Skip to content

Kirjaprojekti – Öljy Numeroina

tammikuu 8, 2013

Alla oleva teksti on Suomi Öljyn Jälkeen-kirjan liitteeksi tuleva kokoelma öljyyn liittyviä numeroita, määritelmiä ja faktoja.

****

Öljyuutisten seuraaminen ja asioiden suhteuttaminen on vaikeaa, jos numerot eivät ole hallussa. Oheiset numerot eivät ole absoluuttisen tarkkoja, vaan ne on pyöristetty helpommin muistettaviksi – kokoluokka ratkaisee. Lisäksi jotkin numerot vaihtelevat vuodesta toiseen rajustikin (varsinkin hinta).

Suomi Öljyn Jälkeen – Keväällä 2013

Yksiköt ja termit

  • 1 litra sisältää noin 10 kWh energiaa eli noin 2 viikon ihmistyöpanoksen
  • Yleisimmin globaalilla tasolla puhutaan miljoonista tynnyreistä per päivä, joka lyhennetään mbpd (million barrels per day).
  • 1 tonni öljyä on vähän yli 7 tynnyriä (7,1-7,4 tynnyriä eli barrelia)
  • 1 barreli on 159 litraa eli 42 Yhdysvaltojen gallonaa
  • 1 barreli sisältää noin 1,7 mWh energiaa (1700 kWh eli 6,1 gigajoulea)
  • 1 barrelissa on noin 17 000 tunnin ihmistyötä vastaava määrä energiaa
  • Öljyssä on noin kaksi kertaa enemmän energiaa kuin kivihiilessä ja noin neljä kertaa enemmän kuin polttopuussa (per tilavuus).
  • Resurssi on eri asia kuin reservi (vara, varanto). Reservillä tarkoitetaan sitä määrää, minkä on arvioitu olevan tuotettavissa nykyhinnoilla ja -teknologialla. Resurssi on arvioitu kokonaismäärä, joka esiintymässä on (myös <k>OOIP, Original Oil In Place).
  • 1P-öljyreserveillä (tai P90) on 90 % todennäköisyys olla tuotettavissa nykytekniiikalla ja nykyhinnoilla (1P = proven).
  • 2P-reserveillä (tai P50) todennäköisyys on 50 % (2P = proven + probable).
  • 3P-reserveillä (tai P10) todennäköisyys on 10 % (3P = proven + probable + possible).
  • Yleensä 20–60 % tavanomaisessa öljykentässä olevasta öljystä saadaan tuotettua (recovery factor).
  • Öljyksi ja öljytuotteiksi eri tahot laskevat vaihtelevasti myös nestekaasut (NGL) ja kondensaatit (gas condensates), biopolttoaineet, raskaat ja erittäin raskaat öljyt ja jalostamisen yhteydessä tapahtuvan volyymin lisäyksen (refinery gains). Tämän vuoksi tuotettu öljy on yleensä eri asia kuin käytetty öljy.

Öljy Suomessa

  • Suomalaiset käyttävät noin 220 000 barrelia öljyä päivässä eli reilut 10 miljoonaa tonnia vuodessa.
  • Se on noin 0,25 % globaalista öljynkäytöstä.
  • Käytämme keskimäärin noin 6 litraa vuorokaudessa per henkilö eli 13,5 tynnyriä vuodessa.
    • Saudi-Arabian asukkaat käyttävät noin 40 tynnyriä vuodessa.
    • Yhdysvaltalaiset käyttävät noin 22 tynnyriä ja kanadalaiset noin 24,5 tynnyriä vuodessa.
    • Saksalaiset ja ranskalaiset käyttävät noin 10,5 tynnyriä, kiinalaiset noin 2,7 ja intialaiset noin 1 tynnyrin.
  • Energiassa suomalaisten öljyn päiväkäyttö on noin 60 kWh, joka vastaa 2–3 kuukauden ihmistyöpanosta (noin 1kWh / päivä).
  • Öljyn myötä meillä on käytössämme jatkuvasti noin 30 ”energiaorjaa” (noin 3 kW, ihmisen työn teho on noin 0,1 kW).
  • Vuositasolla käytämme öljyä hieman yli 10 miljoonaa tonnia:
    • Liikenteessä palaa öljystä vähän alle puolet (49 %)
    • Teollisuuden energiaan kuluu 13 %
    • Rakennusten lämmitykseen kuluu 10 %
    • Raaka-aineiksi ja voiteluaineiksi käytämme 19 %
    • Maa- ja metsätalouteen sekä rakennustoimeen 9 %
  • Noin 90 % öljystämme tulee Venäjältä, jonne maksamme siitä noin 20 miljoonaa dollaria päivässä (2011 hinnoilla).
  • Suomi käyttää öljyyn noin 7-8 miljardia euroa vuodessa (2011). Se on noin 4 % bruttokansantuotteemme arvosta.
  • Vuonna 2002 Suomi käytti öljyä noin kymmenyksen enemmän kuin vuonna 2011 (102 TWh -> 93 TWh).
  • Vuonna 2002 öljy maksoi 25 dollaria tynnyriltä ja Suomen vaihtotase oli 12 miljardia euroa positiivinen.
  • Vuonna 2011 öljy maksoi 111 dollaria tynnyriltä ja Suomen vaihtotase oli 2 miljardia euroa negatiivinen.
  • Öljy oli vuonna 2011 suurin primäärienergian lähde 24 %:n osuudella.
  • Sähköntuotannossa öljyn osuus on noin 0,6 %. Sitä käytetään lähinnä varavoimana.

Öljy globaalisti

  • Ihmiskunta käyttää ja tuottaa öljyä ja eri korvikkeita noin 89 miljoonaa tynnyriä päivässä (noin 12 miljoonaa tonnia).
  • Se on yli 30 miljardia tynnyriä eli reilut 4 miljardia tonnia vuodessa. Sekunnissa kuluu yli 1000 tynnyriä.
  • Öljyn käytöstä seuraa 10,6 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt vuosittain (2009).
  • Yhdysvallat käyttää tästä noin neljänneksen, noin 20 miljoonaa tynnyriä päivässä (yli 10 litraa/hlö), ja siitä noin 2/3 menee liikenteeseen.
  • EU käyttää noin 14 miljoonaa tynnyriä päivässä.
  • Keskimäärin maapallon kansalainen käyttää noin 2 litraa öljyä päivässä.
  • Noin puolet globaalista öljystä kuluu liikenteessä: 1 litra/päivä/hlö.
  • Liikenteestä noin 95 % tehdään öljyn voimin.
  • Venäjä ja Saudi-Arabia ovat kaksi suurinta öljyn tuottajaa, molemmat tuottavat yli 10 miljoonaa tynnyriä päivässä.
  • Nykyisten kenttien tuotanto hiipuu IEA:n mukaan noin 4 miljoonaa tynnyriä/päivä joka vuosi.
  • Meidän täytyy siis löytää ja tuoda tuotantoon Saudi-Arabiaa tai Venäjää vastaava määrä uusia öljykenttiä (tai kehittää vanhojen tuotantoa) joka toinen tai kolmas vuosi, vaikka kulutus ei kasvaisi.
  • Jos kulutus kasvaa 2 % vuodessa, tarvittaisiin lisäksi noin 2 miljoonaa tynnyriä lisää uutta tuotantoa vuosittain.
  • 2 %:n kulutuksen kasvulla saavutetaan kuudessa vuodessa IEA:n ennustama nykyinen tuotantokatto 99 miljoonaa tynnyriä päivässä.
  • Viime vuosina kasvu on ollut hitaampaa, alle yhden prosentin vuodessa.
  • BP:n (2012) mukaan maailmassa on nyt noin 1 650 miljardia tynnyriä tuotettavissa olevia reservejä, josta
    • noin 400 miljoonaa barrelia on Kanadan ja Venezuelan öljyhiekkaa tai erittäin raskasta öljyä
    • noin 300 miljoonaa barrelia on OPECin poliittisia reservilisäyksiä, joita ei ole varmistettu puolueettomasti
  • UGESin mukaan tällä vuosisadalla (nyt reserveissä sekä tulevat löydöt ja lisäykset) meillä on tuotettavissa noin 1 500 miljardia tynnyriä öljyä (joka riittää nykyvauhdilla noin 50 vuodeksi).
Mainokset
18 kommenttia
  1. Ja nyt olisi ihan erinomainen hetki spotata pilkkuvirheet ja muut sekä huomauttaa niistä! 🙂

  2. Hyvä lista. Vähän tyylillisiä huomioita.

    ”1 barreli sisältää noin 1,7 mWh energiaa (1700 kWh eli 6,1 gigajoulea)”

    pitäisi varmaan olla iso M eli MWh.

    ”Öljyssä on noin kaksi kertaa enemmän energiaa kuin kivihiilessä ja noin neljä kertaa enemmän kuin polttopuussa (per tilavuus).”

    Tämä voisi mielestäni olla vaikka ”Tilavuusyksikköä kohden öljyssä on…” tai ”Kuutiometrissä (tms tilavuusyksikkö) öljyä on noin kaksi kertaa enemmän energiaa kuin kuutiometrissä kivihiiltä ja noin neljä kertaa enemmän kuin kuutiometrissä polttopuuta.”

    ”Yhdysvallat käyttää tästä noin neljänneksen, noin 20 miljoonaa tynnyriä päivässä (yli 10 litraa/hlö), ja siitä noin 2/3 menee liikenteeseen.
    EU käyttää noin 14 miljoonaa tynnyriä päivässä.”

    pitåisikö olla ”Yhdysvalloissa käytetään” ja ”EU:ssa käytetään”?

    ”Yhdysvallat käyttää tästä noin neljänneksen, noin 20 miljoonaa tynnyriä päivässä (yli 10 litraa/hlö), ja siitä noin 2/3 menee liikenteeseen.”

    ”menee liikenteeseen” voisi olla ”käytetään liikenteessä”

    ”Keskimäärin maapallon kansalainen käyttää noin 2 litraa öljyä päivässä.”

    voisi olla ”Keskimääräinen maapallon kansalainen”

    ”Liikenteestä noin 95 % tehdään öljyn voimin.”

    ehkä mieluummin ”Liikenteestä noin 95 % perustuu öljyn polttamiseen.” (PS. onko tämä kuljettujen kilometrien, kuljetetun rahdin (tonnikilometri) vai henkilökilometrien mukaan?)

    ”Venäjä ja Saudi-Arabia ovat kaksi suurinta öljyn tuottajaa, molemmat tuottavat yli 10 miljoonaa tynnyriä päivässä.”

    Laittaisin pilkun sijaan ehkä puoli- tai kaksoispisteen.

    ”2 %:n kulutuksen kasvulla saavutetaan kuudessa vuodessa IEA:n ennustama nykyinen tuotantokatto 99 miljoonaa tynnyriä päivässä.”

    Tuohon tuotantokaton jälkeen pilkku tai puolipiste?

    • Kiitos, hyviä korjausehdotuksia.

      (PS. onko tämä kuljettujen kilometrien, kuljetetun rahdin (tonnikilometri) vai henkilökilometrien mukaan?)

      Hmm.. nyt en ole ihan saletti miten tuo on laskettu, joskin se on summittainen arvio joka tuskin muuttuu suuresti laskentatapaa säätämällä. Nyt kun tarkistin lähteestä (Transport Revolutions – Moving people and freight without oil), niin siinä puhutaan motorisoidusta liikenteestä (ei lasketa fillareita ja kävelyä). Mutta tuossa yhteydessä ei puhuta tarkemmin laskennasta, veikkaisin että kyseessä on tonnikilometrit ja henkilökilometrit (rahdin kohdalla kyse voisi olla myös dollarikilometrit eli arvon mukaan). Koska kyse on motorisoidusta liikenteestä niin myöskään esim öljy ja kaasuputkia ei siis lasketa. Lähinnä sähköjunat siis (ydinkäyttöisiä kauppalaivoja taitaa olla aika vähän).

      • Aini, tuli vielä mieleen tarkistaa, että mitenkähän polttopuun energiasisältö onkaan laskettu – kuutiometri halkoja ei saata ihan vastata energiasisällöltään edes neljänneskuutiota öljyä!

        • J.M. joo voi olla vähän yläkanttiin, riippuu puulajistakin tosi paljon onko kiintokuutiossa 2000 vai 2500 kwh eli lähempänä viidennestä kuin neljännestä. Oletetaan siis rutikuiva koivu 😉 Toisaalta hiilessä niitä eroja vasta onkin, antrasiitissa on melkein sama kuin öljyssä, mutta jossain heikkolaatuisemmassa (sub-bituminous, esim, ligniittiä kai ei lasketa kivihiileksi vaan on ruskohiiltä joka on vielä huonompaa) ihan jotain muuta. Eli nää on tosi karkeita pyöristyksiä…

          Kysymys kuuluukin: ovatko liian karkeita ollakseen hyödyllisiä? Pitäisikö karkeutta korostaa vielä jotenkin (silläkin uhalla että monimutkaistuu)? Vai onko parempi jättää kokonaan vertailematta?

        • Tuo on totta. Yksi tapa on antaa vaihteluväli; voisi jopa olla hyvä idea, niin nuo epävarmuudet tulisivat näkyviin.

  3. jukka permalink

    minusta olisi hyvä systemaattisesti käyttää sanaa tynnyri, ja vain kerran jossain huomauttaa että jossain käytetään myös termiä barreli.

    globaalilla tasolla=maailmanlaajuisesti

    ehkäpä olisi syytä korostaa, että refinery gain on tavallaan huijausta: siinähän vain tilavuus kasvaa, mutta energiasisältö ei kasva. käsittääkseni jotkut maat (ehkä kanada?) ei edes tilastoi/ilmoita tätä koska se on merkityksetön.

    tietääkseni biopolttoaineita ei sentään lasketa öljytuotteiksi vaan ne on sitten ”all liquids”. en oikein tiedä mikä tämä sitten olisi suomeksi.

    ”hmiskunta käyttää ja tuottaa öljyä ja eri korvikkeita noin 89 miljoonaa tynnyriä päivässä (noin 12 miljoonaa tonnia).”

    kun katsotaan ”all liquids” niin sitten näitten eri nesteitten tiheys ja energiasisältö vaihtelee aika paljon. siis tynnyri biopolttoainetta ei lähellekään korvaa tynnyriä oikeaa öljyä.

    UGES kai pitäs olla USGS

    lopuksi tämä vanha juttu:

    nykyään käytämme numeroita 0,1,2,3,4,5,6,7,8,9.
    näitten avulla voidaan muodostaa lukuja, esim 25 ja 3.14159, jne mutta lukuja ovat myös vaikkapa pii ja neliöjuuri 2.

    • Jukka, joo, kiitos kommenteista.

      UGES on toi Uppsala Global Energy Systems (muistaakseni) eli tarvii varmaan avata lyhenne tuohon, se oli jo mielessä muutenkin.

      Muistaakseni refinery gain käsitellään kirjassa hieman tarkemmin, tämän on tarkoituskin olla vähän yksinkertainen luettelointi. Pitää tarkistaa noi termit vielä – ne englanninkieliset ja niiden suomenkieliset vastineet ovat vähän sekoittavia keskenään (ainakin minulle).
      Petroleum products taitaa olla öljytuotteet, ja itse olen all liquid pfuelsin suomentanut: kaikki nestepolttoaineet. Eri nesteiden energiansisältö käsitellään myös toisaalla kirjassa, joten en tiedä kannattaako sitä tähän avata, ehkä sen voisi mainita että nestekaasut (NGL) ja etanoli sisältävät tilavuuteen nähden vain noin 2/3 raakaöljyn energiasta…

  4. Aki Suokko permalink

    Edellisiltä kommentoijilta tuli paljon hyviä kommentteja. ”Ihmiskunta käyttää ja tuottaa öljyä ja eri korvikkeita noin 89 miljoonaa tynnyriä päivässä (noin 12 miljoonaa tonnia).” Tämä on pikkujuttu, mutta tuotannon ja käyttämisen erotus on varaston nettolisäys ja se ei tietenkään välttämättä ole nolla. Jos haluaa sanoa ”noin-arvon”, niin itse käyttäisin arvoa 90, jolloin on vain yksi merkitsevä numero.

    • Joo, kiitos huomautuksesta. Tuotannon ja käytön pieni ero mainitaan muualla kirjassa, ja se tasoittuu kuitenkin pidemmällä aikavälillä, joten tarkkuus ehkä riittää tälle listalle.

      Kirjassa muualla on aika paljon käytetty tuota 89 mbpd, joten vaikka harkitsin itsekin sen pyöristämistä ylöspäin tässä listassa helpompaan 90 mbpd, niin se voisi vaikuttaa ristiriitaiselta kirjan muun sisällön kannalta.

  5. Löysin sattumalta lukiessa Vaclav Smilin arvioita erilaisten esifossiilisen ajan voimanlähteiden tehoista. Kysymyksessä siis pitkäkestoinen teho (sustained work) 1700-luvun alussa:

    Ihminen 50-90 W
    Pienikokoinen vetokarja <300 W
    Pienemmät hevoset 400-600 W
    Suuremmat eläimet enintään 800 W
    Tehokkain voimanlähde (eurooppalainen vesipyörä): keskimäärin alle 4000 W

    Lähteestä Smil (2005), Creating the Twentieth Century: Technical Innovations of 1867-1914 and Their Lasting Impact. Kindle edition, location 275

  6. Janne Malkki permalink

    Liitteessä voisi ehkä huomioida myös Suomesta vietävän öljyn? Tilastokeskuksen mukaan Suomesta vietiin 2011 energiaa 5610,8 M euron arvosta. Kaksi suurinta lajiketta olivat keskitisleet (2105,5 M euroa) ja moottoribensiini (1747,1 M euroa).

    Samoin vaihtotase kaiken energian suhteen voisi olla kiinnostava (2011 tuonti – vienti = 7940,8 M euroa , mutta sisältää öljyn lisäksi myös kaiken muun energian).

    Lisäksi olisi mukavaa, jos voisitte lisätä vaikkapa sulkuihin mistä tiedot ovat peräisin. Tällä on merkitystä sikäli, että eri tilastot eroavat toisistaan hieman…

    • Janne,
      joo, totta, noi tuonti ja vienti on ehkä hyvä tuoda jollain tasolla esille.

      Nuo tiedot on toisaalta useimmat suht raakoja pyöristyksiä, joten oikeastaan niille ei ole sinänsä ehkä mielekästä nimetä lähteitä. Lisäksi jos nimeää lähteen, niin on vähän nihkeää sitten pyöristellä sitä kovin rajusti suuntaan tai toiseen… Tarkkoja tietoja kun ei ollut tarkoitus tuodakkaan ilmi, vaan helpommin muistettavia lukuja.

  7. Janne Malkki permalink

    Ehdotuksen taustalla oli lähinnä havainto siitä, että tilastojen välillä on jonkin verran eroja. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden osuus Suomen energiankulutuksesta oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan noin 1/2 ja BP:n mukaan noin 2/3. Molemmissa öljy vastaa noin puolesta fossiilisten osuudesta, eli pelkästään senkin suhteen 1/4 vs 1/3 on jo kohtalainen ero.

    Lähteiden mainitseminen selittäisi mahdollisia eroja lukijoiden aiempiin muistikuviin ja antaisi osviittaa siitä, mistä lähteä hakemaan tarkempia tietoja. Tähän ei tietenkään ole tarvetta tällaisessa yhteenvetävässä taulukossa, jos lähteet on mainittu muissa yhteyksissä.

    • Oho, aika isoja eroja kyllä… (lähinnä mulla on ollut tilastokeskus ja öljyalan keskusliitto lähteenä näissä suomea koskevissa tiedoissa ja ne on mainittu kirjassa kyllä siellä missä niitä on esitelty).

      Yksi mikä on myös pyörinyt mielessä on tuo tuonti/vienti/jalostus -homma… siis jos suomalaiset käyttävät alle 10 miljoonaa tonnia itse, mutta täällä jalostetaan ulkomaille vietäväksi nettona huomattavasti enemmän polttonesteitä, niin miten tuon sitten laskisi. Energiaksi sitä ei täällä käytetä, mutta itse jalostuksesta saatava hyöty kuitenkin jää suomeen. Tavallaan siis jalostustoiminta on riippuvaista myös tuosta öljystä, jota ei käytetä suomessa vaikka se täällä käykin kääntymässä..

      • Janne Malkki permalink

        Joo, niitä samoja tilastoja olen itsekin tiiraillut.

        Tuon jalostustoiminnan merkitys itselläkin työstettävänä.

Trackbacks & Pingbacks

  1. NuVatsia › Kymmenen dollaria, viisitoista Roviota

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: