Skip to content

Joka kodin Perusvoima

Touko 21, 2012

Ostin itselleni viime jouluna syntymäpäivälahjaksi Fortumin sähköluku-näytön, kotinäyttö tai jotain se oli nimeltään. Laitteen yhteys pätkii joka toinen päivä ja käyttöönotossa oli rutkasti ongelmia, mutta tärkeimmän se tekee (ja sähkölasku sekä oma kulutuksen seuranta tekee loput). Siitä voi katsoa kunkin hetken reaaliaikaisen kulutuksen. Ja on sitä tuijotettukin.

”Baseload”
Baseload, perusvoima (jotenkin töksähtävä tuo suomenkielinen vastine, en tiedä miksi), tarkoittaa siis minimisähkötehoa, jonka jokin taho tai tahot kuluttavat. Avainsana on teho, eli sillä ei ole mitään suoraa tekemistä kilowattituntien tai terawattituntien kanssa, vaan kyseessä on kilowatit ja terawatit. Perusvoiman lisäksi meillä on sitten säätövoimaa, jolla sähköntuotantoa voidaan nopeasti säätää vastaamaan kulutusta (jotta sähköverkon jännitteet pysyvät niille asetetuissa rajoissa ja sähkön laatu tasaisena). Näiden lisäksi on sitten epäluotettavia (intermittent) sähköntuotantotapoja, joiden tuotantoon ei voida suoraan vaikuttaa (tuuli, aurinko). Keskitytään perusvoimaan.

Suomessa vuodenajat vaikuttavat ratkaisevasti monien kiinteistöjen sähkönkulutukseen. Tätä perusvoimaa on kuitenkin hankala mitata ilman tuollaista kokonaiskulutuksen mittaavaa ja näyttävää laitetta, joka uusien etäluettavien mittarien myötä on tullut saataville. Minulle on kotimme perusvoima selvinnyt yksinkertaisesti seuraamalla paljonko kulutus on pienimmillään kun valoja ei ole päällä, tietokoneet nukkuvat ja oletettavasti jääkaapit ja pakastimetkaan eivät jäähdytä. Alle 300 watin ei ole juuri päästy, joten talomme perusvoima on noilla hujakoilla (vuorokausikulutus siis minimissään 7,2 kWh). Seuraava projekti on kartoittaa esim. sulaketaulua räppäämällä ja pistokkeeseen asennettavan sähkönkulutusmittarin avulla, että mistä ne 300 wattia tarkemmin ottaen kertyvät, mutta tähän en ole vielä ehtinyt perehtyä. Kyseessä on kuitenkin kolme energiaorjaa raatamassa 24/7 taloudessamme, jotta meillä olisi hyvä olla!

Talvella käyntiin laitetaan kaikenlaisia radon-imureita, jätevesijohdon lämmityskaapeleita ja muita, joten talviajan peruskulutus on korkeampi.

Meidän talon perusvoima on viime aikoina siis ollut noin 300 wattia. Siihen sisältyy kaksi läppäriä virransäästötilassa (sleep), adsl-modeemi ja wlan-tukiasema/reititin, pari televisiota stand-by tilassa, digiboksi, WD tv live –verkkomedia-soitin, huippuimuri, wii-konsoli (yleensä standby), monitoimitulostin standby-tilassa, pari verkkokovalevyä valmiina palvelemaan ja epäilemättä nippu muitakin sähkövampyyreita kuten puhelimien ja sähköhammasharjojen latureita. Lisäksi on tietysti jääkaappeja, pakastimia ja muita, jotka eivät ole käynnissä joka hetki, mutta kuluttavat melko tasaisen tappavasti sähköä vuorokausitasolla. En laske niitä kuitenkaan perusvoimaan kuin siltä osin, mitä niiden energiankäyttö on silloin, kun ne eivät aktiivisesti jäähdytä.

Perusvoimassa on muuten yksi varsin mielenkiintoinen laskuopillinen totuus: Jokainen watti perusvoima-tehoa, joka on siis suunnilleen jatkuvasti päällä, vastaa vuositasolla noin yhtä euroa sähkölaskussa. Joten jokaisen watin jonka saa pois perusvoimasta, voi vähentää eurona vuosittaisesta sähkölaskusta. Laskutoimitus menee about näin:

1W*24h*365=8,760 kWh * 0,12 euroa/kWh = 1,0512 euroa (jossa sähkön keskimääräinen hinta veroineen ja kuljetuksineen on 12 senttiä per kilowattitunti).

Perusvoima keksitty juttu?
Kun googlasin Suomen perusvoiman tarvetta netissä (en löytänyt ihan pikaisesti, jos joku tietää niin kommentteihin kiitos), törmäsin aika moniin keskusteluihin ja kommentteihin, joissa ydinvoiman vastustajat ja/tai uusiutuvien puolestapuhujat kohkasivat, että perusvoima on isojen sähköntuottajien keksimä juttu, jolla ne turvaavat omat (sikamaiset) tulonsa. Uskon että kyseessä on vain äänekkään vähemmistön näkemys. Näkemykseen en nimittäin löytänyt sen kummempia perusteluja, eli ilmeisesti perusteluksi pitäisi riittää ajatuskulku:

  1. Isot yksiköt (hiili, ydin, biomassa) tuottavat perusvoimaa
  2. Isot sähköyhtiöt omistavat nämä isot yksiköt
  3. Isot sähköyhtiöt tekevät voittoa (usein tosin myös paikalliset kaupungit omistavat ison osan yhtiöistä, joten ne keräävät nämä voitot yhteiseen käyttöömme)
  4. Niinpä perusvoima on isojen sähköyhtiöiden omien voittojensa maksimoimiseksi keksimä konsepti, jolla pidetään uusiutuvat ja hajautettu tuotanto pois markkinoilta.

Niin paljon kuin uusiutuvista ja hajautetustakin tuotantomallista periaatteessa pidän, niin ei voi kysyä kuin että mitä vittua? Vaikka yllämainittu ajatusketju voikin pitää paikkansa, niin se on täynnä loogisia reikiä. Tämä ei tosin tunnu haittaavan, silloin kun ajettavana on oma ideologia tai asia. Esimerkiksi:

  1. Voi olla, että yhteiskunnassamme, tai jopa kotitaloudessani (kuten olen empiirisesti todennut) on olemassa perusvoiman tarve
  2. Voi olla, että maailmankaikkeutemme on yksinkertaisesti rakennettu sellaisilla säännöillä (myös fysiikan laeiksi usein kutsutaan), että tämänkaltaista voimaa voidaan tuottaa vain tämänkaltaisissa polttolaitoksissa, eli sellaisessa laitoksessa jossa käytetään polttoainetta eikä nojata ulkoiseen hallitsemattomaan tekijään energian tuotannossa
  3. Voi myös olla, että jos sähköyhtiöt eivät tekisi voittoa, meillä ei olisi sähköyhtiöitä. Tai siis, eihän tappiollista yhtiötä voi pyörittää. Se on toki oma yhteiskunnallinen keskustelunsa, mihin voitot käytetään ja kuka sähköyhtiöt omistaa. Monet sähköyhtiöistä ovat pörssissä, joten niiden keräämiin voittoihin pääsee käsiksi ostamalla muutaman osakkeen, sillä ne jakavat yleensä osinkoa omistajilleen.
  4. Isoilla sähköyhtiöillä on toki enemmän pääomaa, joten ne pystyvät investoimaan isoihin laitoksiin. Jotkut pitävät tätä epäkohtana maailmassa, jotkut pitävät sitä mahdollisuutena, minä pidän sitä hieman molempina, syystä että isoilla pääomilla on tendenssejä lobata itselleen suhteettoman paljon päätäntävaltaa. Tosin voidaan muistaa, että sähköyhtiöiden osakkaaksi pääsee ostamalla osakkeita.

Ainoa ”rationaalinen” argumentti tuossa on, että miksi perusvoimaa tuotetaan isoissa yksiköissä, eikä hajautetusti pienemmissä. No, biomassan osalta tämä tulee olemaan vaatimus jo sen vuoksi, että polttoaineen saannin nettoenergia kärsii ja kustannukset nousevat liian korkealle, jos polttoaineen hankinta-alue kasvaa yli sadan kilometrin säteelle. Lisäksi hakkeen polttaminen isoissa (kuumissa) kattiloissa aiheuttaa pahoja ongelmia syöpymisen kanssa, jolloin mukaan täytyy työntää yli puolet turvetta. Ydinvoimaloiden kanssa yksi syy isoihin yksiköihin on myös sääntelyssä; luvat myönnetään Suomessa per laitos, joten jos (kallis ja työläs) lupa myönnetään, on todella merkittävät intressit rakentaa mahdollisimman suuri laitos. Pienempiäkin on olemassa ja voidaan rakentaa, mutta lähinnä sääntelyn takia niillä on vähänlaisesti kysyntää. Hiilivoimaloissa polttoaineen kuljetusinfra rakennetaan yhteen paikkaan, joten ihan pieniä laitoksia ei kannata rakentaa hiilellekään, jonka lisäksi pakokaasujen puhdistusjärjestelmät on toki paljon kustannustehokkaampia rakentaa isoihin voimaloihin.

Niinpä perusvoiman tarve pitää ratkaista jollakin tavalla yhteiskunnan tasolla, sillä en oikein jaksa uskoa että se olisi vain keksitty juttu. Kotitaloudessahan se tarve ratkeaa sillä, että verkosta tulee sähköä juuri sen verran kuin kulutan. Kätevää!

Advertisements

From → Yleinen

8 kommenttia
  1. Suomen kulutus heiluu 7.5GWe ja 14GWe välillä (http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/sahkon_kulutus_ja_tuotanto/). Tuota ei ehkä voi pitää suoraan perusvoiman tarpeena, koska olemmehan osa pohjoismaista verkkoa eli perusvoiman yms. tarve määräytyy varmaan osin niistä päätöksistä mitä naapurimaissa tehdään.

    • Kiitos Jani. Noh, tavallaan se on niin lähellä perusvoiman tämänhetkistä tarvetta, kuin tällaisella vaivannäöllä päästään, että riittää näiden muuttujien huomiointi :).

  2. a_l permalink

    Olipa hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus.

    Sähkölaskun pienennysmielessä kannattaisi kotitalouden perusvoima varmaan laskea vuorokauden keskikulutuksena, koska siitä näkisi miten paljon sähköä asuessa keskimäärin tarvitaan. Puhdas minimikulutus ei tosiaan ota huomioon energiataloudellisempia kylmälaitteita, valaistusta jne.

    En ole koskaan ymmärtänyt miten hajautetun tuotannon puolestapuhujat silmiäkään räpäyttämättä unohtavat mittakaavaedut. Jokainen ymmärtää, että tuotetun auton kustannus on pienempi 50000 autoa vuodessa rakentavassa tehtaassa kuin 50 autoa vuodessa rakentavassa verstaassa. Miten ihmeessä samat lainalaisuudet eivät pätisi energiantuotannossa?

    Olisin muuten erittäin huolissani jos perusinfraa pyörittävä energiasektori tekisi tappiota eikä voittoa. Sulkisi tappiollisia voimalaitoksia, ei investoisi uusiin jne…

    • a_l, kiitos.

      Koetin tuoda nimenomaan tuota perusvoiman käsitettä esille, joten en lähtenyt keskikulutukseen, vaikka se säästömielessä olisikin varmaan fiksumpaa. Mulla ei vielä jokin aika sitten ollut perusvoimasta juurikaan hajua, joten ajattelin, että en ole yksin tietämättömyyteni kanssa. Ihmisten ”energianlukutaitoa” tulisi kehittää roimasti nykyisestä, niin monet ongelmat helpottuisivat!

      Hakevoimaloiden kanssa hajautetussa tuotannossa on etunsa, vaikka laitoksen suora hyötysuhde kärsiikin. Pienissä laitoksissa voi polttaa puuta ilman seospolttoaineita, sillä lämpötilat eivät nouse niin korkeiksi. Isoissa voimaloissa tällöin alkaa syöpyminen, ellei niitä ole nimenomaan rakennettu ja varustettu kestävämmällä (ja rutkasti kalliimmalla) laitteistolla. Mutta joo, rakennusaste kärsii pienissä, sillä vähemmän kuumuutta tarkoittaa vähemmän sähköä suhteessa lämpöön. Tosin polttoaineen kuljetusmatkat voivat lyhentyä joka taas säästää fossiilisia jokusen prosentin…

  3. jukka permalink

    tuosta mitä luettelit niin suuri osa on elektronisten vempainten lepotilassa kuluttamaa, siis sellaista joka on täysin turhaa, mutta laitteet nyt vaan on suunniteltu niin, ja se energiamäärä on kuitenkin niin pieni… siis tietenkin minulla on myös sama tilanne, ja olettaisin että lähes kaikilla kotitalouksilla suomessa (ja muualla).

    toisin sanoen lopulta kuitenkin puhutaan isoista energiamääristä mutta koska se jokaisen kohdalla on niin pieni niin kukapa siihen kiinnittäisi huomiota…

    • Jukka, näinhän se on. Modeemien sun muiden, jopa läppärin sammutteluun en ole lähtenyt, sillä teen töitä kotoa, ja käynnistysten yhteydessä ilmenee lähes aina jotain ongelmia. niinpä: ”If its not broken, don’t touch it”. Jokusen sata kiulowattituntia saa myös säästettyä mielestäni vähemmällä vaivalla (vaihtoehtoiskustannus sille, että olisin jatkuvasti räppäämässä jatkojohtojen katkaisimia) jossain muualla. Kuten vaikkapa vaihtamalla ledeihin tai lapioimalla talvella lunta talon harkkoperustuksen ympärille (vaikutus aivan mahtava, lattia lämpenee lähes välittömästi). Siis toki säästöä saisi vielä enemmän tekemällä kaikki toimenpiteet, mutta elämä olisikin sitten lähinnä energiansäästötoimenpiteiden ketjutusta. Tässä ollaankin menty siinä mielessä oikeaan suuntaan, että regulaatiolla säädellään stand-by virtoja pienemmäksi, eli luotetaan ihmisten laiskuuteen. Vielä kun laitteet olisivat kestäviä ja korjattavissa, niin…

  4. jorma permalink

    >Baseload, perusvoima (jotenkin töksähtävä tuo suomenkielinen vastine, en tiedä miksi)

    Peruskuormitus? Peruskulutus? Perusteho(tarve/-kulutus)? Perus-sanan tilalle jotain muuta, vaikka ”vähimmäis”?

    Tällaisia vaihtoehtoja tuli nyt kaljapäissä minuutin aikana mieleen.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Energiankulutusseuranta « Kaikenhuipun blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: