Israelin liuskeöljyvarat

Viime päivinä suomalaisessakin mediassa on käsitelty (esim. Talouselämä, ja eräs blogistikin on asiasta jo innostunut) Israelin väitettyjä valtaisia liuskeöljyvaroja. Varojen haarukka on liikkunut 150 ja 250 miljardin tynnyrin välissä. Tätä on puolestaan verrattu Saudi-Arabian massiivisiin raaka-öljy reserveihin, jotka ovat samaa kokoluokkaa. Mistä oikein on kyse? Onko öljyhuippu peruttu?

Ensinnäkin kyse on väärinkäsityksestä termien osalta. Kun nykyisin puhutaan liuskeöljystä, tarkoitetaan yleensä yhdysvalloissa nopeasti kasvavaa ”kevyen tiukan öljyn” tuotantoa. Tämä liuskeöljy on liuskekaasun tuotannon oheistuotantoa, jonka määrä vaihtelee esiintyvän ”märkyyden mukaan”. Tuotanto on suhteellisen nopeaa käynnistää (noin 3 kk ja tavaraa alkaa virrata). Olen kirjoittanut liuskeöljystä ja -kaasusta runsaasti.

Israelin kohdalla kyseessä ei ole tämä Yhdysvalloista tuttu kevyt tiukka öljy (tässä yksi lähde, ja toinen). Kyseessä on kerogeeni (kutsutaan myös nimellä öljyliuske tai palava kivi), joka on ikään kuin raa’aksi jäänyttä öljyä, koska se ei ole päätynyt riittävän syvälle maan alle ns. öljyikkunaan. Kerromme liuskeöljystä, kerogeenista ja niiden tuotannosta enemmän myös kirjassamme Suomi öljyn jälkeen, mutta lienee hyvä hieman kerrata.

Kerogeeni, palava kivi

Kerogeenia tuotetaan Israelin tapauksessa esimerkiksi poraamalla 300 metrin syvyyteen kymmeniä tai satoja reikiä. Reikien kautta öljyliuskeessa olevaa kerogeenia lämmitetään (reikiin työnnettävillä ruostumattomilla teräskaapeleilla) ainakin kolme vuotta, jonka jälkeen se on notkistunut tarpeeksi että sitä voidaan alkaa keräämään talteen esiintymän alla oleviin keräysputkiin. Israelin kerogeenin kohdalla tuotannon arvioidaan kohoavan 50 000 – 100 000 bpd tasolle vuosikymmenessä. Onko tämä paljon vai vähän?

Tuotannossa nykyisin olevien lähteiden tuotanto hiipuu karkeasti noin 4-5 Mbpd vuosittain globaalisti. Jos jaetaan Israelin vuosikymmenen panostus tasan jokaiselle vuodelle (5 000 – 10 000 bpd / vuosi), saadaan Israelin kerogeenin tuotannolla tästä paikattua 1-2 promillea vuosittain. Tällä ei siis ole juuri mitään merkitystä esimerkiksi öljyn tuotantohuipun kannalta.

Maailmalla ei ole kovin merkittävää kerogeenin tuotantoa, ja tähän on syynsä. Sen tuotanto on surkean kallis ja hidas ja vaivalloinen prosessi. Kerogeenia tuotetaan lähinnä louhimalla, ja sitä voidaan polttaa (esim. Virossa) heikkolaatuisen ruskohiilen tavoin voimalaitoksissa. Kuvaavaa on, että kivihiilen nesteyttäminen on helpompi tapa tuottaa raakaöljyä kuin sen valmistaminen kerogeenista. Prosessin nettoenergia vaihtelee huonon ja surkean välillä, sillä esiintymien kerogeenipitoisuudet vaihtelevat runsaasti. Arvioita on esitetty esim. 2:1 EROEI -luvuista, joka on monista epätavanomaisista öljynkorvikkeista kenties surkein.

Lisäksi mainitut 150–250 gigabarrelia eivät ole tuotettavissa nykyhinnoilla, eivätkä ne todellakaan ole verrattavissa Saudi-Arabian todennettuihin reserveihin. Ne ovat alustavia arvioita teknisistä resursseista, joita on todennettu vasta muutamalla koeporauksella. Merkityksellisiä nämä vuonna 2009 löydetyt esiintymät (ne eivät ole siis sinällään kovin uusi juttu) ovat paikallisen poliittisen tilanteen kannalta, sillä Israel voi tulevina vuosina tuottaa itselleen, joskin kalliilla hinnalla, omavaraisesti nestemäisiä polttoaineita. Merkityksellisiä ovat myös jo tuotannossa olevat kaasuesiintymät, joita on löydetty rannikkovesiltä.

Heikkoa ja virheellistä uutisointia

Se, mikä asiassa hieman kaihertaa on uutisoinnista ihmisille helposti jäävä väärä käsitys, jolla öljyhuippu ja sen taustalla olevat faktat tuppaavat jäämään huomaamatta tai lakaistaan maton alle. Ne, ketkä pyrkivät ampumaan öljyhuipun alas näin heikoilla argumenteilla, eivät joko tunnu tietävän asiasta / termeistä paljoakaan, tai heillä on muita syitä levittää vääristynyttä tietoa.

Kerrataanpa vielä:

• Kyseessä ei ole öljy tai edes liuskeöljy. Kyseessä on öljyliuske (oil shale), palava kivi, kerogeeni.
• Se ei ole tuotettavissa nykyhinnoin.
• Tekniset resurssit ovat täysin eri asia kuin todennetut reservit.
• Tuotannon käynnistäminen vie vuosia, jos ei vuosikymmenen.
• Kerogeenia ei tuoteta maailmalla merkittäviä määriä.
• Tuotannon nettoenergia, siis se millä maailma pyörii tai ei pyöri, on surkea ja ei missään nimessä riitä teollistuneen yhteiskunnan pyörittämiseen.

Öljy on aivan liian tärkeää yhteiskunnallemme, jotta tällaisiin tahattomiin tai tahallisiin väärinkäsityksiin ja huolimattomaan uutisointiin olisi varaa. Ne johtavat siihen, että tuudittaudumme valheelliseen hyvänolon tunteeseen ja suunnittelemme tulevaisuutemme väärien tietojen varaan. Tämän seuraukset voivat olla katastrofaaliset.