Perustulo – V 2.0
Näin vaalien jälkeen on hyvä alkaa huutelemaan puskista kaikenlaisia ehdotuksia siitä, miten asiat nyt sitten pitäisi hoitaa. Tässä on omani ruodittavaksi, aiheena hyvinvointivaltio ja tuleva, pysyvä energia/polttoainekriisi ja näiden turvaaminen kaikille edes jossain määrin.
Olen jo ajat sitten ilmoittautunut perustulomallin periaatteelliseksi kannattajaksi. Tämä lähinnä siksi, että on hämmentävää miten paljon aikaa, rahaa, vaivaa ja energiaa nykyisen monimutkaisen tukiviidakon pyörittäminen vaatii sekä virkamieskoneistolta, että yksittäisiltä hakijoilta, jotka eivät ehdi muuta tehdäkään kuin miettiä millä sananmuodolla tilannettaan kuvailisivat, ja mistä saisi liitteen X, Y ja Z seuraavaa hakemusta varten. Tämä vie sekä aikaa, että henkisiä voimavaroja, jotka olisivat helvetin paljon hyödyllisempiä koko systeemille, jos ne käytettäisiin vaikkapa siihen, että henkilö voisi suunnitella miten työllistyisi. On typerää ja naiivia kuvitella että ihmiset olisivat KELA:n ja muiden tahojen puuduttavan lomakerumban jälkeen vielä innokkaita ja energisiä oman elämänsä tähtiä.
Yhteiskuntamme tulee romahtamaan, ja olen monen muun kanssa samaa mieltä siitä, että tämä tulee tarkoittamaan yhteiskunnan rakenteiden yksinkertaistamista,hitaammin tai nopeammin. Olen myös sitä mieltä, että mitä aiemmin ja vapaa-ehtoisemmin tämän teemme, sen parempi pidemmällä tähtäimellä. Kolmas asia joka on syytä tuoda esille, on se että kaikille tulisi turvata jonkinlainen energiansaanti, ja toisaalta päästöjä pitäisi saada leikattua eniten sieltä missä niitä on eniten.
Monimutkaisesta yksinkertaiseen
Tähän mennessä suuntaus on ollut kohti päätepistettä, jossa jokaiselle kansalaiselle on olemassa oma tukimuotonsa, ja tälle tukimuodolle oma erikoistunut KELA:n työntekijä. Teoreettisesti ajatellen, jos meillä olisi rajattomasti aikaa, ilmaista energiaa/resursseja ja talouden kasvua, tuo olisi varmaan lopulta se mihin päädyttäisiin.
Koska olemme nyt tilanteessa, jossa helppoa ja puoli-ilmaista fossiilista energiaa ja kasvun tuomaa ”kakkua” tulee jatkossa olemaan koko ajan vähemmän jaettavana, olisi mielestäni järkevää pyrkiä yksinkertaistamaan sosiaaliturvaa rajusti. Perustulo on tähän oiva lähtökohta. Ongelmana siinä on se, että ne eturyhmät, jotka kokisivat saavansa vähemmän, nostavat äläkän, alkaa nimittely ja panettelu, ja homma kaatuu siihen että kukaan ei uskalla tehdä mitään millä olisi oikeasti merkitystä. Tämä on jo nähty ja koettu moneen kertaan kaikenmaailman komiteoiden ja mietintäryhmien ulostaessa raporttejaan jotka eivät ratkaise lopulta mitään.
Mutta pakko on. Yksinkertaistaa. Jos me emme tee sitä itse, hiipuva reaalikasvu ja energiansyöttö yhteiskuntaan tekee sen meidän puolestamme. Ohessa oma ajatukseni siitä, miten tällainen systeemi voisi olla kohtalaisen solidaarinen, ympäristöä ja energiaa säästävä ja jopa valmistaa meitä öljyn saatavuuden niukentumiseen. Se on jonkinlainen yhdistelmä TEQ-ajatusta, perustuloa ja progressiivisia energian hintoja (TEQ = Tradeable Energy Quotas. Wiki.).
Malli yksinkertaistaen
Kansalainen saa 100 yksikköä rahaa puhtaana käteen perustulona per kuukausi (en sotke euroja tai markkoja nyt tähän). Tämän päälle hän voi sitten tehdä haluamansa määrän työtä, josta maksetaan progressiivisesti veroa (täytyyhän tämä jotenkin rahoittaa). Tämän lisäksi hän saa 100 yksikköä energiaa veloituksetta käyttöönsä (tämä energia voi olla sähköä tai polttonesteitä, tai molempia. Osan tästä voi kenties ottaa joukkoliikenteen kuukausikorttina). Nämä yksiköt menevät hänen energia-tililleen, josta hän voi niitä käyttää, säästää tai myydä päivän hintaan ja saada vastineeksi rahaa.
Mikäli hän käyttää enemmän energiaa, kuin mitä hänelle on myönnetty, hän joutuu ostamaan tämän energian. Valtaosa väestöstä tekee näin, sillä ilmaisen energian ei ole tarkoitus kattaa kaikkea mitä ihminen voi haluta, vaan ainoastaan minimi. Homma ei poikkea siitä, että nykyään ostamme bensiiniä tai sähköä. Aluksi hinta on maltillinen, mutta mitä enemmän henkilö käyttää energiaa, sen korkeammaksi hinta nousee per yksikkö. Energian hinta muodostuisi siis progressiivisen asteikon mukaan. Tämä asteikko olisi kenties viisainta olla aluksi loiva, mutta etukäteisen suunnitelman mukaan jyrkkenevä ajan myötä. Myös energian saatavuus ja hinnat voivat vaikuttaa progression jyrkkyyteen
Rahan osalta tyydyn pitkälti nykyisiin tarjolla oleviin ratkaisuihin, joskin niitä voisi mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistaa. Pääasia on se, että systeemi lakkaa kuppaamasta sekä sitä pyörittävien toimistohenkilöiden aikaa, että etuja hakevien kansalaisten aikaa. Se ei tuota mitään muuta kuin tarvetta lisätä byrokratiaa entisestään.
Systeemin tarkoitus
Tarkoitus olisi tarjota jokaiselle jonkinlainen toimeentulo ja mahdollisuus käyttää ainakin jonkin verran energiaa riippumatta energian hinnasta. Tämä olisi solidaarisempi malli kuin esimerkiksi energia- ja polttoaineverojen loputon nostaminen, jolla pyritään saamaan ihmiset säästämään energiaa, sillä nämä verot kirpaisevat kaikista pahiten pienituloisia, joilla toisaalta ei ole mahdollisuuksia investoida energiatehokkuuteen. Toisaalta systeemi rohkaisisi varsinkin energia-syöppöjä henkilöitä ja kotitalouksia investoimaan energiansäästöön ja nipistämään kulutustaan, sillä progressiivisen hinnan vuoksi se ”viimeinen” 1000 KWh olisi aina kaikkein kallein, ja sen säästäminen investoimalla maksaisi itsensä nopeammin takaisin, kuin mitä tilanne on tasahintaisella energialla.
Esimerkki
Harkitsen investoivani 1000 euroa taloni eristämiseen, jolla voisin säästää 1000 KWh vuodessa sähköä. Nyt euromääräinen säästöni on noin 130 e / vuosi, joten investoinnin takaisinmaksuaika on pitkähkö, varsinkin mikäli joudun tekemään investoinnin korollisella lainarahalla. Mikäli sähkön hinta olisi progressiivinen, voisi tuon 1000 KWh:n säästäminen tarkoittaa euroissa kulutuksestani ja progressiivisuuden jyrkkyydestä riippuen esimerkiksi 200-300 euron vuosittaista säästöä. Niinpä investointi olisi helppo perustella, energiaa säästyisi ja paikallinen talous saisi piristysruisketta ihmisten investoidessa energiatehokkaisiin tuotteisiin ja parannuksiin aiempaa halukkaammin.
Ja nyt, ampukaa tämä perus/energiatulo-mallin luonnos alas jollain mitä en ottanut huomioon. Tai soitelkaa jos pääsen mukaan seuraavaan komiteaan miettimään kokonaisvaltaista ratkaisua 😉
Kaikenhuipun blogi 
Pärjättäisiinkö kuitenkin yhdellä krediittiyksiköllä?
Esim: Perustuloa 200 rahayksikköä per turpa ja kiintiöenergialle kiinteä hinta (1 e-yks/r-yks). Näin voin itse päättää, haluanko lunastaa rahalla energiakiintiöni kokonaan, osittain vai en ollenkaan.
Tällä korjauksella malli kannustaisi supistamaan energiankulutusta jopa kiintiön alle.
JR, kiitos kommentista. Tämä idea kun on luonnostasolla, niin kaikki kehitysehdotukset ovat tervetulleita 🙂
Mietin tuota itsekin, ja lopulta ajatukset jäivät pyörimään kehää sen ympärille, että onko helpompi sekä ihmisten ymmärtää että järjestelmän ylläpitää eri yksiköitä eri ”hyödykkeille” vai onko helpompi että on vain yksi krediittiyksikkö, ja siitä kurssit muille yksiköille. Toisaalta sitten jos näitä voi vaihdella keskenään niin kurssit kuitenkin vaihtelee. Siis tarkoitan että voi tulla tarvetta jossain vaiheessa vaihtaa tuota kiintiöenergian ”kiinteää” hintaa…
Ja tuossa oli (ehkä turha) isoveljellinen ote, että jos kansalainen lyhytnäköisyydessään tai jonkin pienen kriisinpoikasen nojalla sitten tärvää kaikki krediittinsä ekana päivänä, niin tuossa ehdottamassani systeemissä hänellä olisi kuitenkin vielä 100 yksikköä sähköä jäljellä loppukuulle ja/tai hieman bensaa/kausilippua että pääsee edes töihin, eli ihan liemeen ei joutuisi.
Hyviä pointteja.
Yksi keskeinen ero yhden ja kahden yksikön järjestelmien välillä on se, että jälkimmäinen mahdollistaa energiakrediiteillä keinottelun. Itse pidän sitä huonona ominaisuutena.
Energian tuotantokustannukset kasvavat, ja sen myötä täytyy joko energian hinnan tai rahan arvon nousta. Energiakantainen raha kuulostaisikin hyvältä idealta – silloin kiintiöenergian hinta voisi todella olla vakio ja perustulon säätely tapahtuisi kuukausittaista summaa korjaamalla. Vai menenkö nyt ihan metsään?
Tilillä mojuvat energiakrediitit kuulostavat tosiaan hieman monimutkaisilta; Maksetaanko niille korkoa ja jos niin kuka maksaa? Voiko energiapankki antolainata niitä korkoa vastaan? Kuka niitä laskee liikkeeseen, eli kuka sitoutuu toimittamaan yksikköjä vastaavan energian? Onko mökin vaarilla kyky ymmärtää järjestelmää?
Pari nopeaa kommenttia ja sitten takaisin saunan rakennukseen:
Korosta: Säästetylle energialle (jos joku sitä kykeenee säästämään, periaatteessa tämä ei kai olisi mikään kauhean iso määrä koska kyse on ”perustulosta”) ei liene tarvetta maksaa kauheasti korkoa, sillä jatkuvasti tiukkeneva ja kallistuva energia pitää aika hyvin inflaation kurissa, päin vastoin, säästetty energia nousee todennäköisesti jopa arvossaan (ellei nyt sitten napsahda jokin Fuusiovoimala jossain vaiheessa käyttöön).
Mökin vaari: Veikkaisin että tämä on kertaluokkaa helpompi tajuta, kunhan se pyritään pitämään tietoisesti yksinkertaisena, kuin nykyinen kelan tukiviidakko, josta kelalaiset eivät itsekään ole kovin hyvin selvillä (eri tyypeiltä saa eri kannanottoja samaan asiaan, kokemusta on).
Nuo muut ovat sellaisia systeemisiä kysymyksiä joita sietää kyllä miettiä. Periaatteessa valtio tarjoaa tuon perustuloenergian, mutta onko sillä omat voimalaitokset tähän, ostaako se sen sovitulla hinnalla energiantuottajilta vai molemmat (omistaako valtio isoja osuuksia energiayhtiöistä, tämä olisi varmaan fiksua? Myös kansalaisia kannattaisi rohkaista näitä omistamaan? Kenties jokainen saa syntymälahjaksi energiayhtiön osakkeen, jotta mahdolliset kohtuuttomat ”windfall”-voitot tulevat osinkoina jaettaviksi takaisin kansalaisille myös? Miten hoidetaan progressiivinen hinta ja siitä tulevien tulojen jakaminen energiantuottajan ja valtion välillä, varmaan suuri osa hoituu veroina, ja energiantuottajat saavat energiastaan sopimushinnan?
Tarkennetaan vielä: Alkuperäinenkin ehdotus toki kannustaa säästämään energiaa, koska ylijäämänsä voi myydä markkinoille. Yhdellä yksiköllä pelaaminen olisi kuitenkin rivikansalaiselle suoraviivaisempaa.
Kannatetaan. Oma ehdotukseni olisi, että vastikkeettoman perustulon lisäksi tulisi myöntää vastikkeellista kansalaispalkkaa (1/2 perustulosta), jota saisi valtion (tiukasti) määrittelemästä yleishyödyllisestä toiminnasta, kuten opiskelusta tai läheisen hoitamisesta. Suosittelen tutustumaan Namibiassa toteutetun perustulokokeilun tuloksiin http://tsarbombastic.wordpress.com/2011/05/06/perustulokokeilu-namibiassa-valtava-menestys/
Tähän kun vielä lisätään sellainen kannustin, että jokainen byrokraatti, joka pystyy tekemään itsestään tarpeettoman, saa pitää palkkansa, mutta pääsee käyttämään aikansa johonkin hyödylliseen, niin hyvä tulee. Hyviä ajatuksia, mutta reaalimaailmassa lähes mahdottomia saada läpi tällä vuosituhannella.
Pidän ajatuksesta kytkeä energia perustuloon.
Ja vaikka tämä menee asian viereen ja monimutkaistaa systeemiä, jonkinlainen henk.koht. energiankulutuskatto olisi paikallaan. Se on merkittävä oikeudenmukaisuuskysymys varsinkin niin kauan kun olemme uusiutumattomien varassa.
Esko, jep, vaikeahan tälläisiä on saada läpi. Tietoista yritystä on ollut siinä että tuon mallia lähemmäs nykykäytäntöjä, enkä lähde haaveilemaan esim jostain ”energiavaluutasta” ja varsinaisen ”rahan” jättämisestä pois kuvioista (vaikkapa zeitgeistin malliin).
Tuo ehdottamani malli, jossain muodossaan, ei kuitenkaan vaadi isoja systeemisiä muutoksia. hardware-tasolla riittäisi Energiakrediitti-tili per nokka, tähän liittyvä pankkikortti ja lukulaitteet. Voi olla että nykyiset sirukortit ja lukijat olisi ohjelmoitavissa tämän tyyppiseen toimintaan (en osaa sanoa kun en tekniikkaa tuolta osin tunne). Samalla malli oikeudenmukaistaisi hyvinvointia, kun nyt energiansäästöön tähtäävät verojen nostot tuntuvat pahiten köyhillä, joilla on myös vähiten mahdollisuuksia tehdä esim energiansäästö-investointeja. Ja progressiivinen energian hinta toimisi käytännössä ehdottamanasi kattona, jos progressiota jatketaan riittävän korkealle (jos vaikkapa A. Erkko haluaa kuluttaa sen sadannentuhannennen kilowattituntinsa kuukaudessa ja maksaa siitä 100 000 euroa veroa, niin annetaan hänen).
Yksi asia mihin tämä systeemi ei ota kantaa, en tiedä pitäisikökään, on yritysten energiankulutus. Luultavasti parasta olisi jättää se, mikäli mahdollista, nykyiselle mallille, eli ne nostavat energiaa sillä hinnalla kuin sattuvat saamaan markkinoilta, tai rakentavat omat voimalansa (hiilelle ja muille fossiilisille tosin haittaverot ja kasvihuonemaksut sen verran korkeaksi että se ei ole halvin ja helpoin ainakaan ihan perusoletuksilla).
Kahden yksikön malli on kankea ja altis keinottelulle. Siksi meillä ei ole ruokakorttejakaan vaan köyhille annetaan rahaa ruokansa ostamiseen. Kannattaisikin maksaa sen verran perustuloa että sillä saa elämiseen vaadittavan energian ostettua.
Energian hinnasta saisi nousevan kulutuksen mukaan säätyvällä progressiivisella verolla. En tiedä miten toteutaan tämän vaativa henkilökohtaisen energiankulutuksen seuranta, mutta sama ongelma on edessä ehdottamassasi henkilökohtaisen energiakiintiön järjestelmässä.
Ja lopuksi yksinkertainen, heti toteutettavissa ole järjestelmä 🙂
Energiansäästön nimissä nostetaan sähköveroa tuntuvasti. Köyhien auttamiseksi ja välttämättömien tarpeiden kattamiseksi jokainen kansalainen vauvasta vaariin saa käyttää x kWh / kk(tai vuosi) sähköä verotta. Mahdollisesti käyttämättä jääneestä verottomasta osuudesta saa veronpalautuksen. Ajan myötä kehitetään järjestelmää ottamalla mukaan muut lämmityspolttoaineet ja liikenteen kulutuksen.
Perustulo otetaan toki heti käyttöön.
a_l kiitos hyvästä kommentista.
Tuonkaltaisesta ajatuksesta omakin ideani lähti, ja paisui sitten kirjoitettaessa ja muhiessaan. En tajunnut tuota veronpalautusta, se on tosiaan nerokkaan yksinkertainen keino kannustaa myös alittamaan tuo minimi-sähkön kulutus (ja ottaen huomioon että määrä ei todennäköisesti ole kauhean iso, niin tässä liikkuvat rahjasummat ovat joka tapauksessa melko vaatimattomia joten turha monimutkaisuus syö saadun hyödyn). Ja verottomuus on yksinkertaisempi toteuttaa kuin se, että sähköä saisi x yksikköä veloituksetta (sähköyhtiölle kuitenkin pitäisi maksaa sitten jotain jonkun, mutten menee konkkaan).
Energiankulutuksen seuranta ja sen jyvittäminen samassa osoitteessa asuvien kanssa ei pitäisi olla ylivoimaisen mutkikasta, sillä suomessa on melko vähän osoitteettomia, edelleen verrattuna nykyiseen behemothiin, jota myös sosiaaliturvajärjestelmäksi kutsutaan. Nyt kun etäluettavat mittarit tulevat, tekevät ne seurannasta nopeampaa ja helpompaa.
Joten ehdottamasi yksinkertaistettu malli on kieltämättä helpompi ottaa vaikka heti käyttöön, vaikka se ei ihan yhtä ”tehokas” kaikilta osilta olisikaan. Sähkön progressiivinen verotus on oma soppansa varmasti toteuttaa ilman sian mentäviä reikiä siellä täällä, poikkeuksia sinne ja tänne jne.
se että kannattaako perustulo erottaa energiasta riippuu siitä onko energiaa riittävästi saatavilla. jos energiaa on kaikille tarpeeksi halvalla, niin silloin pelkkä raha riittää. jos kuitenkin halutaan varautua siihen että energia syystä tai toisesta kallistuu todella paljon niin silloin osa kansasta jää ikään kuin energian ulkopuolelle. silloin pitäisi energiaa säännöstellä rahasta riippumatta jotta edes suurimmalle osalle ihmisistä taattaisiin edes jonkinlainen energian saatavuus.
Mielenkiintoinen aihe. Niin blogisti kuin useampi kommentoijakin näyttää ajattelevan, että perustulo kohdistuu aikuisväestöön. Entäs lapset? Hekin käyttävät energiaa. a_l:n ehdottama veromalli vaikuttaa siksikin toteuttamiskelpoisimmalta.
Tietysti perustulon voisi eritellä aikuisväestölle x yksikköä ja alle 18-vuotiaille vaikka 20 % täydestä määrästä, mutta silloin energian pitäisi olla perustulosta erillään. Periaatteessa kannatan perustulon liittämistä jollakin tavalla yleishyödylliseen ja kolmannen sektorin toimintaan, mutta tuosta samasta syystä sekään ei oikein toimi alaikäisten kohdalla, eikä todennäköisesti kaikkien eläkeläistenkään.
– Minusta on ihan selvä asia, että kun me olemme eläkeiässä, ainakaan nykyisenkaltaista eläkejärjestelmää ei enää ole. Kannattaa siis miettiä jo hyvissä ajoin, miten ne vanhuudenpäivänsä turvaa. 🙂
Tuskin sellaista järjestelmää on keksittykään ettei joku keksisi sillä jollain tavoin keinotella. Ja olipa systeemi mikä vain, niin aina löytyy siipeilijöitäkin, mutta koska molemmat ovat varsin marginaalisia ryhmiä, oleellisinta olisi, että järjestelmä toimii enemmistön kohdalla.
Ah, kiitos jukka kun muistutit että miksi olin tuon liitoksen tehnyt alunperin 🙂 Sanotaanhan se tuolla ensimmäisessä kappaleessakin. Mutta joo, se tietysti tekee mallista vaikeamman ja monimutkaisemman ajaa, varsinkin kun nyt tilanne on vielä sellainen että energia on verrattain halpaa (ei kaikkien mielestä, eikä kaikissa tilanteissa, mutta vastaavaan ihmistyöhön verrattuna nyt ainakin).
Krisu,
Tuo alaikäisten hommeli on oma pieni säätönsä. Yksi mahdollisuus korvata lapsilisä on tarjota tuo ”energia-paketti” jokaisen lapsen mukana, tai sitten mainitsemasi prosentti perustulosta jonkun sossun lautakunnan määritelmän mukaan.
En myöskään usko että eläkejärjestelmästä on juuri mitään jäljellä joskun 30 vuoden päästä. En odota koskaan pääseväni varsinaisesti ”eläkkeelle”, tai että julkisesta terveydenhuollosta on minulle vanhuuden päivinä paljoakaan hyötyä. PAkko koettaa pitää itsensä kunnossa ja jotenkin hyödyllisenä, ettei ole pelkkä taakka. Ja kasvattaa sellaiset lapset ja pitää heihin sellaiset välit, joiden luona voi sitten viimeiset päivänsä siipeillä tehden jotain pientä hyödyllistä, olettaen että tässä pääsee onnistuneesti vanhenemaan hengissä 🙂
Hyviä ajatuksia kaikilla, kannatan, kaikki tässä ketjussa mainittu on edistystä nykyiseen.
Muutos on tietysti tulossa ilman poliitikkojenkin päätöksiä: kaikille on taattava rajattomasti edullista energiaa (teollisuudelle ainakin ja ilman ydinvoimaa) ja sen lisäksi kaikille kunnon eläkkeet, lapsilisät, työttömyyskorvaukset yms. ja kokonaisverotusta tietysti lasketaan. Näinhän se hallitusohjelma suunnilleen meni.
Kreikassa tosin kuulemma harkitaan jo nyt vuonna 2011 jotain pikku säätöä tähän ”perinteiseen malliin”.
Tätä Esa Härmälän kuvaamaa tilannetta Perustulo v2 -tekstissä ajettiin takaa ja pyrittiin ennaltaehkäisemään:
Energiaköyhyys otettava vakavasti
http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/12049429.html