Skip to content

Liuskekaasu – siltapolttoaine helvettiin?

huhtikuu 22, 2014

Vuosien ajan monet ovat hehkuttaneet superhalvasta liuskekaasusta joka tulee muuttamaan maailman energiatilanteen ja geopolitiikan. Viime vuosina Yhdysvaltojen energiaomavaraisuusaste on noussut ja (laskennalliset) päästöt ovat pudonneet kuin lehmän häntä. Taantuman sijaan/lisäksi tämä on ollut tällä kertaa edullisen liuskekaasun ansiota: Halpa kaasu on syrjäyttänyt kivihiiltä Yhdysvaltojen energiantuotannossa joten päästöt ovat pienentyneet. Nyt tilanne saattaa olla jälleen kerran kääntymässä (kiitos Kaj linkkivinkistä).

rKaasu-retoriikassa on jäänyt yleensä kaksi seikkaa huomiotta:

  1. Halpa kaasu syrjäytti kivihiiltä Yhdysvalloissa. Tämä syrjäytetty kivihiili päätyi merkittävin osin Euroopan savupiippuihin ja EU-kansalaisten keuhkoihin. Globaaleja kokonaispäästöjä ajatellen Yhdysvaltojen vähennykset peilautuivat siis globaaliksi päästöjen nousuksi, kun halpa kaasu tuli ikään kuin kivihiilen päälle (koska euroopassa kivihiili syrjäytti vähäpäästöistä ydinvoimaa ja kallista maakaasua).
  2. Yhdysvaltojen halpa kaasu on, ja on koko ajan ollutkin, tilapäinen markkinahäiriö. Miksi? Koska tuotantokustannukset keskimäärin (5-8 USD) ovat olleet huomattavasti markkinahintoja (2-4 USD) korkeammat.

Markkinahäiriö on korjaantumassa, sillä kaasun hinta ovat parin vuoden sisällä yli kaksinkertaistunut. Kaasun tuotanto Yhdysvalloissa on 2,5 vuoden aikana noussut vain aavistuksen, koska halvan kaasun aikana sen tuotannon kasvattaminen ei ole kannattanut. Viime vuonna Yhdysvaltojen päästöt puolestaan nousivat 2 %, ja täksi vuodeksi on EIA:n mukaan luvassa vielä isompi piikki. Päästöt lisääntyvät koska kivihiilen poltto lisääntyy, koska se on jälleen kilpailukykyisempää kaasun kallistuessa.

Markkinat etsivätkin nyt tasapainotilaa:

  • Jossa kaasun hinta on riittävän korkea, jotta sen tuotannon lisäämisessä on järkeä (arviot ovat aika usein välillä 5-8 usd, joten hinta voi vielä kaksinkertaistua).
  • Kaasun hintaa on pyritty nostamaan myös lisäämällä vientikapasiteettia (ensin Jenkit rakensivat mittavat kaasuntuontiterminaalit, ja alkoivat saman tien muuttaa niitä kaasun vientiterminaaleiksi), jolloin paikallinen markkinahäiriö laimentuisi kohti globaaleilla markkinoilla, Euroopassa ja Aasiassa voimassa olevia hintoja (yli kaksinkertaiset Yhdysvaltojen hintoihin)
  • Kaasun hinnan noustessa (ilman että tuotanto on mittavasti noussut) kotimainen kivihiili parantaa kilpailukykyään.
  • Mikäli kaasun hinta kohoaa riittävän korkealle ilman että sen tuotannon lisääminen kuitenkaan on suuressa määrin kannattavaa, ollaan tilanteessa, jossa kivihiili työntää markkinoille halvempana vaihtoehtona. Tällöin kaasun hinta ei pääse nousemaan korkeammalle, koska sille on sähköntuotannossa vaihtoehto.

Monet ovat pitäneet kaasua, sittemmin lisättynä liuskekaasulla, eräänlaisena siltapolttoaineena tulevaan, päästöttömään energiantuotantoon. Useimpien, varsinkin niiden joiden sanavarastossa ydinvoima on lähinnä kirosana, visioissa tämä tulevaisuus koostuu biopolttoaineista, aurinkoenergiasta, tuulesta ja muista uusiutuvista. Alla kuitenkin muutama syy, miksi kaasu oikeasti voi olla siltapolttoaine helvettiin:

  1. Yllämainittu tuotannon hinta – meillä ei ole mitään takuita että suurin osa maailman kaasuvaroista on edullisesti tuotettavissa, jolloin ne syrjäyttäisivät kivihiiltä (ainakin jonkin aikaa). Ja vaikka olisikin, katso kohta 5.
  2. Kaasun kyllästymiseen asti toistettu lupaus puhtaudesta ja vähäpäästöisyydestä voi onnistua peittämään taakseen tarpeen pitkäaikaisempiin investointeihin, ja antaa kaasun puolestapuhujille (etanansyömän) viikunanlehden, jonka takaa he voivat edelleen vastustaa äänekkäästi esimerkiksi vähäpäästöistä ydinvoimaa.
  3. Yhdistettynä yllämainittuihin, mikäli kaasun lupaukset jäävät pahasti vajaiksi ja IEA:n pari vuotta sitten toitottama Kaasun kulta-aika jää tulematta, astuu tilalle se, mikä on helpoiten ja edullisesti tarjolla: Kivihiili. Kivihiili on edullista, koska se on ulkoistanut kustannuksensa tehokkaasti. Kivihiili levittää suuren osan saasteista suoraan ympäristöönsä ja tappaa miljoonia ihmisiä vuosittain ilman sen suurempia seuraamuksia tai vaatimuksia tilanteen parantamiseksi – ja samalla ihmisten sekä median huomio liimataan Fukushimaan, jossa ydinvoimaonnettomuudessa ei kuollut ketään, eikä säteilyyn tule juuri ketään tutkimusten valossa kuolemaan jatkossakaan.
  4. Myös biomassa on osoittautumassa tuoreiden elinkaari-analyysien ja maankäytön muutoksia tutkivien tutkimusten mukaan joksikin aivan muuksi, kuin sellaiseksi päästöneutraaliksi vaihtoehdoksi, joksi se on paperilla monesti asetettu. Tämä asettaa biomassan käytölle rajoitteita.
  5. Jos saisimmekin valtaosan kaasuvarannoista, liuskeineen päivineen, tuotettua, niin IEA:n mukaan kaasun päästöt voivat olla metaanivuodoista johtuen samaa tasoa kuin kivihiilen. Tuore tutkimus on myös päätynyt aiempaa suurempiin vuotoihin liuskekaasun porausvaiheessa.


Kuva: IEA:n twiittaama kuva, jossa havainnollistetaan sitä, kuinka kaasu voi ratkaisun asemesta olla osa ongelmaa.

Kyseinen Helvetti, jonne tie todella olisi päällystetty hyvillä aikeilla, olisi maailma jossa olemme polttaneet ”siltapolttoaineena” mittavat kaasuvarat, mutta joiden todelliset päästövaikutukset (ja tuotannon hinta) ovat olleet huomattavasti korkeammat mitä paperilla suunnittelimme. Lisäksi päädymme polttamaan kaasun ohella lopulta myös kivihiilivarat, sillä muiden vaihtoehtojen kariutuessa joko dogmaattiseen vastustamiseen (ydinvoima), lyhyen tähtäimen sijoitushorisonttiin (ydinvoima) tai poliittisen tuen epävarmuuteen (tariffien leikkaukset niiden tullessa liian kalliiksi taantuvassa taloudessa) ja sisäänrakennettuihin ongelmiin (epävarmasti tuottavat uusiutuvat siinä vaiheessa kun niiden osuus verkon sähköstä ylittää 20-30 prosenttia ja ne kallistuvat entisestään), kivihiili tulee olemaan se nopeasti rakennettava vaihtoehto, jonka kustannukset näkyvät vasta välillisesti, mutta eivät suoraan sen hinnassa. Siis vähän kuin Saksassa tehdään jo nyt.

Olisin tämän kanssa mielelläni taas kerran väärässä.

Advertisements
6 kommenttia
  1. Hyvin ja näppärästi summattu. Ongelma ei poistu oli hiiltä korvaava energialähde mikä hyvänsä. Kysynnän vähentyessä hiilen hinta putoaa, vaikka se tehtäisiin ydinvoimalla. Ilman globaalia hintaa hiilelle tätä leikkiä saa katsoa aika kauan.

    VTT teki hyvän rapsan viime vuonna liuskekaasusta. Siinä nuo tuotantokustannusten markkinahintaa korkeampi taso USA:ssa selittyi muilla liuskekaasuesiintymissä saatavilla hiilivedyillä joiden hinta on sidottu öljyyn. Tämä tilanne on ollut selvä jonkin aikaa ja ihan tervettä, että se korjaantuu. Silloin nähdään todella kuinka suuri potentiaali liuskekaasulla on. Toivottavasti epäsuorat metaanipäästöt ovat lähempänä tuota parasta tapausta, muuten ilmastohyödyt ovat tosiaan aika rajallisia.

    Itse pidän tällä hetkellä kiinnostavimpana Kiinalaisten kaikessa hiljaisuudessa kiihtyvää panostusta ydinvoimaan. Vaikka siellä kasvaa kaikki räjähdysmäisesti, on ydinvoimasatsaukset aika hulppeita. 2020-luvulla ostamme varmaankin kiinalaisia liukuhihnalla tuotettuja modulaarisia reaktoreita jotka perustuvat länsimaiden pohjatyöhön..

    • Niinpä, hiilelle on saatava hinta. Toki jossain vaiheessa halvalla hyödynnettävä hiili hupenee, ja jos hinta ei pääse nousemaan, niin tuotanto ei kannata, mutta tämä on enempi tällaista teoreettista pohdintaa, sillä nykytilanteessa, ja vuosikymmeniä eteenpäin, sille hiilelle kyllä löytyy ottajia jopa vähän kalliimmalla hinnalla (johtuen esim investointien laajuudesta ja laitosten käyttöajoista), eivätkä varannot ole ihan heti loppumassa.

      Ja kyllä, liuskeen tuotannon kannattavuus on muutaman vuoden ollut kiinni siitä nesteiden (no joo, muistaakseni puolet nesteistä on etaania, mutta hinta määräytyy öljyn hinnan mukaan) tuotannosta, jonka takia kalusto onkin siirtynyt Bakkeniin ja Eagle Fordiin (jotka ovat märempiä esiintymiä). Jännä nähdä mihin kalusto liikkuu, ja miten vaikuttaa näiden nesteiden tuotantoon jos liikkuu pois näiltä alueilta, jos kaasun hinta nousee sen verran että senkin poraaminen olisi taas kannattavaa. Alueiden tuotantokäyrät kun reagoivat porausaktiivisuuteen parhaimmillaan kuukausien viiveellä.

      Jenkeissä on torium-porukat alkaneet nostaa jonkinlaista äläkkää noista Kiinan pyrkimyksistä saada torium-voimala valmiiksi kymmenessä vuodessa. Erittäin mielenkiintoista tosiaan, ja mielenkiintoista on myös se miten, jos mitenkään, länsimaat vastaavat haasteeseen. Ihan pari päivää sitten luin myös uutisen että Fukushiman myötä hidastuneeseen uusien ydinvoimaloiden lupien myöntämiseen on tulossa taas vauhtia Kiinassa.

  2. rainer rajakallio permalink

    Voi teitä jotka olette kiinni kapitalismissa kuin tatti paskassa! Se on kuin tervatulla sillalla keikkuva harakka.

  3. Andrei permalink

    Mielestäni on harhaanjohtavaa olettaa, että maakaasulla saataisiin pidemmässä juoksussa minkäänlaisia päästövähennyksiä aikaan. Hetkellisesti voidaan grafiikat saada näyttämään siltä, että päästöt todella vähenisivät, kuten Yhdysvalloissa on käynyt, kun hiiltä on korvattu maakaasulla. Yhteiskuntamme perustuu kasvulle ja tuo kasvu tulee melko lyhyessä ajassa kumoamaan saavutetut säästöt. Maakaasun polttaminen tuottaan n.40% vähemmän päästöjä, kuin kivihiili. Jos nyt kaikki hiilivoimalat korvattaisiin maakaasulaitoksilla, niin päästöt putoaisivat tuon 40%, mutta jos samaan aikaan jatkaisimme maakaasun kulutuksen kasvattamista esim.3,5% / vuosi, niin kestäisi n.15 vuotta ja olisimme päästöjen kanssa lähtöpisteessä.

    Kaikki vähähiiliset ratkaisut ovat mielestäni katastrofaalisia vaihtoehtoja ilmaston kannalta. Ne antavat valheellisen kuvan siitä, että tekisimme oikeasti jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos nyt valitsemme pääenergianlähteeksi maakaasun, niin se tarkoittaa sitä, että tulemme myös tulevat vuosikymmenet puskemaan eksponenttiaalista vauhtia hiilidioksiidia ilmakehään. Eli ei pitäisi tavoitella mitään vähäpäästöistä yhteiskuntaa, vaan pelkästään päästötöntä yhteiskuntaa.

    Voisit kirjoittaa Rauli jonkinlaisen päivitetyn jutun missä tuon torium-voimaloiden kanssa tällä hetkellä mennään. Itse näen siinä melko suuren valonpilkahduksen tulevaisuutta ajatellen.

    Tässä vielä muutama mielenkiintoinen video liittyen ilmastonmuutokseen ja talouskasvun suhteesta päästöihin, jos jotakuta kiinnostaa.


    • Andrei, joo, olen jo vähän edellä, nimittäin kirjoitan tuohon(kin) aiheeseen liittyvää kirjaa paraikaa työnimellä Ydinvoima – Keskustelu ja faktat (yhdessä Janne Korhosen kanssa). Kyllä siellä torium-reaktoreistakin jotain kerrotaan, kaiken muun ohella. Mutta kerron tästä kirjaprojektista tässä jossain vaiheessa vielä lisää omana artikkelinaan.

  4. Ahti Niemelä permalink

    Kaikki tuo höpinä on naurettavaa,kun joka välissä esiintyy sana hinta. Sillä ei ole todellisuuspohjaa. Naurettavaa rahan perässä juksemista, ja maksajana on ympäristön tuhoutuminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: