään etua öljyriippuvuudesta poispyrkimiselle. tärkeintä on vain maksimoida tuotot lyhyellä aikavälillä, millä tahansa keinoilla. kiinnostaisi kuitenkin tietää missä kokouksessa tuota asiaa käsiteltiin?
”joku ihmetteli”. en tiedä viittaako tämä minun kommentteihin. joka tapauksessa minusta tilanne on tämä: puolueet eivät kannata öljystä irtautumista, mutta sopivissa tilanteissa ovat sitä kannattavinaan. minä en ainakaan ole nähnyt missään mitään vakavasti otettavaa suunnitelmaa jossa pohdittaisiin mitä tämä öljyriippuvuuden poistaminen tarkoittaa käytännössä ja miten sen poistamiseen voisi pyrkiä.
Hassuinta tuossa liike-elämän edustajan kommentissa on lienee se, että jamppa sahaa omaa jalkaansa ja samalla hymyillen toteaa että ei voi kannattaa sahaamisesta luopumista, sillä se tuntuu just nyt niin hyvältä, ja jalkaa on kuitenkin vielä vähän jäljellä. *huokaus*… pässit…
Joissain firmoissa Peak Oil on tosin päässyt tutkaan. Kansainvälisellä kentällä esim pikkufirma nimeltä Toyota tietääkseni ottaa öljyhuipun huomioon kohtalaisen tosissaan strategioissaan. Ongelma on tietysti siinä, että toimintaa ei voi muuttaa kannattavasti liian aikaisin ja liian nopeasti, ja oikean hetken sekä vauhdin määritteleminen on vaikeaa. Tarkoitan, että jos Toyota peak-oil-hiprakassa siirtäisi huomenna kaiken tuotantonsa hybridi ja sähköautoihin, niin ei tarvitsisi kauaa tehdä bisnestä, vaikka se jostain näkökulmasta (kärjistäen ajateltuna) voisi jossain vaiheessa olla ihan ok tilanne, eikä mene välttämättä edes kauaa (Toyotahan aikoo tuoda koko mallistostaan hybridi-vaihtoehdot mukaan tässä muutaman vuoden sisällä).
Näitä hommeleita on kuitenkin vaikea ennustaa.
Yksi joskus kohtaamani näkemys kuului, että globaali talous voisi reagoida öljyhuippuun siten, että jokin kansantalous tippuu globaalin talouden ”rattailta” pois öljyhuipun vaikutuksesta, mikä romahduttaa tämän kansantalouden (öljyn) ostovoiman. Tämä sitten vapauttaa suuren osan kansantalouden kuluttamasta öljystä muiden kansantalouksien käyttöön, jotka voivat jatkaa öljyn kuluttamista iloisesti entiseen malliin taas jonkin aikaa, jos globaali talousjärjestelmä vain pysyy pystyssä.
Suomi tuskin kuuluisi niihin maihin, jotka ensimmäisinä putoavat tällä lailla ”rattailta”. Ja jos jokin Kiinan tai USA:n tapainen talous poksahtaa jotenkin, niin siinä voi vapautua tosi paljon öljyä muille. Näinhän ilmeisesti kävikin jo USA:n viime vuosikymmenen poksahduksessa, ja öljyn maailmanmarkkinahinta laski voimakkaasti. Näitä EU:n niin sanottuja PIIGS-maita ei nyt kuitenkaan nähtävästi olla vielä päästämässä putoamaan ja vapauttamaan öljyä meille muille.
Kannatan toki silti energiataloudellisen omavaraisuuden ja tehokkuuden lisäämistä Suomessa. Kansantaloudellisesti se lienee kestävää ja oikein kannattavaakin, jos sen talousvaikutukset leikkaavat Suomen (vienti?)tuotantoa vähemmän kuin energian tuonnin kansantaloudellista kustannusta. Tässä esimerkiksi joukkoliikenne (mieluiten sähköinen) lienee hyvin mahdollisesti toimiva ratkaisu, vaikka ei autakaan haja-asutusalueita.
Jorma, varsin mahdollista, joskin nykysysteemi on rakentunut niin riippuvaiseksi keskinäisistä kauppasuhteista ja pankit ovat lainoitelleet ja sijoitelleet niin ympäriinsä ja niin kovalla velkavivulla (jenkeissä 2008 velkavivut olivat isoilla pankeilla jopa yli 30:1 ja se on jo aika paljon). Niinpä vähänkään merkittävämpi rysähdys paikallisesti notkauttaa myös (lähes) koko systeemiä. Kreikan (tai siis Kreikalle lainanneiden saksalaisten, UK:n ja Ranskalaisten pankkien) pelastamista on perusteltu julkisuudessa sillä, että Kreikka voi romahtaessaan viedä koko maailmantalouden taantumaan. Kreikka ei ole mikään supervalta, joten aika
Mutta periaatteessa noin se kulutuksen höylääminen menee, joskin sitä tapahtuu sieltä ja täältä, eli myös rikkaiden valtioiden sisällä osa porukasta tipahtaa rattailta pois, osa roikkuu kynsin hampain, riippuen kustakin valtiosta ja sen sosiaaliturvasta ja yhteiskunnan rakenteesta ja öljy/energiariippuvuudesta. Osa valtioista alkaa vääjäämättömän romahtamisen kohti kehittyvän maan statusta, ja joissain se tapahtuu hitaammin kuin toisissa.
Tässä vähän aikaa sitten jostain muistaakseni katselin käppyröitä joiden mukaan PIIGS -maat ovat järestään vähentäneet öljynkulutustaan, johtuen talouden hidastumisesta. Joten heidän öljynsä on jo osittain meidän muiden käytettävissä. PeakOil-denialistithan kieltävät peak oilin tuotannon rajoittumisen ja väittävät että kyseessä on (hinnan aiheuttama) kysynnän rajoittuminen. Asiahan on aivan sama.
Jos / kun sitten jokin isompi palikka muljahtaa nurin, niin seurausten ennustaminen on todella hankalaa, mutta ne tuskin ovat kovin positiivisia millekkään vientivetoisille järjestelmille, kuten suomi.
Dmitry Orlov on tuosta Jenkkien romahduksesta ja sen tuomasta ”helpotuksesta” esim Eurooppalaisille jotain rustaillut, ja olen siitä itsekin hahmotellut jotain blogauksen tynkää jokin aika sitten (taitaa olla kesken vielä) 🙂 Mutta vaikka se periaatteessa onkin mahdollista, niin seuraukset ovat täälläkin todella rajuja johtuen tuosta verkottoneisuudesta.