Skip to content

Maailman primäärienergia 2009

kesäkuu 13, 2011

Jatkona taannoiseen Suomen primäärienergia 2009 -blogaukseen tarjoilen tällä kertaa maailman primäärienergian katsauksen. Epähuomiossa alkuperäisiin tietoihin oli eksynyt EIA:n tiedot Jenkkien kokonaiskulutuksesta, jotka blogaajan oikeudella jätän alaviitteeksi jutun alareunaan.

Ensin kuva energiantuotannon jakautumisesta eri lähteiden välillä.


Noh, mitä muuta tuosta näkyy? Fossiilisilla tuotetaan YLI 80 % pallon energiasta

– Öljy 33,2 %,
– Hiili/turve 27 %
– Kaasu 21,1 %.

Vuoteen 1973 verrattuna energian kokonaiskulutus on noin kaksinkertaistunut, populaakin on toki tullut lisää reilusti.

Uusiutuvat
Uusiutuvat tuottavat reilun 10 % kokonaisenergiasta (jos jäte lasketaan uusiutuvaksi), ja tästä alle kymmenys tulee tuulesta, auringosta ja geotermisestä. Loput sitten ovat vesivoimaa (2,2 %) ja biomassaa (combustible renewables). Tästä olen aukonut päätäni täällä aiemminkin, ja ihmetellyt esim. vihreiden foorumeilla luonnonsuojeluväen samanaikaista intoa rakentaa merkittävästi lisää biovoimaloita ja toisaalta suojella luontoa ja sen monimuotoisuutta. Kuinka suuren osan maapallon pinta-alasta haluamme uhrata biomassan yksipuoliseen kasvattamiseen? Vai haluammeko kenties käyttää biomassaa sitomaan ilmakehän hiilidioksidia ja turvata lajien monimuotoisuuden säilymistä?

Kaikenkaikkiaan, näkymä on pallon näkökulmasta huomattavasti synkempi ja pelottavampi kuin esim. pelkän Suomen näkökulmasta. Mitä ihmiset polttavat sitten kun fossiilisten tuotanto alkaa kunnolla hiipumaan? Biomassan varmaan ensin, jolloin siitä tulee jotain muuta kuin uusiutuva. Kannattaa kuitenkin muistaa että biomassaa käytetään jo nyt aivan liikaa globaalilla skaalalla. Ehkä he polttavat toisiaan? Ken elää, se tietää. Ja ”valitettavasti” valtaosa blogin lukijoista on varmaan sitä ikäryhmää, joka voi tuohon vielä saada vastauksen.

Lopuksi vielä alkuperäinen taulukko, joka kuvaa Jenkkien energiantuotantoa ja jota alunperin erehdyin tarjoamaan koko pallon tilanteeksi:

TWh 2009 TWh 1999 Kehitys 99-09 % 2009 % Kategoria % kategoriasta
Hiili 6324 6827 -7 29,6 Fossiilinen 37,9
MaaKaasu 6301 5668 11 29,5 Fossiilinen 37,8
Öljy 3294 3649 -10 15,4 Fossiilinen 19,8
Nestekaasu 745 741 1 3,5 Fossiilinen 4,5
Ydinvoima 2447 2230 10 11,4 Ydinvoima 100
Vesivoima 786 958 -18 3,7 Uusiutuva 34,6
Geoterminen 109 97 13 0,5 Uusiutuva 4,8
Aurinko 32 20 58 0,1 Uusiutuva 1,4
Tuuli 204 13 1415 1,0 Uusiutuva 9,0
Biomassa 1143 869 32 5,3 Uusiutuva 50,3
Fossiiliset yhteensä 16664 16885 -1 77,9
Ydinvoima 2447 2230 10 11,4
Uusiutuvat yhteensä 2275 1957 16 10,6
Kaikki Yhteensä 21385 21073 1

edit: taulukko ei oikein mahtunut ja mukaan oli eksynyt kirjovihreitä…
edit2: Melkein koko artikkeli uusiksi kun kävi ilmi että oli väärää tilastotietoa. Noh, se nyt lähinnä aiheutti fossiilisten osuuden nousemisen koko potista joten ei se tilannetta parantanut ainakaan…

Advertisements
10 kommenttia
  1. Jee, hyvä saada näitä tilastoja näkyville! Yksi huomio, minkä voisi ehkä lisätä tekstiin/taulukkoon: primäärienergia muutetaan sähköenergiaksi erilaisilla hyötysuhteilla, ja noissa tilastoissa saattaa olla vähän erilaisia käytäntöjä. Esimerkiksi hiilestä lasketaan usein koko lämpöenergia tuohon primäärienergiaan, ajatuksena se, että jossain päin maailmaa sitä käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon – kun taas tuuli- ja aurinkovoimasta sekä ydinvoimasta lasketaan usein pelkkä sähköntuotanto. Tuulivoimalla ei tietenkään muuta tuotantoa olekaan, mutta ydinvoima nyt sentään olisi teoriassa mahdollinen lämmönlähde.

  2. J.M. Kiitos lisäyksestä, hyvä pointti. Biomassasta merkittävä osa lienee lämmitykseen/ruoanlaittoon menevää polttopuuta, risua sun muuta. Öljystä merkittävä osa menee liikennekäyttöön, ja siellä aika surkealla hyötysuhteella tonnien painoisten teräskasojen lämmittämiseen, ja sivutoimena myös raahaamiseen paikasta toiseen. Vain jokunen prosentti henkilöliikenteessä menee varsinaiseen ihmisten liikuttamiseen.

    Jonkinlaisia arvioitahan nämäkin ovat, mutta eivät lienee sen epäluotettavampia kuin toisetkaan arviot.

    Yksi tilasto mikä olisi kiva jostain saada, olisi kunkin energian tuotantoon/louhimiseen käytetty energia keskimäärin (eli eroei) joltain pidemmältä aikaväliltä. Siitä voisi laskea kuinka paljon ihmiskunnalle jää kouraan energiaa muuhun toimintaan, ja mitkä ovat trendit. Esim öljyn tuotannossa energiataseen huippu lienee joskus ihan muulloin kuin kaikkien nesteiden tuotantohuippu… (hmm.. olenkohan törmännyt johonkin arvioon tuosta joskus jossain)

    • Eri energianlähteiden EROEI:n kehityksestä oli joskus muistaakseni kuusiosainen artikkelisarja The Oil Drumissa – löytynee hakutoiminnolla. Kirjoittajana professori + muutama väikkärintekijä jos en ihan väärin muista.

  3. Vierailija permalink

    Nyt en aivan ymmärtänyt. Kun tuota vertaa muihin tilastoihin, niin luvut eivät täsmää. Öljyhän on maailman primäärienergiantuotannossa ylivoimainen ykkönen n. 35 % osuudella. Sähköntuotannossa puolestaan öljyn osuus jää jonnekin 7 % paikkeille. Mihin tuo 15 % osuus oikein viittaa?

    • Vierailija, itse pohdin tuossa aivan samaa juurikin. Mielestäni öljy on muissa paikoissa esiintynyt isompana osuutena, onko muissa laskettu öljyn osuuteen myös siitä tehtävät muut jalosteet (jotka käsitykseni mukaan ovat luokkaa puolet tai enemmän koko öljyn kulutuksesta)? Tuo 15% on siis osuus kokonaisuudesta. Lähdehän on tuo IEA:n taulukko johon linkitin jutun alussa, ja on tietysti erittäin mahdollista että olen tehnyt excelissä jotain omiani. Koetin kuitenkin pysytellä copy-paste linjoilla jotta virheiltä vältyttäisiin…

      Eli jos tuo pitää paikkansa, niin voisi olla että tuossa on laskettu vain öljyn energiakäyttö (liikenne, lämmitys, sähköntuotanto nyt lähinnä) ja kemikaalit, muovit ja muut jalosteet ei olisi mukana?

    • Käsittääkseni jalosteita ei lasketa energiankulutukseen, mutta voisiko Vierailija viitata tuolla 35 prosentilla öljyn osuuteen loppukäytöstä? (Wikipediassa näemmä oli yksi sen suuntainen tilasto, en ehdi nyt oikein perehtyä tarkemmin asiaan.)

      Primäärienergia ja loppukäyttö mittaavat vähän eri asioita.

  4. Vierailija permalink

    Tsekkasin juuri IEA:n Key World Energy Statistics -läpyskän vuosimallia 2010 (löytyy googlettamalla pdf:nä). Tiedot vuodelta 2008 kertoivat seuraavaa:

    Öljyn osuus primäärienergian tarjonnasta: 33,2%
    Öljyn osuus sähköntuotannosta: 5,5 %
    Öljyn osuus energian loppukäytöstä: 41,6 %

    (tietenkin kyseisestä läpyskästä löytyvät muutkin energialähteet kuin öljy)

    Se, että Kaikenhuipun käyttämässä tilastossa puhutaan tuotannosta (production) ja toisessa tilastossa tarjonnasta (supply), ei näyttäisi muuttavan asiaa, kun tein pienen vertailun eri nettitilastoihin.

    Hämmentävä juttu, koska tilastot ovat peräisin samalta instanssilta.

  5. Nyt selvisi ja pahoittelen. Olen näköjään sitten kuitenkin onnistunut saamaan haaviini EIA:n tilastot sen asemesta että olisin saanut IEA:n. Vetäydyn vastuusta ja syytän tästä googlea, se on todennäköisesti ”tulkinnut” kirjainjärjestykseni toiseksi kun olen tilastoja hakenut (sehän ei ole mahdollista että olisin itse sen kirjoittanut väärin, eihän?). Kyseessä on siis Jenkkien oma kulutus, jonka vuoksi sekä hiili että maakaasu ovat noin isossa roolissa.

    Tämä on nyt vähän noloa. Noh, täytyy fiksata tuota artikkelia ja numeroita vastaamaan totuutta.

    • Vierailija permalink

      Kappas vain, en itsekään huomannut katsoa linkkisi osoiteriviä, josta virhe olisi selvinnyt. No, mitäs ovat laittaneet liian samanlaisia nimiä: EIA, IEA, IAEA, IKEA, kuka noista pysyy perillä… 🙂

      Tilastomokasta huolimatta perusasiat pysyvät samoina. Fossiiliset polttoaineet ovat tärkein energianlähde, ja uusiutuvat muodostavat vain murto-osan energiantuotannosta.

      Olenpa miettinyt sellaista, että jos tuuli- ja aurinkovoiman koko rakentamiskustannuksia energiana (siis malmin louhinta, rikastus, jalostus, lopullisen tuotteen valmistus, asennus ja kaikki logistiikka välissä) verrataan näiden voimaloiden todelliseen tuotantoon (Kaikenhuipun aiemman kirjoituksen mukaan n. 1/4 nimellistehosta, ja siitä pitää vielä vähentää ylläpito- ja huoltokustannukset), niin kuinka kauan kestää, ennenkuin ne maksavat itsensä takaisin? Voi olla, että menee yllättävän kauan.

      • Vierailija, jep, korjasin nyt hieman artikkelia ja laitoin uuden kuvan tuolta mainitsemastasi pdf:stä. Fossiilisten osuus nousi aikaisemmasta ja ydinvoiman osuus pieneni, ja muuta pientä hienosäätöä tuli sinne tänne. Kuten sanoit, ei mitään merkittävää.

        Tuulivoiman EROEI on uusiutuvista paras, tuolla 10-30:1 välillä, mutta noista on hieman aina vaikea tietää mitä on laskettu. Jokatapauksessa se tuntuisi olevan tällä hetkellä niitä harvoja, jotka nettoenergiansa puolesta pystyisivät pyörittämään omalta osaltaan jotain nykyisen kaltaista teollista yhteiskuntaa. Aurinkosähköpaneeleilla se on yleensä merkittävästi huonompi, usein reilusti alle kymmenen. Näillä molemmilla on se ongelma, että ne tuottavat epäluotettavaa sähköä silloin kun tuulee tai paistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa joko mittavaa ylirakentamista, tai mittavaa säätövoiman käyttöä (yleensä vesivoimaa tai kaasuturbiineja).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: