Skip to content

Kohta maailmantaloudessa rysähtää? – päivitetty

heinäkuu 11, 2013

PÄIVITYS

Tämä artikkeli perustui tietojen osalta ourfiniteworld.com -blogin tietoihin, jotka oli saatu EIA:lta. Kuinka ollakaan, muutama päivä tietojen julkistuksen jälkeen, EIA korjasi tietoja merkittävästi. Suunta oli vähemmän jyrkkä lasku Kiinalle ja Intialle, ja vähemmän jyrkkä nousu esim Saudi Arabialle näiden öljynkulutuksessa hintojen noustua. Alla oleva analyysi kannattaa siis ottaa vähemmän jyrkästi ja normaalia isomman suola-annoksen kanssa (en tekstiä lähde kuitenkaan muuttamaan merkittävästi). Alla vielä kuva joka vertailee EIA:n antamia tietoja ja tuo myös tuoreet BP:n tiedot esille. Päivitin uudet kuvat artikkeliin Kiinan ja Saudien osalta, joiden tiedot muuttuivat. 

Vertailu EIA:N alkuperäisten, uudistettujen ja BP:n julkaisemien kulutustietojen välillä. Lähde: ourfiniteworld.com

Tuoreet tiedot maailman öljynkäytöstä näyttävät, että Kiina ja Intia ovat hidastaneet öljyn käyttön kasvattamista. Tämä on tapahtunut jo viime vuonna. Mitä sitten?

Tuore OECD:n taloustutkimuksen malli kuvaa kehittyvien maiden kuten Kiinan ja Intian bkt:n kasvun öljyintensiivisyyttä melko suoraksi. Siis öljynkäyttö kasvaa lähes samaa vauhtia mitä talous kasvaa. Tämä johtuu esimerkiksi reaalitalouden suuresta painoarvosta näissä talouksissa. Iso osa taloudellista toimintaa on tavaroiden valmistamista ja siirtelyä ympäriinsä, ja tämä valmistaminen ja siirtely syövät öljyä. On siis iso riski sille, että öljynkäytön tasaantuminen tai väheneminen tarkoittaa myös talouskasvun hidastumista. Toki, myös muilla energianlähteillä luodaan talouskasvua näissä maissa, mutta öljy on varsin hyvä indikaattori, sillä mikään tavara ei vältä öljyn kulutusta kuljetusten osalta, ja useimmissa öljyä ja sen jalosteita käytetään myös raaka-aineena ja raaka-aineiden louhimiseen ja jalostamiseen.

Öljyn kulutus ja hinta Kiinassa. Lähde: ourfiniteworld.com

Kiinan viralliset kasvuluvut ja ennusteet olivat koko vuoden 2012 laskutrendissä, ja sama tuntuu jatkuvan 2013. Mutta viralliset luvut tuskin edes kertoisivat koko totuutta, jos se olisi liian ruma kerrottavaksi. Tämä johtuu Kiinan, ja kaikkien muidenkin, tarpeesta luoda luottamusta markkinoille olevasta ja tulevasta kasvusta, sillä tämä luottamus puolestaan luo sitä kasvua. Ja toisin päin – jos luottamus katoaa, myös orastava kasvu usein katoaa. Jos edes reilusti madalletut kasvuennusteet ja raportoidut toteumat eivät ole todellisuudessa toteutuneet, tulevat vaikutukset todennäköisesti näkymään maailmantaloudessa, mutta jonkinlaisella viiveellä. Toisaalta tällainen tyhjän päälle vedätetty luottamus on myös suuremmassa riskissä romahtaa äkisti. Luottamus häviää usein markkinoilta äkkiä ja ilman ennakkovaroitusta.

Euroopassa per capita -öljynkäyttö on pudonnut, kriisimaissa pudotus on vielä voimakkaampi. Lähde: ourfiniteworld.com

Mutta kuka sen öljyn sitten käyttää?

Jos maailman öljyntuotanto kuitenkin kasvaa ja on kasvanut, OECD-maat ovat laskeneet omaa kulutustaan reilusti viime vuosina, ja Kiina sekä Intiakin ovat tasanneet kulutuksensa, niin kuka sen öljyn sitten polttaa? Pääasiassa öljyntuottajat ja ennen kaikkea öljynviejät. Nämä taloudet hyötyvät suoraan korkeista öljyn hinnoista. Koska niissä usein polttonesteiden hintaa subventoidaan voimakkaasti kansalaisille, niin öljyn korkea hinta johtaa kasvaneiden tulojen myötä kasvaneeseen öljyn käyttöön (hintasignaalit eivät subventoinnin ansiosta tavoita kuluttajia). Lisäksi lisääntyneet öljytulot mahdollistavat lukuisia ja lisääntyneitä infrastruktuurihankkeita, jotka kaikki sekä kuluttavat öljyä että lisäävät öljyn käyttöä pidemmällä aikavälillä. Kyseessä on Export Land Model puhtaimmillaan.

Saudi-Arabia on lisännyt rajusti öljyn kulutustaan hintojen noustua. Sama toistuu myös muissa OPEC-maissa, mutta vähemmän rajuna. Lähde: ourfiniteworld.com

Hyvät ja huonot uutiset

Maailman talous siirtyi kalliin öljyn ilmaantuessa kuvioihin uuteen, matalan talouskasvun aikakauteen. Viimeisenä viitenä vuonna kolmen vuoden keskiarvolla laskettu maailman BKT:n kasvu on pyörinyt jossain 1-1,5 % välimaastossa.

Maailman energiankulutuksen, öljynkulutuksen ja Bkt:n kasvuprosentit kolmen vuoden keskiarvoina. Lähde: ourfiniteworld.com

Paraikaa avautuvassa tilanteessa on sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät uutiset ovat, että näyttää siltä, että peloteltuihin öljyn hirmuhintoihin (200+ usd/barreli) ei lyhyitä tai pahoja kriisejä lukuun ottamatta tulla päätymään. Huonot uutiset puolestaan ovat, että tämä näyttää johtuvan siitä, että nykyisellä rakenteella maailmantaloudella ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa öljystä kovin paljon 100 dollaria suurempia hintoja. Talous vaipuu taantumaan tai ainakin talouskasvu hiipuu merkittävästi ennen kuin öljyn hinnat pääsevät nousemaan. Tämä mekanismi näyttäisi pätevän länsimaiden lisäksi hiljalleen myös Kiinaan ja Intiaan, joiden on oletettu toimivan maailmantalouden vetureina muiden yskiessä. Näihin vaikutukset tulevat ainakin osittain välillisesti, sillä kun niiden vientiasiakkaat (länsimaat) kärsivät, alkaa se näkyä myös viennin määrässä, ja sitä kautta kulutetun öljyn määrässä.

Maailmantalouden trendejä mittaillaan monenlaisilla indikaattoreilla ja luottamusindekseillä. Nyt öljyn kulutuksen indikaattori näyttää antavan merkkejä siitä, että myös Kiinan ja Intian taloudet, OECD-maiden lisäksi, ovat matkalla kohti heikompaa kehitystä.

ps. Kaikki tässä jutussa olevat kuvat ja paljon lisää löytyvät ourfiniteworld.com -blogin tästä artikkelista, jossa myös lisänäkemyksiä aiheeseen.

Mainokset
One Comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: