Skip to content

Vastine Taloussanomien Esa Härmälän haastatteluun

helmikuu 6, 2014

Taloussanomat uutisoi allekirjoittaneen yhdessä Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kanssa Kanava-lehteen kirjoittaman artikkeliin ja TEMin energiaosaston ylijohtajan Esa Härmälän haastatteluun pohjautuen Suomen virkamiesten oletetusta öljyhuipputietoisuudesta. Otsikkona: Ylijohtaja Härmälä silmien ummistamisesta öljyhuipulta: ”Kiistän”

Tarkastellaan hieman mitä Härmälä sanoo jutussa.

Härmälä ei sulata väitteitä siitä, että virkamiehet olisivat sulkeneet silmänsä mahdolliselta öljyhuipulta.

Jos virkamiesten silmät ovat rakosellaan olleetkin, niin ainakaan he eivät ole siitä (öljyhuipusta) ulospäin mihinkään tiedottaneet tai kenellekään kertoneet. Tai ainakaan me emme yrityksistä huolimatta ole aiheesta heiltä kuullut, emmekä ole kuulleet että kukaan muukaan olisi. Energia- ja Ilmastostrategian 2013 päivityksessä asiasta ei mainita. Väittääkö Esa Härmälä siis että TEMin virkamiehet varautuvat öljyhuippuun salaa, muulta yhteiskunnalta ja kansalaisilta piilossa? Miksi?

Kiistän. Minusta tämä asia on ainakin muihin maihin verrattuna aika hyvässä kunnossa. Öljyn osuus primäärienergiastamme on selvästi alhaisempi kuin EU-keskiarvo. EU:ssa lukema on yli 40 prosenttia, meillä 23–24 prosenttia, eli teollisuusmaiden alhaisempia, Härmälä vastaa Kanava-aikakauslehdessä esitettyihin väitteisiin.

Öljyn osuus primäärienergiastamme on tosiaan tuolla tasolla, ja Eurooppalaisittain (ja globaalistikin) tuo osuus on ihan vertailukelpoinen, ja hyvä niin. Asiassa on kuitenkin myös toinen puoli, joka on vähemmän mairitteleva. Nimittäin kulutus absoluuttisena määränä per kansalainen. Suomessa kulutetaan hieman alle 6 litraa öljyä per nokka per päivä. Ranskassa, Saksassa ja UK:ssa vastaava kulutus on 3,7 – 4,7 litraa, Ruotsissa päästään myös alle viiden litran. Absoluuttinen määrä on myös se, minkä mukaan lasku tuontiöljystä kirjoitetaan.

Lisäksi on selkeä tavoite vetää öljyn osuus alle 17 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Minulla on vahva käsitys, että sitä kohti ollaan menossa, Härmälä sanoo Taloussanomille.

Tämä on hieno tavoite, vaikka se on noin vuosikymmenen myöhässä (IEA:n pääekonomisti Fatih Birolia mukaillen). Tuolle tasolle pääseminen tarkoittaa sitä, että olemme aika lähellä yllämainittujen maiden tasoa per nokka kulutuksessa. Öljyn hintojen noustua on varmaa että öljylämmitys tulee jatkossakin vähenemään ihan itsestään, ja kenties teollisuuden energialle aletaan etsiä vaihtoehtoja (kuten kivihiili). Pääsemme siis lähelle 17 % tasoa tekemättä aktiivisesti juuri mitään (eli jatkamalla sitä mitä olemme aiemminkin asian suhteen tehneet). Käytännössä tämä voi tarkoittaa että poimimme loput helpoista vähennystavoitteista, jolloin voimme sulkea silmämme asialta (siis todellisilta pitkän tähtäimen investoinneilta) vielä muutamaksi vuodeksi. Sopii toivoa että näin ei ole.

Härmälän mukaan on mahdollisuus, että öljy kallistuu radikaalisti. Jos maailmassa pysyy kuitenkin rauha, öljyhuippu on hieman kauempana kuin nyt on luultu, hän sanoo. Näkemys perustuu paljon liuskeöljyn tuomiin mahdollisuuksiin.

Mitä tarkoittaa ”hieman kauempana”? IEA:n mukaan parhaimmillaankin liuskeöljy voi siirtää öljyhuippua vain muutamalla vuodella. Sanatarkasti:”…the peak would be shifted by only a few years in any case.” Ottaen huomioon että rajujenkin toimenpiteiden viimeinen looginen aloituspäivämäärä siintää kaukana menneisyydessä, niin ei liene syytä vaipua tyytyväisyyden tunteeseen vielä muutamaksi vuodeksi. Noh, ainakin Härmälä on vihdoin alkanut puhua öljyhuipusta. Aiemmin hän ei ole aiheesta julkisesti juuri suostunut keskustelemaan.

Pohjoisamerikkalaiset yhtiöt ovat vetäytymässä vaikeimmilta arktisilta alueilta sen vuoksi, että öljyä on ihan kotipihalla.

Tässä jätetään huomiotta eräs aika olennainen seikka. Yhtiöt ovat vetäytymässä hankkeista myös koska niiden investointikyky ei yksinkertaisesti riitä. Vaikeampien alueiden öljy erittäin kallista kehittää. Wall Street Journalin otsikoinnin mukaan isot kansainväliset öljy-yhtiöt ovat viime aikoina kasvattaneet investointejaan valtavasti (oletettavasti tuon kotipihan öljyn tuottamiseen) mutta tuotanto ei ole silti hirveästi kasvanut. On huolestuttavaa mikäli nykyisetkään öljyn hinnat, joilla teollisuusmaiden taloudet hoippuvat nollakasvussa ja tyrmäyksen partaalla, eivät riitä tämän suurempaan lisätuotantoon. Alla vielä kuva investointien ja tuotannon kasvun suhteesta, jossa käyrät tuntuvat suuntautuvan intuition vastaisesti. Erityisesti Chevronin käppyrä on pysäyttävä. Ehkä tilanne muuttuu kun uusia hankkeita saadaan tuotantoon? Toisaalta erityisesti liuskeöljy on nopeaa ottaa tuotantoon, joten jos rahat ovat menneet siihen, niin ei hyvältä näytä.

Miten TEM on varautunut siihen, että liuskeöljytuotanto ei olisi niin suurta kuin on arvioitu? Olemme varautuneet yleensä siihen, että öljyn osuutta Suomen energiahuollossa pienennetään. Emme ole rakentaneet mitään sen varaan, että öljy pysyy nykyisellä hintatasolla.

Hyvä näin. Mutta ei ole ollut mitään merkkejä siitä, että TEMissä olisi otettu huomioon esimerkiksi IMF:n ekonomistien (pdf) ja OECD:n taloustutkimusosaston tuoreita malleja ja niiden perusteella tehtyjä öljyn hintaennusteita. Totta kai nämä ovat vain malleja muiden joukossa. Mutta ottaen huomioon että käytännössä kaikkien isojen virallisten energiajärjestöjen, IEA mukaan lukien, hintaprojektiot tälle vuosituhannelle ovat menneet täysin pieleen, niin kenties olisi fiksua tutkia myös täitä malleja? Ja ainakin sitten perustella aika hyvin, miksi niiden esittämä väite öljyn hinnan kaksinkertaistumisesta vuosikymmenessä ei voi pitää paikkaansa.

Tietysti öljynhinnan nopean, dramaattisen muutoksen epäsuorat vaikutukset saattavat olla suuret, mutta se on meidän energiamalliemme ja varautumiskykymme ulkopuolella. Eli jos öljy halpenee voimakkaasti, Venäjän kysyntä romahtaa, mikä on meidän kansataloudellemme vaarallista. Jos öljy nousee voimakkaasti, monen meille tärkeän vientimaan kyky ostaa tuotteita ja tarvikkeita heikkenee, Härmälä sanoo.

Eli vaikuttaa siltä että TEMin tosiaan kannattaisi tutustua yllämainittuihin hinta-malleihin – ei kannata keksiä pyörää uudestaan! Mutta mikä on nopea ja dramaattinen muutos? Missä menee raja? Onko öljyn hinnan nelinkertaistuminen vuosikymmenessä 2000-luvulla laskettavissa nopeaksi ja dramaattiseksi?

Se mitä kirjan kautta olemme yrittäneet tuoda keskusteluun on nimenomaan tämä: Energiamallien ja varautumiskyvyn on oltava huomattavasti nykyisiä parempia, sillä ne ovat tähän mennessä jättäneet öljyhuipun mahdollisuuden ja sen todennäköiset vaikutukset täysin huomiotta. Jos vientitulomme ovat Härmälän mukaan riippuvaisia sekä kalliista että halvasta öljystä (!), niin olisi ensiarvoisen tärkeää pyrkiä vähentämään (öljyn) tuontimenojamme. Korkeat tuontimenot kun ovat se tärkein syy (kansantalouden kannalta) sille että pitää olla myös korkeat vientitulot.

Joten mitä jos ruvettaisiin hommiin? Harrin ja Heikin Coreorient Oy tarttui härkää sarvista ja on lähtenyt kehittämään kaikille avointa verkossa toimivaa energiamallia, jossa katetaan myös epämiellyttävät korkean öljynhinnan skenaariot.

Mainokset
9 kommenttia
  1. Rauli kirjoitit:

    ”olisi ensiarvoisen tärkeää pyrkiä vähentämään (öljyn) tuontimenojamme. Korkeat tuontimenot kun ovat se tärkein syy (kansantalouden kannalta) sille että pitää olla myös korkeat vientitulot.”

    Oljyjalosteiden vienti on ollut viime vuosina rahallisessa arvossa mitattuna yksi merkittävimmistä vientitulojen lähteestä. Öljyjalosteiden viennistä Suomen kansantalouden hyväksi jää jalostusmarginaali, eli öljyjalosteiden viennin arvo – ko. tuotteiden jalostusta varten suomeen tuodun raakaöljyn kustannus.

    Käykö viennin tms tilastoista ilmi, kuinka suuri osuus raakaöljyn tuonnin arvosta ja/tai öljyjalosteista jää kotimaan kulutukseen? Ja kuinka suuri osuus mahdollistaa tämän nettona kansantaloudelle plusmerkkisen öljyjalosteiden viennin tuontiraakaöljyä jalostamalla? Se olisi keskeinen osa kansantaloudellista kokonaiskuvaa. Sitä tietoa en muistaakseni löytänyt Suomi öljyn jälkeen -kirjasta.

    • Öljymarkkinat Suomessa

      Tähän hätään en löydä kuin tuollaisen kuvaajan. Vientiin menee öljytuotteita siis lähes yhtä paljon määrällisesti kuin kotimaan kulutukseen. Näiden arvot miljardeissa euroissa ovat siellä 5+ ja 6+ miljardin euron vuositasolla jos lasketaan pelkästään raakaöljyn hintoina. Mutta jostain pitäisi tonkia mikä tuo öljynjalostuksesta saadun siivun nettoarvo on (Neste Oilin pussiinhan se menee, ja sen työntekijöiden ja omistajien, poislukien valtiolle maksetut verot). Tuo olisi ollut kyllä kirjaan ihan hyödyllinen tieto! (mutta hieman vaikea laskettava näin äkkiseltään)

  2. Tuomas Helin permalink

    Tuo kuvaajahan näyttää paremmin kuin hyvin oikeastaan sen mitä halusin tietääkin. Tuo 7,2 yksikköä (jota en yltä näe) on siis se, joka Suomen kansantalouden pitää kattaa muulla viennillä. Tai oikeastaan alle, koska kansantalous sai jo nettovientituloja öljytuotteista sen jalostusmarginaalin verran.

    Neste Oil on tällä hetkellä yli 80%:sti suomalaisomistuksessa (valtio 51%), joten yli 80% osuus Neste Oilin voitoista jää Suomen kansantalouden hyväksi (+ kaikki verotulot).

    http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,107,392,6838

    Tämä 50% tuodusta raakaöljystä suoraan jalostuksen jälkeen vientiin on kiinnostava tieto, koska raakaöljyn hinnanmuutos (jos se menee suoraan öljyjalosteiden hintaan = jalostusmarginaali ei muutu) vaikuttaa Suomen kansantalouden viennin & tuonnin taseeseen vain tuon suomeen jäävien öljytuotteiden arvon osalta. Vientiin päätyvän ”jalostetun raakaöljyn” hinnanmuutoksen kustannukset siirtvät oletettavasti suoraan Suomesta öljytuotteita ostavan niskaan. Dieselin yms. jalosteiden maailmanmarkkinahinnat seurannevat melko suoraan raakaölyjn maailmanmarkkinahintoja?

  3. Esa Härmälä permalink

    Miltä tämä näyttää nyt kaksi vuotta myöhemmin?

    • Ihan hyvä kysymys! Hintaheilahtelujen voimakkuutta juuri kukaan ei ainakaan osannut ennustaa (ja ainakin lyhyellä tähtäimellä linkatut IMF ja OECD-paperit olivat pielessä, joskin ne perustuivat talouskasvun paranemiseen, joka puolestaan on ollut silloisia trendejä huomattavasti heikompaa).

      Ja ainakin Suomen öljyntuontimenojen kannalta öljyn hintatilanne on hyvä, mutta toisaalta koska se heijastelee maailmantalouden surkeaa kehitystä, niin ei se kovin positiivista ole kokonaisuuden kannalta. Liuskeöljyn tähänastinen tuotantohuippu oli noin vuosi sitten, ja tuotanto on siitä hiljalleen pudonnut, ja tulee putoamaan nykyhinnoilla edelleen. Jännittävää on se, että saadaanko se hintojen noustessa taas nousuun, ja miten nopeasti, vai aiheuttaako lisääntynyt hintaheittely sen, että mennään taas kovaa ja korkealle kunnes talous rysähtää. Vai rysähtääkö aiempaa huonommassa kunnossa oleva talous ihan ilman korkeita öljyn hintojakin…

      Hallinnon kunnianhimoinen öljyriippuvuuden vähentämissuunnitelma varmaan näillä hinnoilla joutuu jonkinlaiseen vastatuuleen, mutta se on pidemmässä juoksussa mielestäni oikean suuntainen.

      Mikään näistä ei tosin muuta sitä seikkaa, että öljyhuipun dynamiikkaan olisi mielestäni ollut syytä tutustua paremmin ja aiemmin myös valtion instituutioissa. Kirjassamme mainitaan muutamia ennusteita, joiden mukaan kaikkien nesteiden tuotantohuippu tulee tässä seuraavan 5 vuoden aikana. Jännittävää keiltämättä nähdä, miten liuskeöljy tuota tilannetta muuttaa, jos muuttaa. Nykyinen investointiympäristö ja alhainen öljyn hinta ennakoisi huippua mieluummin aiemmin kuin myöhemmin (mikä puolestaan laittaa öljyn hinnalle nousupaineita jne).

      • Esa Härmälä permalink

        Yksi vaihtoehto on, että käy niin kuin hiilelle – öljyä ei enää tarvita eikä haluta entisessä määrin. Silloin suurin vaiktus maailmantalouteen ja -politiikkaan tulee sitä kautta, että öljyvaltioita alkaa vajota hiekkaan tai suohon.

  4. Syltty permalink

    Väittäisin että öljy ei tule loppumaan kesken, sillä sen käyttäminen polttoaineena pitäisi lopettaa paljon ennen loppumista. Muoviahan siitä voi jatkossakin tehdä.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Vastine Taloussanomien Esa Härmälän haastatteluun | Peak Oil Finland

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: