Joka kodin Perusvoima

Ostin itselleni viime jouluna syntymäpäivälahjaksi Fortumin sähköluku-näytön, kotinäyttö tai jotain se oli nimeltään. Laitteen yhteys pätkii joka toinen päivä ja käyttöönotossa oli rutkasti ongelmia, mutta tärkeimmän se tekee (ja sähkölasku sekä oma kulutuksen seuranta tekee loput). Siitä voi katsoa kunkin hetken reaaliaikaisen kulutuksen. Ja on sitä tuijotettukin.

”Baseload”
Baseload, perusvoima (jotenkin töksähtävä tuo suomenkielinen vastine, en tiedä miksi), tarkoittaa siis minimisähkötehoa, jonka jokin taho tai tahot kuluttavat. Avainsana on teho, eli sillä ei ole mitään suoraa tekemistä kilowattituntien tai terawattituntien kanssa, vaan kyseessä on kilowatit ja terawatit. Perusvoiman lisäksi meillä on sitten säätövoimaa, jolla sähköntuotantoa voidaan nopeasti säätää vastaamaan kulutusta (jotta sähköverkon jännitteet pysyvät niille asetetuissa rajoissa ja sähkön laatu tasaisena). Näiden lisäksi on sitten epäluotettavia (intermittent) sähköntuotantotapoja, joiden tuotantoon ei voida suoraan vaikuttaa (tuuli, aurinko). Keskitytään perusvoimaan.

Suomessa vuodenajat vaikuttavat ratkaisevasti monien kiinteistöjen sähkönkulutukseen. Tätä perusvoimaa on kuitenkin hankala mitata ilman tuollaista kokonaiskulutuksen mittaavaa ja näyttävää laitetta, joka uusien etäluettavien mittarien myötä on tullut saataville. Minulle on kotimme perusvoima selvinnyt yksinkertaisesti seuraamalla paljonko kulutus on pienimmillään kun valoja ei ole päällä, tietokoneet nukkuvat ja oletettavasti jääkaapit ja pakastimetkaan eivät jäähdytä. Alle 300 watin ei ole juuri päästy, joten talomme perusvoima on noilla hujakoilla (vuorokausikulutus siis minimissään 7,2 kWh). Seuraava projekti on kartoittaa esim. sulaketaulua räppäämällä ja pistokkeeseen asennettavan sähkönkulutusmittarin avulla, että mistä ne 300 wattia tarkemmin ottaen kertyvät, mutta tähän en ole vielä ehtinyt perehtyä. Kyseessä on kuitenkin kolme energiaorjaa raatamassa 24/7 taloudessamme, jotta meillä olisi hyvä olla!

Talvella käyntiin laitetaan kaikenlaisia radon-imureita, jätevesijohdon lämmityskaapeleita ja muita, joten talviajan peruskulutus on korkeampi.

Meidän talon perusvoima on viime aikoina siis ollut noin 300 wattia. Siihen sisältyy kaksi läppäriä virransäästötilassa (sleep), adsl-modeemi ja wlan-tukiasema/reititin, pari televisiota stand-by tilassa, digiboksi, WD tv live –verkkomedia-soitin, huippuimuri, wii-konsoli (yleensä standby), monitoimitulostin standby-tilassa, pari verkkokovalevyä valmiina palvelemaan ja epäilemättä nippu muitakin sähkövampyyreita kuten puhelimien ja sähköhammasharjojen latureita. Lisäksi on tietysti jääkaappeja, pakastimia ja muita, jotka eivät ole käynnissä joka hetki, mutta kuluttavat melko tasaisen tappavasti sähköä vuorokausitasolla. En laske niitä kuitenkaan perusvoimaan kuin siltä osin, mitä niiden energiankäyttö on silloin, kun ne eivät aktiivisesti jäähdytä.

Perusvoimassa on muuten yksi varsin mielenkiintoinen laskuopillinen totuus: Jokainen watti perusvoima-tehoa, joka on siis suunnilleen jatkuvasti päällä, vastaa vuositasolla noin yhtä euroa sähkölaskussa. Joten jokaisen watin jonka saa pois perusvoimasta, voi vähentää eurona vuosittaisesta sähkölaskusta. Laskutoimitus menee about näin:

1W*24h*365=8,760 kWh * 0,12 euroa/kWh = 1,0512 euroa (jossa sähkön keskimääräinen hinta veroineen ja kuljetuksineen on 12 senttiä per kilowattitunti).

Perusvoima keksitty juttu?
Kun googlasin Suomen perusvoiman tarvetta netissä (en löytänyt ihan pikaisesti, jos joku tietää niin kommentteihin kiitos), törmäsin aika moniin keskusteluihin ja kommentteihin, joissa ydinvoiman vastustajat ja/tai uusiutuvien puolestapuhujat kohkasivat, että perusvoima on isojen sähköntuottajien keksimä juttu, jolla ne turvaavat omat (sikamaiset) tulonsa. Uskon että kyseessä on vain äänekkään vähemmistön näkemys. Näkemykseen en nimittäin löytänyt sen kummempia perusteluja, eli ilmeisesti perusteluksi pitäisi riittää ajatuskulku:

1. Isot yksiköt (hiili, ydin, biomassa) tuottavat perusvoimaa
2. Isot sähköyhtiöt omistavat nämä isot yksiköt
3. Isot sähköyhtiöt tekevät voittoa (usein tosin myös paikalliset kaupungit omistavat ison osan yhtiöistä, joten ne keräävät nämä voitot yhteiseen käyttöömme)
4. Niinpä perusvoima on isojen sähköyhtiöiden omien voittojensa maksimoimiseksi keksimä konsepti, jolla pidetään uusiutuvat ja hajautettu tuotanto pois markkinoilta.

Niin paljon kuin uusiutuvista ja hajautetustakin tuotantomallista periaatteessa pidän, niin ei voi kysyä kuin että mitä vittua? Vaikka yllämainittu ajatusketju voikin pitää paikkansa, niin se on täynnä loogisia reikiä. Tämä ei tosin tunnu haittaavan, silloin kun ajettavana on oma ideologia tai asia. Esimerkiksi:

1. Voi olla, että yhteiskunnassamme, tai jopa kotitaloudessani (kuten olen empiirisesti todennut) on olemassa perusvoiman tarve
2. Voi olla, että maailmankaikkeutemme on yksinkertaisesti rakennettu sellaisilla säännöillä (myös fysiikan laeiksi usein kutsutaan), että tämänkaltaista voimaa voidaan tuottaa vain tämänkaltaisissa polttolaitoksissa, eli sellaisessa laitoksessa jossa käytetään polttoainetta eikä nojata ulkoiseen hallitsemattomaan tekijään energian tuotannossa
3. Voi myös olla, että jos sähköyhtiöt eivät tekisi voittoa, meillä ei olisi sähköyhtiöitä. Tai siis, eihän tappiollista yhtiötä voi pyörittää. Se on toki oma yhteiskunnallinen keskustelunsa, mihin voitot käytetään ja kuka sähköyhtiöt omistaa. Monet sähköyhtiöistä ovat pörssissä, joten niiden keräämiin voittoihin pääsee käsiksi ostamalla muutaman osakkeen, sillä ne jakavat yleensä osinkoa omistajilleen.
4. Isoilla sähköyhtiöillä on toki enemmän pääomaa, joten ne pystyvät investoimaan isoihin laitoksiin. Jotkut pitävät tätä epäkohtana maailmassa, jotkut pitävät sitä mahdollisuutena, minä pidän sitä hieman molempina, syystä että isoilla pääomilla on tendenssejä lobata itselleen suhteettoman paljon päätäntävaltaa. Tosin voidaan muistaa, että sähköyhtiöiden osakkaaksi pääsee ostamalla osakkeita.

Ainoa ”rationaalinen” argumentti tuossa on, että miksi perusvoimaa tuotetaan isoissa yksiköissä, eikä hajautetusti pienemmissä. No, biomassan osalta tämä tulee olemaan vaatimus jo sen vuoksi, että polttoaineen saannin nettoenergia kärsii ja kustannukset nousevat liian korkealle, jos polttoaineen hankinta-alue kasvaa yli sadan kilometrin säteelle. Lisäksi hakkeen polttaminen isoissa (kuumissa) kattiloissa aiheuttaa pahoja ongelmia syöpymisen kanssa, jolloin mukaan täytyy työntää yli puolet turvetta. Ydinvoimaloiden kanssa yksi syy isoihin yksiköihin on myös sääntelyssä; luvat myönnetään Suomessa per laitos, joten jos (kallis ja työläs) lupa myönnetään, on todella merkittävät intressit rakentaa mahdollisimman suuri laitos. Pienempiäkin on olemassa ja voidaan rakentaa, mutta lähinnä sääntelyn takia niillä on vähänlaisesti kysyntää. Hiilivoimaloissa polttoaineen kuljetusinfra rakennetaan yhteen paikkaan, joten ihan pieniä laitoksia ei kannata rakentaa hiilellekään, jonka lisäksi pakokaasujen puhdistusjärjestelmät on toki paljon kustannustehokkaampia rakentaa isoihin voimaloihin.

Niinpä perusvoiman tarve pitää ratkaista jollakin tavalla yhteiskunnan tasolla, sillä en oikein jaksa uskoa että se olisi vain keksitty juttu. Kotitaloudessahan se tarve ratkeaa sillä, että verkosta tulee sähköä juuri sen verran kuin kulutan. Kätevää!