Skip to content

Retoriikka 101 – Luovaa tilastojen lukemista

tammikuu 2, 2013

Valhe, emävalhe, tilastot? Lisäisin perään vielä: ”Tilastojen tulkitseminen.”

Tilastojen tekemisessä voidaan eri oletuksilla vaikuttaa valtavasti lopputulokseen. Kyse on kysymysten asettelusta, otoksen valitsemisesta ja niin edelleen. Sitten on tietysti ihan vaan tilastojen lukeminen väärin – enemmän tai vähemmän inhimilliset virheet. Prosenttiyksiköt ja prosentit menevät esimerkiksi helposti sekaisin, mutta vähemmän yllättäen yleensä siihen suuntaan joka tukee omia argumentteja (esim. täällä Satu Hassi sanoo UNEPin pääjohtajan sanoneen, että 2006 -> 2010 ”uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus on kasvanut 3,4 prosentista 20,3 prosenttiin”, joka ei vaikuta kovin uskottavalta).

Ja sitten on tilastojen luova lukeminen. Se on enemmän tai vähemmän vääristelevää tai epärehellistä tulkintaa, jolla tilastoista saadaan halutunlaisia otsikoita ja tuloksia. Se on nimikkeiden, kategorioiden ja numeroiden hieromista niin kauan, että niistä seuraa jotain tunnistamatonta mössöä. Mössöstä muotoillaan sitten jotain uutta ja uljasta.

Saksalaiset näyttävät mallia, joka toimi myös pienenä innoittajana tämän tekstin kirjoittamiselle.

Otsikkona siis:

Renewable Energy Most Important Electricity Source in Germany in 2013?

This year, the renewable energy sector is likely to end up in 2nd place, with 140 billion kWh. But as as early as next year renewable energies may replace lignite as the number 1 energy source, Dr. Norbert Allnoch, managing director of IWR said. In 2011 lignite was the biggest power source in Germany (150 billion kWh), followed by renewable energies (122 billion kWh) and hard coal (114 billion kWh).

Miksi he ovat yhdistäneet uusiutuvat yhdeksi kategoriaksi? Mitä tekemistä biomassan polttamisella, vesivoimaloilla, tuulimyllyillä ja aurinkopaneeleilla on toistensa kanssa? Miksi mitää järkeä käsitellä niitä yhden otsikon ”Uusiutuvat” alla tilastollisessa mielessä? Ei mitään. Mutta tarjotun viestin kannalta merkitys on suuri.

Samaa logiikkaa käyttäen voisi hyvin kuvitella että fossiiliset olisivat luontevasti omana ryhmänään. Niissä on huomattavasti enemmän yhteistä (kaikkia esimerkiksi poltetaan) kuin ”uusiutuvat” -nimikkeen alla olevilla energiantuotantotavoilla. Mutta nyt tulee varsinainen pihvi. Kyseisessä tekstissä fossiiliset ovat erillään, jopa niin että ruskohiili ja kivihiili on erotettu omiksi kategorioikseen. Käsi sydämellä, kummassa on enemmän yhteistä: ruskohiilivoimalassa ja kivihiilivoimalassa, vai vesivoimalassa ja aurinkopaneelissa?

Tällä luovalla tulkinnalla saadaan kuitenkin luotua vaikutelma uusiutuvien tärkeydestä, jota otsikossa korostetaan. Tähän esimerkiksi poliitikot voivat sitten tarttua ja toistaa toistamistaan. Valitettavasti kyseessä on retorinen / tilastollinen kikkailu jolla totuus saadaan näyttämään joltain aivan muulta mitä se todellisuudessa on. Ei sillä että minulla olisi mitään uusiutuvia vastaan. Mutta paskanpuhuminen ja vääristely ei auta asiaa sitten tippaakaan – sen päälle ei voi oikein rakentaa mitään kestävää. Ja miksi ihmeessä jutussa halutaan vähätellä hiilen osuutta pilkkomalla se rusko- ja kivihiileksi?

Tilastojen tulkinnasta on kirjoitettu esimerkiksi ihan kelpo kirja: ”Damned Lies and Statistics: Untangling Numbers from the Media, Politicians, and Activists” (Joel Best, 2012). Suosittelen.

Kommentteihin ovat erityisen tervetulleita muut esimerkit luovista tilaston lukemisista, perusteluineen. Hyvää alkanutta vuotta lukijoille.

Mainokset
2 kommenttia
  1. Rainer Rajakallio permalink

    Tiedätkö Rauli, että tää juttusi on kuin käärmre joka syö itseään hännästä. Kuinka ollakaan kaikki huonot esimerkit löytyvät uusiutuvien puolustajilta, mutta uraanivoimamiehiltä ei aivan ainutta.

    • Niin. Mua vituttaa että ydinvoiman vastustajat vähättelee saksan fossiilisia ihan järjestelmällisesti ja tarkoituksellisesti ja toisaalta (edelliseen liittyen) liioittelevat järjestelmällisesti uusiutuvien hyviä puolia. Musta nimenomaan on tosi tylsää että nämä virheet on näin läpinäkyviä, mutta ei tätä nyt ihan paskan päälle voi rakentaa. Se paska syö häntäänsä ihan itse.

      Olen mä toki kaikenlaista lukenut ydinvoimastakin, mutta hitto soikoon kun pääosa retorisesta kikkailusta silläkin saralla on ydinvoimaa negatiivisesti vääristeleviä – Siis sellaisia että niistä löytyy runsaasti reikiä kun hieman tarkemmin katsoo. Olen aivan varma että ydinteollisuus sun muut puhuvat myös paskaa, ei mitään epäilystä. Esimerkiksi olen siinä käsityksessä että Briteissä on aika vähän mitään suunnitelmia että mitä ydinjätteelle tehdään, ja pidän olkiluoto kolmosen sähläilyjä ihan käsittämättöminä.

      Juuri eilen sain päätökseen kirjan nimeltä ”Nuclear Energy – What everyone needs to know” Se oli varsin tasapainoinen ja asiantuntevalta vaikuttava teksti. Suosittelen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: