Skip to content

PriceWaterhouseCoopers ja halpaa liuskeöljyä?

helmikuu 18, 2013

PwC:n tuore raportti liuskeöljystä on kouluesimerkki siitä, miten luodaan vääristyneitä otsikoita niin sanotun executive summaryn avulla.

PriceWaterhouseCooper julkaisi äskettäin raportin liuskeöljyn tuotannon näkymistä ja sen vaikutuksista öljyn hintoihin ja maailman talouteen. Mielenkiintoisesta raportista löytyy paljon muutakin, mitä otsikot kertovat:

Shale oil ’to boost world economy by up to $2.7tn (BBC)

Shale oil could boost global GDP by $2.7T a year: PwC (Financial Post)

Shale oil surge poses threat to renewable energy, PwC warns (The Guardian)

Selvitys: Liuskekaasu pelastaa maailman talouden (Tekniikka & Talous)

Yhteenveto, johon lehtien otsikointi yleensä paljolti perustuu, tarjoilee esimerkiksi seuraavia herkkupaloja kontekstistaan irrotettavaksi:

  1. Liuskeöljyn tuotanto voi kasvaa 14 miljoonaan barreliin päivässä 2035 mennessä.
  2. Tämä laskisi öljyn markkinahintoja 25–40 prosenttia nykyisistä
  3. Lisääntynyt liuskeöljyn tuotanto lisäisi vuoden 2035 globaalia bkt:tä 2,3–3,7 % (arvo nykydollareissa 1,7–2,7 biljoonaa)
  4. Yllämainittu kasvu jakautuisi kuitenkin epätasaisesti – Öljyntuojat saisivat suuremman hyödyn siinä missä nykyiset öljynviejät (esim. Venäjä ja Saudi-Arabia) kärsisivät alentuneista hinnoista – paitsi jos lisäävät omaa (liuske)öljyn tuotantoaan.
  5. Geopolitiikan valtaa siirtyy pois Opec-mailta verrattuna nykynäkymiin.
  6. Öljy-yhtiöille tulee tarve suunnitella investointejaan uudestaan – kannattaako niiden enää investoida kalliiseen syvänmeren tai arktisen alueen tuotantoon?

Entä se konteksti? Sivulla 6 on laatikko avainolettamuksista, joihin koko raportti nojaa:

  1. Liuskeöljyn globaalin tuotannon laajentuminen on riippuvainen siitä, että maailman liuskeöljyvarat ovat hyvälaatuisia ja tuotantovaatimuksiltaan verrattavissa nyt Yhdysvalloissa tuotannossa oleviin esiintymiin. Tarvitaan merkittävää varojen arviointia ja tutkimista, jotta varojen todellinen määrä ja laatu saadaan selvitettyä.
    1. Kommentti: Siis raportti nojaa lähtökohdiltaan täysin hypoteettiseen ja varmistamattomaan oletukseen siitä, että muun maailman liuskeöljyvarat ovat suurin piirtein samanlaisia, mitä ne ”alimmat hedelmät” joita Yhdysvalloissa nyt poimitaan. Raportit esimerkiksi näiden alueiden tuotantokaivojen kehittymisestä viime vuosina ei rohkaise tähän suuntaan, sillä jatkuvasti joudutaan poraamaan yhä enemmän uusia kaivoja jotka ehtyvät yhä nopeammin.
  2. Kaupallisen mittakaavan tuotanto Yhdysvaltojen ulkopuolella on ollut tähän mennessä pettymys. Raportti olettaa että 2015 mennessä tuotanto on käynnistetty, ja nousee miljoonaan tynnyriin päivässä 2018 mennessä, ja jatkaa siitä kasvuaan.
    1. Kommentti: Muutamia hankkeita on käynnistymässä. Jos ne etenevät hyvin, niin miljoona tynnyriä 2018 mennessä on ihan realistista. Mutta raju ja nopea tuotannon lisäys vaatii yhä enemmän poraamista, ja se vaatii yhä enemmän porauskalustoa. Ottaen huomioon, että liusketuotanto syö porauskalustoa jopa kolminkertaisella vauhdilla perinteiseen tuotantoon verrattuna (lähde), niin voi olla että pullonkauloja tulee laitteiston ja sitä operoivan ammattitaitoisen työvoiman kohdalla. Uuden liuskeöljykaivon keskimääräinen alkutuotanto Bakkenissa on 300–400 bbl / päivä, ja kaivojen tuotanto hiipuu keskimäärin suunnilleen 0,2 % päivässä (lähde).
  3. Liuskeöljyn tuotannon kehitys tarvitsee sitä tukevan sääntelyn – jonka toisaalta pitää ottaa huomioon paikallinen ympäristönsuojelu. Samalla tämän sääntelyn pitää olla linjassa hallinnon päästövähennystavoitteiden ja energiaturvallisuuden kanssa. Eri valtiolla nämä tavoitteet vaihtelevat, ja raportissa on otettu huomioon esimerkiksi Euroopan todennäköisesti hitaammin kehittyvä liuskeöljyn tuotanto.
    1. Kommentti: Mikäli haluamme säilyttää mitään mahdollisuuksia pysyä alle 2 asteen lämpenemisessä, niin se liuske-energia täytyy jättää sinne liuskeeseen. Piste. Kyseessä on siis lähinnä politikointi ja se, miltä eri energiavaihtoehdot saadaan näyttämään paperilla ja sopimuksissa. Tällä ei ole paljoakaan, jos mitään, tekemistä sen kanssa, mitä todelliset päästövaikutukset ovat. Raportti kuitenkin olettaa että Euroopassa fossiilisen teollisuuden ja poliitikkojen tulee käyttää enemmän aikaa kansalaisten sumuttamiseen päästöasioissa kuin Yhdysvalloissa tai Venäjällä, ja tämä varmasti pitääkin paikkansa.

Mitä raportin avainolettamuksissa ei tuotu ilmi? Hinta. Liuskeöljyn ja kaasun tuotanto Bakkenissa tällä hetkellä antaa noin 65 USD/BOE (Barrel of Oil Equivalent) keskihinnan (lähde). Kun kaivon poraamisen pääomakustannus (pois lukien tuotantokustannukset) on noin 11 miljoonaa dollaria, ja siitä saatavan öljyn ja kaasun arvo suunnilleen saman verran, on toiminta tappiollista. Investointeja ei kuitenkaan lasketa menoiksi, vaan investointeihin tehdään poistoja, joten tulos ja tase eivät kerro suoraan toiminnan kaupallisesta kannattamattomuudesta. Niin kauan kun pankit lainaavat yrityksille lisää rahaa, ne voivat jatkaa tätä toimintaansa. Jos lainahanat ehtyvät pankkien tajutessa todelliset riskit, ehtyvät myös liuskekaasun ja -öljyn tuotanto. Toinen vaihtoehto on se, että öljystä ja kaasusta saatava keskihinta nousee suhteellisen merkittävästi. Mutta tällöin ei voida puhua enää PWC:n mainitsemasta suhteellisen halvasta öljystä ja kaasusta – kalliilla öljyllä ja kaasulla ei voida sinällään korvata halpaa öljyä ja kaasua. Näiden markkinahinnat voivat tarjonnan kasvaessa toki pudota, mutta ajan myötä se poistaa marginaalisesti tuotantokustannuksiltaan kalleimman öljyn markkinoilta, ja hinnat nousevat. Se mekanismi, jolla kalliin öljyntuotannon lisäys on kannattavaa samalla kun öljyn hinnat laskevat nykyisistä jopa 40 % jää tuntemattomaksi. Tilanne vaikuttaa siltä, että halutaan sekä syödä että saada kakku samanaikaisesti.

Oletus öljyn kokonaistuotannosta

PwC käyttää skenaarionsa pohjana EIA:n ennustetta öljyntuotannon kehityksestä seuraavina vuosikymmeninä(+28 % 2035 mennessä). Sen mukaan öljyn (pois lukien liuskeöljy) tuotanto kasvaa tasaisesti yli 100 miljoonan tynnyrin päivävauhdin 2040 mennessä. Huomioitavaa oheisessa kuvassa on myös siinä näkyvä tuotannon notkahtaminen 2013–2015 aikavälillä (ns Supply Crunch, josta monet ovat varoittaneet jo vuosia, mutta josta esimerkiksi Suomessa ei ole missään yhteydessä mainittu mitään – paitsi tietysti Suomi öljyn jälkeen -kirjassamme)

Kyseinen öljyn kokonaistuotannon kehitys ei monien mielestä ole realistinen. Liian suuri osa tulevasta öljyntuotannosta riippuu öljylöydöistä, joita ei ole vielä edes tehty. Liuskeöljyn tuotannon nouseminen kyllä paikkaa perinteisen öljyntuotannon hiipumista, mutta oheisessa kuvassa myös perinteinen tuotanto kasvaa ja liuskeöljy on liimattu rohkeasti sen päälle – ja tästä optimistisesta oletuksesta kumpuavat myös lausunnot öljyn laskevasta hinnasta tulevaisuudessa. Hinta tuskin tulee pidemmällä aikavälillä laskemaan, ja se puolestaan tekee ylipäätään mahdolliseksi jonkin mainitunkaltaisen liuskeöljyn tuotannon lisääntymisen. Mutta vielä kerran – emme voi olettaa että samanaikaisesti lisäämme marginaalisesti kallista öljynetsintää ja öljyntuotantoa todella merkittävästi ja nautimme halvasta öljystä!

Hinnan aleneminen

PwC:n laskelma öljyn hinnan alentumisesta perustuvat seuraavaan logiikkaan. EIA arvio öljyntuotannoksi jotain, ja hinnaksi jotain muuta. Kun tähän lisätään rohkeammat arviot liuskeöljyn tuotannosta, voidaan olettaa että öljyn markkinahinta EIA:n oletukseen verrattuna alenee. 25-40 prosentin haarukka muodostuu esimerkiksi Opecin halukkuudesta ja kyvystä joko laskea omaa tuotantoaan (jotta hinnat pysyvät 100 dollarin tuntumassa) tai säilyttää oma tuotantonsa (jolloin ne laskevat lähemmäs 80 dollaria tynnyriltä). Raportin tekijät eivät selkeästikään ole lukeneet esimerkiksi IMF:n ekonomistien tekemiä laskelmia siitä, että mikäli haluamme nostaa öljyntuotantoa alle prosentilla vuodessa seuraavan vuosikymmenen, tulee nykyisen hinnan samassa ajassa noin kaksinkertaistua.

Raportti ei myöskään kiinnitä huomiota siihen, että sen mainitsemat alemmat öljyn hinnat eivät kenties riitä monille öljyntuottajamaille niiden yhteiskuntien rauhallisena pitämiseen. Mikäli Saudi-Arabia vähentää nykyisiä sosiaalisia ohjelmiaan, joilla se on pitänyt nuoren ja toimettoman väestönsä suhteellisen rauhallisen,a on seurauksena erittäin todennäköisesti levottomuuksia ja ongelmia yhteiskuntaan, jotka voivat heijastua myös öljyntuotantoon (kuten kävi Libyassa keväällä 2011). Sama koskee Venäjää. Molemmat maat ovat tulleet hyvin nopeasti vahvasti riippuvaiseksi 100+ dollarin öljynhinnoista. Suhteessa normaaliskenaarioon, näiden maiden taloudet ottavat useiden prosenttien vähennyksen tulevaan bruttokansantuotteeseensa – se ei povaa hyvää nykyisille budjetoinneille jotka olettavat kallista öljyä ja siten isoja öljytuloja jatkossakin.

Muu energiantuotanto

Raportti ennustaa myös kovia aikoja vaihtoehtoisille energiantuotantotavoille. Halpa kaasu on Yhdysvalloissa tällä hetkellä niin halpaa, että sitä ei voita mikään vaihtoehto. Voi olla että tilanne ei kuitenkaan ole ihan niin pitkäaikainen mitä on luultu. Mikäli liuskekaasun tuotanto on nykyhinnoilla kannattamatonta (kuten on todettu), tulee sen tuotanto vähenemään. Tämä johtuu siitä, että liuskekaasua poraamassa ollut kalusto on siirretty ”märemmille” alueille poraamaan liuskeöljyä.

Kaiken kaikkiaan PwC:n raportti on mielenkiintoista luettavaa. Siitä ja sen executive summarystä revityt otsikot puolestaan jättävät paljon toivomisen varaan – eivätkö toimittajat oikeasti lue uutisoimiaan raportteja tuota yhteenvetoa pidemmälle, vai eivätkö he ymmärrä lukemaansa? Vai eikö tila tai aika yksinkertaisesti riitä käsittelemään asioiden muita puolia? Monesti uutisoinnissa voi kyseessä olla myös kaikukammio-ilmiö. Siinä jokin iso kansainvälinen media retostelee shokeeraavalla otsikolla, ja tätä otsikkoa toistetaan järjestelmällisesti myös pienemmissä ja paikallisemmissa medioissa (ja jossain vaiheessa uutisoidaan sitten jopa siitä, että joku toinen on uutisoinut jostain). Samalla oletetaan taustatyön olevan kunnossa, onhan juttu julkaistu ison mediatalon toimesta!

Mainokset
4 kommenttia
  1. Rainer Rajakallio permalink

    Loistojuttu, mutta miksi kirjoitat koko ajan jostakin executive summarusta, kun sille vanmaankin löytyy hyvä suomenkielinenkin vastine. Yrittäjää hyvät ystävät kirjoittaa suomea suomalaisille!

  2. Vesa Tanskanen permalink

    Ihan hyvä juttu. Mainiota että osaat olla analyyttisen kriittinen näille jutuille. Se tieto oli minullekin tarpeen ja rikastavaa.

    Mutta miksi et ole tasapuolisesti kaikkien propagandantuottajien suhteen krriittinen? Kuten Greenpeace-wwf-porukoiden maailmaa vääristelvän tiedotuksen suhteen.

  3. Vesa Tanskanen permalink

    Sanoin ehkä ihan lievästi. Sanon paremmin. Kommenttisi siis on oleellisen tärkeitä- Oikaisee tietämystä. ja asennetta uuteen hyper-kaasuboomiin. Ja oletan, että ne on todella perusteltuja. Ainakin hyvin uskottavavia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: