Siirry sisältöön

Ydinvoima on pelastanut 1,8 miljoonaa ihmishenkeä ja tulee pelastamaan jopa 7 miljoonaa lisää

29 huhtikuun, 2013

Otsikko on skandaaliuutinen, josta tuskin tulee skandaalia. Miksi?

Kyseessä on maailman kenties kuuluisimman ilmastotutkijan, James Hansenin ja Pushker Kharechan, tuoreessa vertaisarvioidussa tutkimuspaperissa saatu johtopäätös. Miljoonat pelastuneet ja pelastuvat eivät kuitenkaan herättäneet mediassa hirveästi huomiota – kunnes Suomessakin YLE uutisoi aiheesta.

Että mitä ihmettä?

Hiilen ja muiden polttoaineiden (kuten dieselöljy, turve, polttopuut) polttaminen aiheuttaa aina hiukkaspäästöjä. Nämä hiukkaset ovat terveydelle haitallisia varsinkin suurempina annoksina. Suomessa pienhiukkasiin kuolee arviolta 1300 ihmistä vuodessa. Siis useita joka päivä. Jonka lisäksi noin 30 000 ihmisen astmaoireet pahenevat pienhiukkasten vuoksi, pelkästään Suomessa.

Paperin mukaan fossiilisten polttamisen hiukkaspäästöt aiheuttavat noin miljoona ennenaikaista kuolemaa globaalisti joka vuosi. Jos ydinvoimalla historiallisesti tuotettu energia olisi korvattu hiilellä ja maakaasulla, olisi näitä kuolemia tullut arviolta 1,84 miljoonaa enemmän, ja hiilidioksidia olisi päässyt ilmaan 64 gigatonnia enemmän. Hiilen polttaminen ja ydinvoima tarjoavat molemmat perusvoimaa, (baseload), jota nykyinen yhteiskunta tarvitsee toimiakseen, joten ne usein korvaavat toisiaan – jos rakennetaan hiilivoimaa, ei rakenneta ydinvoimaa, jos rakennetaan ydinvoimaa, ei rakenneta hiilivoimaa – noin kärjistetysti. Perusvoiman minimimäärä riippuu luonnollisesti yhteiskunnasta ja sen elinkeinorakenteesta, ilmastosta ja muutamasta muusta tekijästä. Kun kyseessä on isompi kokonaisuus, jonkinlainen perusvoiman tarve on silti koko ajan olemassa. Olen tarkastellut perusvoimaa omalla kohdallani täällä.

Takaisin aiheeseen.

Siis 1,84 miljoonaa kuolemaa on vältetty tähän mennessä, ja tulevaisuudessa voidaan välttää jopa miljoonia lisää, riippuen ydinvoiman rakentamisvauhdista ja siitä, mitä sen sijaan rakennetaan. Samana aikana paperi arvioi, että ydinvoima on aiheuttanut noin 4900 kuolemaa. UNSCEAR (United Nations Scientific Commitee on the Effects of Atomic Radiation) tosin tuoreimmassa raportissaan arvioi esimerkiksi Tšernobylin säteilyn kuolonuhrit huomattavasti aiempia vähäisemmiksi, joten raportin määrä voi olla liian suuri. Säteily on sekin UNSCEAR:in toimesta todettu huomattavasti luultua vaarattomammaksi (tästäkään ei tosin ole kauheasti uutisoitu, täällä yksi). Toki säteilyn uhreista on myös rajusti suurempia arvioita. YK:n alainen The International Agency for Research on Cancer arvio kuolleet 16 000 henkeen. Venäjän tiedeakatemia puolestaan arvioi noin 200 000 kuollutta, ja Ukrainan säteilysuojavirasto arvioi jopa 500 000 kuollutta.

Pointti on se, että UNSCEAR on YK:n alainen säteilyn vaikutuksia tutkiva komitea, hieman kuin säteilyn IPCC, joka kerää ja raportoi aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja antaa niiden perusteella raportteja ja suosituksia. Monet ottavat IPCC:n arviot ilmastonmuutoksen tilanteesta (vaikka puutteellisia ja politisoituneita ovatkin) suhteellisen tosissaan ja ovat sitä mieltä, että ilmastonmuutos on erittäin vakava ongelma. Samalla he usein pitävät vastaavan organisaation, UNSCEARin esittämiä arvioita useita kokoluokkia väärinä. Tieteeseen luotetaan siis yhtäällä, mutta jos sen tulokset ovat ristiriidassa omien uskomusten tai mielipiteiden (saati aseman ja toiminnan oikeutuksen) kanssa, niin tieteestä tuleekin yhtäkkiä epäluotettavaa ja korruptoitunutta. Tämä ei ole puolusteltavissa, vaan tämä on yksinkertaisesti väärin. Toki, UNSCEAR voi olla läpeensä mätä organisaatio siinä missä mikä tahansa muukin. Mutta jos näin olettaa, niin olisi kenties hyvä tarjota siitä jotain muutakin näyttöä kuin oma kognitiivisen dissonanssin aiheuttama paha olo?

Monissa korkeampia uhrilukuja esittävien tahojen arvioissa on (tietääkseni) tehty useita kyseenalaisia oletuksia. Monet ovat esimerkiksi niputtaneet onnettomuuden uhreiksi kaikki tuona aikana lisääntyneet kuolleet. Tällöin unohdetaan, että Neuvostoliitto romahti samoihin aikoihin. Se romahdutti myös yhteiskunnan rakenteet, monien elintason ja lisäsi rajusti esimerkiksi päihteiden käyttöä väestössä. On aivan satavarmaa, että näistä asioista seurasi merkittävä määrä ennenaikaisia kuolemia – mutta miksi esimerkiksi ydinvoimaa vastustavat tahot (ja toisaalta vahinkojen laajuuden mukaan korvauksia ja ulkopuolista tukea saavat tahot) eivät ole ottaneet näitä juurikaan huomioon? Ja miksi ne etsivät aktiivisesti keinoja saada mahdollisimman paljon kuolleita ydinvoiman ”ansioksi” ja mahdollisimman paljon pelkoa sitä kohtaan?

Myös psykologisia ”uhreja” on valtavasti – esimerkiksi Fukushiman seuraukset ovat olleet enemmän juuri psyykkisiä – ja johtuvat merkittävästi siitä pelottelusta ja paniikista, jota monet onnettomuuden yhteydessä ja jälkeen lietsoivat. Onkin hieman irvokasta, että ensin lietsotaan paniikkia, kauhua ja pelkoa, ja sitten kauhistellaan sitä, että ihmisiä pelottaa ja he ovat paniikissa onnettomuuden seurauksena.

Onko liikaa toivottu, että tulevaisuutta ja yhteistä maailmaa pyrittäisiin rakentamaan parhaan mahdollisen tiedon, eikä omiin etuihin tai mielipiteisiin parhaiten sopivan ja usein suuntaan tai toiseen vääristellyn tiedon varaan? Monesti tuntuu että on, siis liikaa toivottu. Tämä sama tuntuu pätevän sekä ilmastonmuutoksen kieltäviin, että ydinvoimaa vastustaviin tahoihin, ja se on todella valitettavaa.

Advertisement
5 kommenttia
  1. Ympäristö ja Terveys –lehdessä (Nro 3/2010) julkaistujen tulosten mukaan liikenteen, puun pienpolton, energialaitosten ja muiden lähteiden pienhiukkaset tuottavat ylivoimaisesti suurimmat riskit eli noin 1800 ennenaikaista kuolemaa ja syöpätapausta vuodessa. Suurimmat säteilyaltistukseen liittyvät riskit aiheutuvat sisäilman radonista (280 tapausta) ja auringon ultraviolettisäteilystä (145 tapausta). Tsernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden v. 1986 sekä 1950- ja 1960-lukujen ydinpommikokeiden aiheuttaman säteilyaltistuksen on arvioitu lisäävän maassamme syöpäkuolemia kolmella (3) tapauksella vuodessa.

  2. ”Onko liikaa toivottu, että tulevaisuutta ja yhteistä maailmaa pyrittäisiin rakentamaan parhaan mahdollisen tiedon, eikä omiin etuihin tai mielipiteisiin parhaiten sopivan ja usein suuntaan tai toiseen vääristellyn tiedon varaan?”

    Oma vastaukseni fiilispohjalta: On se liikaa toivottu. Sitten taas toisaalta onkin hämmästyttävää, miten me kuitenkin elämme osana modernia tietoyhteiskuntaa? Miten helvetissä (anteeksi kiroilu) meillä voi olla internet, modernit viestintävälineet, älypuhelimet, blogit ja sosiaalinen media, kun ihmiset ovat tällaisia? Miksei niitä fiilispohjaisesti vastustettu? Onks kellään tietoo?

    • Sama on minunkin näkemykseni – se on kenties liikaa toivottu. Ajattelin kuitenkin muistuttaa asiasta tasaisin väliajoin kanssaihmisiä, jotta ajamme seinään sitten edes tietoisena valinnoistamme ja niiden seurauksista.

    • jukka permalink

      max planck muistelmissaan kuvaili riitoja jotka sata vuotta sitten syntyi einsteinin suhteellisuusteoriasta. hiukan sarkastisesti hän totesi että vaikka voisi kuvitella että fysiikassa voitaisiin ratkaista kysymykset ”objektiivisesti” niin käytännössä kuitenkin teoria yleistyi siten, että vanhat (”fiilispohjaisesti vastustaneet”) jäärät kuoli pois ja uusi sukupolvi oli opiskellut sen jo alusta pitäen.

      älypuhelimia ym markkinoitiin suoraan lapsille/nuorille, joten eihän niillä samasta syystä ollut mitään perusvastustusta joka olis pitänyt voittaa.

      mutta jos palataan ydinvoimaan, niin tilanne on monella tavalla toinen, ja loppujen lopuksi minusta tuolla fiilispohjaisella vastustuksella ei ole niin kovin suurta merkitystä. jos olisi riittävät taloudelliset intressit niin ydinvoimaloita nousisi pilvin pimein. ydinvoimaloita rakennetaan, ei sen takia että ne tuottaa energiaa, vaan sen takia että ne tuottaa voittoa. nyky-yhteiskunnan puitteissa on mahdoton ajatus, että ydinvoimaloita rakennettaisiin ”vain” sen takia että maailma pelastuisi.

      minusta tässä(kin) lopulta törmätään siihen että kaiken pitää sopia talouskasvuideologiaan, ja jos joku idea ei siihen sovi niin mitään ei tapahdu.

    • Tässä oivaltava teksti liittyen aiheeseen (miksi uskomus voittaa tiedon + mitä voimme tehdä):
      http://www.perceptualedge.com/blog/?p=1632

      Teksti käsittelee mm. USAn vaikutusvaltaista rokotusten vastaista liikettä sekä uskomusta, että rokotukset aiheuttavat lapsissa autismia. Uskomusta on vaikea kumota tieteellä ja tilastoilla, koska uskomuksen puolustajat kertovat tunteeseen vetoavia tarinoita (esim. omista lapsistaan). Kirjoittaja Stephen Few on tiedon visualisoinnin guru (jonka tekstejä säännöllisesti seuraan) ja tarkastelee aihetta laajemmasta näkökulmasta: pitäisikö tunneperäiseen tarinaan vastata toisella vielä tunneperäisemmällä tarinalla vai pitäisikö sittenkin tukeutua dataan / tilastoihin / tieteeseen? Artikkelia lukiessa voi sovitella rokotusten vastustajien paikalle minkä tahansa pelottavia tarinoita tehtailevan uskomusliikkeen, esim. tässä tapauksessa ydinvoiman vastustajat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: