Skip to content

Vieraskynä – Typerä Ihminen – Harri Paloheimo

Touko 24, 2012

Oheinen teksti on kirjaamme kirjoittamassa mukana olevan Harri Paloheimon julkaisemattomaksi jäänyt mielipide keväältä. Onneksi täällä Kaikenhuipun blogissa ”se ei ole niin justiinsa”, ja tämäkin vuodatus näkee siis päivänvalon. Kiitos Harri.

Homo Stultus – Typerä Ihminen

Riku Rantala onnistui kolumnissaan (HS Matka, 9.3) osumaan oleelliseen enemmän kuin viimeaikaiset eduskunta-, presidentin-, ja  luultavasti tulevat kunnallisvaalikeskustelut yhteensä. Hän jopa sivusi öljyhuipun käsitettä, joka on tässäkin lehdessä unohdettu aihe. Päivityksenä mainittakoon, että mm. IEA:n 2010 raportin ja Naturen 2012 artikkelin mukaan tavanomaisen öljytuotannon huippu sivuutettiin jo 2006. Australian hallituksen teettämä, ja internettiin 2011 vuodettu, selvitys esittää kaiken öljytuotannon huipun olevan 2017 paikkeilla. Pula on lähellä ja näyttää väistämättömältä, todellista aikataulua ei tiedä kukaan. Varautuminen olisi välttämätöntä, mutta päättäjämme eivät näe ongelmaa. Itsehän emme ole vastuussa, eikä tilanne kenenkään hallussa.

Mitä lastemme tulevaisuuteen tulee, niin jokainen automme käynnistys, ostamamme turha tavara ja tekemämme lentomatka ovat naula lastemme arkkuun. Meillä on ehkä pari vuosikymmentä aikaa miettiä vastausta lastemme tulevaan kysymykseen: ”Miksi et toiminut, kun siihen vielä oli mahdollisuus?” Koska naapurinikaan ei tehnyt mitään. Koska se olisi ollut minusta epämukavaa. Koska en halunnut tietää milmastonmuutoksesta, öljyhuipusta, väestönkasvusta tai ikuisen talouskasvun harhasta. Koska uskoin asioiden korjaantuvan itsestään teknologian, markkinavoimien, pappien tai poliitikkojen toimesta, vaikka aikaa tai rahaa ei näyttänyt olevan. Aivan, jos et itsekään usko selityksiisi nyt, luuletko petettyjen lastesi piittaavan niistä aikanaan?

Hinkumme päästä osallistumaan vielä hetkeksi vanhempiemme lailla maailman luonnonvarojen loppuunmyyntiin saa meidät sulkemaan silmämme todellisuudelta ratkaisevalla hetkellä. Näin sinetöimme lastemme kohtalon. Joko täydellisen typerä täytyy ihmisen olla tai paljon lastaan vihata, jotta tähän pystyy.

Mainokset
6 kommenttia
  1. Mielestäni pitkässä juoksussa on sama kuka uusiutumattomien luonnonvarojen loppuunmyynnin tekee, me, lapsemme, tai lapsenlapsemme!

  2. Leena permalink

    Typeryys ei ehkä siirry eteenpäin, jos vain yksi sukupolvi ehtii olla typerä. Mutta jos nyt olisimme fiksumpia, niin ehkä lapsemmekin osaisivat olla….., olisikohan se sitä kestävää kehitystä…
    Mutta Paloheimolta hieno inhorealistinen kirjoitus, ei ihme, ettei hesari sitä julkaissut.
    Itse laitoin vastineen saman lehden homehaittoja käsittelevään kirjoitukseen, mutta eipä siinäkään asiassa saanut konsensusta horjuttaa.

  3. Lehdistöstä puheen ollen, Hesari perusti vasta uuden datajournalismin ryhmän, jonka tuottajaksi on nimitetty Esa Mäkinen http://www.hs.fi/kotimaa/HS+perustaa+datajournalismin+ryhm%C3%A4n/a1305567392362.

    Lähetin eilen hänelle seuraavan sähköpostin:

    Mukava kuulla, että Hesarissa datajournalismi nousee. Nostan esille aiheen, joka on niin datajournalismia kuin voi, mutten tiedä miten Hesarin toimitus asian hahmottaa. Tässä filmilinkki: http://vimeo.com/34571708 ja tässä toinen http://www.youtube.com/watch?v=VOMWzjrRiBg

    Kyse on resurssien riittävyydestä, eniten toki öljystä, jonka halpa hinta on mahdollistanut talouskasvun tähän asti. Edessä oleva tulevaisuus ei ole yhtä valoisa. Öljyhuippu on tässä, nyt tuotetaan yhdeksättä vuotta suurin piirtein saman verran kuin 2004: http://www.eia.gov/cfapps/ipdbproject/iedindex3.cfm?tid=5&pid=57&aid=1&cid=regions&syid=2002&eyid=2011&unit=TBPD

    Hesarissa oli pari viikkoa sitten artikkeli fosforin riittävyydestä. Keskustelussa on parhaillaan myös Suomen ”valtaaja pitää löytämänsä”-kaivoslain vanhanaikaisuus. Resurssit ovat jo tapetilla mutta niukkuuden laajemmat seuraukset elämäntapaamme eivät. Asiaa laajemmin tarkastelemalla voisi kurkistaa tulevaisuuteen: arvatenkin talouskasvu loppuu, työttömyys ja köyhyys lisääntyy jne.

    Miksi tämä on mielestäni tärkeää datajournalismia? Kun talouskasvu kuitenkin loppuu ja kääntyy laskuun melko lähitulevaisuudessa, seuraukset ovat hirvittävät, jos se tulee yhdellä kertaa shokkina
    kansakunnalle. Voimme säilyttää yhteiskuntamoraalin vain, jos asiaan ollaan jollain tapaa etukäteen kansalaiskeskustelussa valmistautuneita. Kreikasta tulee nyt ensimmäinen koelaboratorio, jossa mahdollisesti lähikuukausina nähdään mitä tapahtuu, kun valmistautumista ei ole. Toivon tietysti parempaa tulosta (Kreikalle), mutta itse data näyttää, että ongelmissa on pian koko maailma.

    (PS. Tiedän kyllä, että Hesarille ”datajournalismi” on vähän eri juttu kuin tämä, esim. Hesari tukee vuosittain ns. apps4finland-tapahtumaa, jossa aineistona on esim. vaalikoneiden datan analysointi suhteessa siihen miten eduskunnassa myöhemmin äänestetään. Silti, toimittajia voi välillä vähän painostaakin, vaikkei vastausta saisi.)

    • Hieno juttu, ja kyllä niitä toimittajia todellakin kannattaa asialla pommittaa, sillä ei niiden mielenkiinto muuten herää. Hyvin olit kasannut mielestäni keskeisiä faktoja ja osoitit niille lähdeviitteetkin. Talouskasvun mahdottomuus öljyhuipun jälkeisessä maailmassa ei välttämättä ihan helposti aukea (sitä joutuu yleensä selittämään, ja mekanismeja ja vaikuttimia on aika paljon).

      Onneksi tulen hätiin, sillä sain juuri sovittua, että fifi-verkkolehti julkaisee tässä lähiviikkoina artikkelini öljyn hinnan vaikutuksista talouskasvuun! Linkitän sitten tietysti tännekin, luvassa noin 9000 merkkiä analyysiä, johon toivon tietysti kommentteja ja kritiikkiä. Tuossa tulee sitten yksi suomenkielinen paikka, johon voi keskusteluissa linkittää, mikäli se sen arvoinen on. 🙂

  4. Salla permalink

    Tahan aiheeseen liittyen, eksyin lukemaan Vihrean langan vanhoja juttuja, ja loytyi yha mielenkiintoinen juttu Nauru-saarelta http://www.vihrealanka.fi/lanka-200817/maansa-myyneet

    Hieman ajankohtaisempi kuvaus yhteiskunnan vajoamisesta lansimaisella elintasomittarilla alaspain kuin Paasiaissaaren patsaidenpystyttajien kohtalo. Sita se varmaan tulevaisuudessa on, auto(t) seisoo pihalla kayttamattomina, ja ihmetellaan mihin kaikki rahat katosivat. Harrastan sellaista vanhanaikaista hyvetta kuin sukanparsimista, ja nyt kaapissa olevat sukat on aika viimeiseen asti parsittuja. Jutun luettuna mietin, milta tuntuisi jos mahdollisuutta uusiin sukkiin ei olisi (joko raha- tai resurssipuute) vaan pitaisi vaan jatkaa parsimista tai kulkea ilman sukkia.

    Aakkoset puuttuvat, anteeksipyynnot epaselvasta tekstista. Tosin taalla hengailevat suhtautunevat ymmarryksella, koska saastin yhteisia resurssejamme ja asensin Linuxin koti/koneelleni (taysi romu, mutta toimii silti, en vaan saanut asennusta onnistumaan skandi-merkeilla).

    • Kiitos Salla. Näissä tulee aina ensin mieleen, että eihän se täällä ole mahdollista! Eihän meillä, vaan jossain muualla. Ja sitten muistuu mieleen kaksi juttua:
      1) Suomi 100 vuotta sitten oli aika alkeellinen paikka. Millä perusteella tämä on pysyvää? Lähinnä fossiilisten energian turvin, tällä hetkellä.
      2) tulevaisuus on jo täällä, se vaan on vielä epätasaisesti jakautunut.viitaten mainitsemaasi esimerkkiin.

      Mutta toivon silti että ei täällä meillä. Ja varaudun johonkin muuhun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: