Skip to content

Kansakunnan pelastamisen hetki?

joulukuu 3, 2012

Mikael Pentikäinen kirjoitti 2.12.2012 sunnuntain Hesarissa siitä, että nyt on kansakunnan pelastamisen hetki. Olen samaa mieltä. Koska operaatio on tärkeä, on myös syytä suunnitella huolella se, miten se tehdään. Katsotaanpa mitä Mikael ehdotti pelastautumisen keinoiksi.

Keskiössä ja päätavoitteena hänellä on Suomen kilpailukyvyn parantaminen. Syyksi hän esittää, että talousmittareista (jää avoimeksi mitä mittareita hän tarkoittaa) näkyy, että se on heikentynyt vauhdilla. Parin mutkan suoristamisen jälkeen päästään niihin toimiin, joilla kilpailukyky, työ ja hyvinvointi (tässä järjestyksessä) hänen mukaansa turvataan. Jää hieman auki tarkoittaako hän sitä, että kilpailukyky ja työ tarpeen tullen lyttäävät hyvinvoinnin tavoitteena; sellainen kuva tekstistä kuitenkin jää. Mikäli näin, olen aika rajusti eri mieltä: ihmisten hyvinvointi on tärkeämpi primääritavoite kuin kilpailukyky tai työ; kilpailukyky ja työ voivat olla keinoja tuon hyvinvoinnin saavuttamiseksi, mutta hyvinvointia ei ole mitään järkeä uhrata jonkin niinkin liikkuvan kohteen kuin ”kilpailukyky” edestä (mitä hittoa sillä kilpailukyvyllä itsellään sitten tekee jos hyvinvointia ei kuitenkaan ole?).

Suomi tarvitsee vastakin teollista selkärankaa. Tästä olen samaa mieltä; niin kauan kuin olemme riippuvaisia esimerkiksi tuontienergiasta (öljy, sähkö, maakaasu, kivihiili, ruoka jne. joihin kulutamme kymmeniä miljoonia päivittäin), tarvitsemme myös vientiin kykenevää teollisuutta (koska se palveluiden vienti on aika marginaalista). Mikael ei tuonut (mutta minä tuon) ilmi sitä, että tätä voi purkaa myös toisesta suunnasta: mitä vähemmän tuomme näitä välttämättömyyksiä, sitä pienempi on tarve viedä. Suomen vientiartikkelit ovat muuten olleet viime vuosina halpenemaan päin, toisin kuin energia: Eli meidän pitää viedä yhä enemmän yhä halpenevia tuotteita (yhä kilpailukykyisemmin). Tilannetta kannattaisi todellakin ratkoa myös toisesta päästä, sillä energia jatkaa kallistumistaan!

Olen samaa mieltä myös siitä että yrittäjyyden edellytyksiä pitää parantaa. Kannustinloukkujen ja täysin (siis yli 110%) turhan Kelan ja muiden rumbien poistaminen olisi erittäin tehokas askel jolla saavutettaisiin:

  • Yrittäminen ja vähäisempikin työnteko olisi yksilölle taloudellisesti mahdollista
  • Työttömäksi jouduttua kaikki aika ja energia (siis tsemppi) ei kuluisi jatkuvasti monimutkaistuvan tukiviidakon ja byrokratian kanssa taisteluun vaan henkilö voisi keskittyä olennaiseen: itsensä työllistämiseen (ja siten syrjäytymisensä pysäyttämiseen)
  • Monentasoiset byrokraatit ja virkailijat saataisiin ohjattua tuottaviin töihin (tai jopa yrittäjiksi), ainakin siis siihen verrattuna että heidän työnsä tällä hetkellä on lähinnä hankaloittaa asioita (byrokratia luo byrokratiaa jne)

Ylivoimaisesti selkein ja helpoin keino yllä olevien saavuttamiseen on jonkinlainen mahdollisimman yksinkertainen perustulo (täällä oma artikkelini aiheesta). Tämä poistaisi hyvin toteutettuna kaikki yllä olevat ongelmat kertalaakista, ja mitään tuottamattoman byrokratian vähetessä se myös vähentäisi verorahoin rahoitettavia julkisen sektorin menoja. Yrittäjyyden edellytyksiä voidaan parantaa toki myös muillakin keinoin, mutta niiden kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei peittoa jatketa jostain muusta päästä. Varteenotettavia ideoita on ainakin:

  • byrokratian purkaminen,
  • sääntelyn järkeistäminen (vähemmän, mutta parempaa),
  • isojen yritysten markkinahallinnan purkaminen (jotta pienetkin pääsevät markkinoille),
  • työllistämisen helpottaminen, mutta siten että se ei johda tilanteeseen jossa kaikkien (paitsi pomojen) palkat putoavat tai kaikki löytävät itsensä jostain never-ending harjoittelusta.

Mikael tarjoilee myös vinkkejä kilpailukyvyn parantamiseen.

Suomen talous pitää saada luotettavalle ja kestävälle pohjalle. Olen tästä samaa mieltä, tarvitaan säästöjä ja veronkorotuksia. Ehdotan:

  • Säästetään ennen kaikkea tuontitavaroiden kulutuksessa, sillä niistä raha virtaa ulkomaille. Öljy ja muu energia ovat ilmiselviä esimerkkejä; liikennettä pitää tehostaa kaikin mahdollisin keinoin, tällöin pumpulla säästetyt rahat siirtyvät muuhun kulutukseen.
  • Kannustetaan kotimaisuuteen. Kotimainen ruoka ja energia, kotimaiset lomat, kotimaiset kengät ja niin edelleen. Kaikkea ei kannata tehdä Suomessa, mutta Suomessa tehty jättää koko tuotantoketjun rahan Suomen sisälle ja viennin tarve hieman helpottaa.
  • Suunnataan veropolitiikka siten, että turhanpäiväinen rahan ja omaisuuden makuuttaminen ja pelailu karsiutuu pois esimerkiksi tuottamattoman pääoman verolla. Myös jonkinlainen ”Tobinin vero” ohjaisi pääomia pois pikavoittojen metsästämisestä (joka on nollasummapeliä eli aina pois joltain ja lähinnä haittaa ja vääristää markkinoiden toimintaa) kestävämpään, oikeaan sijoittamiseen ja investointeihin.
  • Verolainsäädännön pitää pikaisesti saada katkaistua veroparasiittien käyttö. Se rapauttaa sekä kansakunnan moraalin, että sen talouden. Jos yritys nauttii Suomeen rakennetun infran, koulutuksen ja vakaan yhteiskunnan eduista, niin totta helvetissä se maksaa myös niistä. Jos yritystä kiinnostaa vain vapaa-matkustaminen ilman velvoitteita, niin painukoot vittuun täältä.
  • Veroja kannattaa myös korottaa nimenomaan suurituloisilta, sillä pienituloiset laittavat saamansa rahan todennäköisesti kuitenkin kiertoon, siinä missä suurituloiset keräävät sitä ja keskittävät omaisuutta (joka puolestaan ei palvele tavoitetta, tai en ainakaan tiedä että miten: trickle down -efektiä ei ole olemassa, jos varallisuus nimenomaan kerääntyy ylöspäin).

Myös maltillisesta palkkapolitiikasta olen samaa mieltä Mikaelin kanssa. Johdon ja työläisten välistä palkkakuilua on alettava kuromaan umpeen, joten johdon on syytä varautua rajusti nykyistä pienempiin nettotuloihin (joilla tulee silti toimeen vallan mainiosti). Nykyistä useammilla työpaikoilla työläisiä voitaisiin sitouttaa ja tsempata myös heille suunnatuilla osakeoptioilla tai anneilla. Tällöin firman (eli työläisten) tekemä hyvä tulos näkyisi suoraan heidän varallisuudessaan vaikka palkat eivät nousisikaan; ja mikäli johto kohtuullistaa tarpeen vaatiessa omat palkkansa, voi yritykseen syntyä jopa jonkinlaista yhteishenkeä, sillä kaikkien ”joulubonus” on kiinni yrityksen menestyksestä, eikä lakonuhista tai lobbareiden sitkeydestä.

Kolmanneksi kilpailukyvyn lisääjäksi Mikael mainitsee työllisyyden tukemisen. Hänen mainitsemat keinot ovat vähintäänkin kummallisia, joten niitä sietää hieman käsitellä.

  • Leikata työttömyysturvaa. WTF? Miten ihan tarkalleen tämä tukee työllisyyttä? Jos töitä ei ole, niin työttömien aseman heikentäminen jotenkin lisää tuottavia työpaikkoja? (Ah, se heikentää työttömien asemaa jolloin heillä on vähemmän mahdollisuuksia neuvotella yhtään mistään, mutta ei tämäkään varsinaisesti tue työllisyyttä; se tukee kyseisten työttömien halua parantaa olojaan esim harmailla töillä tai rikollisuudella tai sitten se tukee sellaista työllisyyttä josta ei kuitenkaan saa elantoa, kun minimipalkat vedetään vessasta alas?)
  • Heikentää opintotukea ja nopeuttaa opintoja. Edelleen: WTF? Opintotuen on Suomessa (kai?) tarkoitus mahdollistaa myös vähävaraisempien opiskelu ja siten sosiaalinen liikkuvuus yhteiskuntaluokkien välillä. Miten opintotuen heikentäminen tukee työllisyyttä? Ok, tällöin varmaan entistä useampi olisi pakotettu tekemään opintojen ohella töitä (joiden palkkatasoa Mikael jäljempänä ehdottaa pudotettavaksi) mutta miten tämä puolestaan nopeuttaa opintoja?
  • Saada vanhempia kotoa töihin. Hmmm. Tässä päästään keskusteluun siitä, mikä työ on arvokasta ja kenelle. Mikaelin puolelta aitaa varmaan vain palkkatyö on arvokasta, mutta hän unohtaa, että yksilöiden ja perheiden hyvinvointia edistetään usein myös ihan muilla töillä.
  • Arvioida asevelvollisuutta. Joo, tästä ollaan varmaan samaa mieltä, riippuen mitä hän arvioimisella tarkoittaa. Sama koskee vaikkapa pakkoruotsia: valtava määrä kansalaisten aikaa ja resursseja käytetään pienen vähemmistön etujen maksimoimiseen (maksimoinnilla tarkoitan sitä, että kaikkien on pakko opetella puhumaan Ruotsia, josta pakotetusta taidosta vain harvoille on varsinaista hyötyä).
  • Edistää maahanmuuttoa. Nyt pitää taas kysyä että WTF? Miten maahan muuttamisen edistäminen tukee työllisyyttä? Jos olemme välttämättömyyksissä nettotuojia, niin lisääntynyt väestö (oli se minkä maalaista tahansa) tarkoittaa suhteessa lisää tuontia eli suurempaa vaihtotaseen vajetta, eikä väestö sinällään lisää Suomessa olevia luonnonvaroja, vaan vähentää niiden määrää per nokka. Tämä ei ole kannanotto maahanmuuttopolitiikkaan itseensä, vaan ainoastaan ihmettelen, miten maahanmuuton tukeminen tukee työllisyyttä, kun mekanismi ei itselleni heti aukea. Sijoittuvatko maahanmuuttajat esimerkiksi muuta väestöä useammin itse perustamiinsa vientiyrityksiin?
  • Eläkeiän nostamisesta olen varmaankin ihan samaa mieltä, mutta myös joustavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Nykyiset eläkeiät on määritelty aikana jolloin eliniän ennuste oli nykyistä alhaisempi. Jos näkemykseni vituttaa lähellä eläkeikää olevia, perspektiiviä voi hakea siitä, että useimmat vähänkään ajattelevat nuoret (eli alle 40-v) joiden kanssa olen asiasta puhunut, pitävät täysin selvänä sitä, että he eivät tule koskaan saamaan mitään merkityksellistä eläkettä (joten voi olla vähän hakusessa useilla halukkuus maksaa nykyisiä). Tämä ei ole mikään provokaatio, tämä vaan on fakta, joka kannattaa ottaa huomioon, kun mietitään mitä tehdään ja säilyykö yhteiskuntasopimus ja niin edelleen.
  • Yhteisöveroa pitäisi Mikaelin mukaan alentaa, koska se kuulemma toisi talouteen uutta vauhtia. Saanen kysyä miten? Siis yritykset maksavat nykyistä vähemmän veroa voitoistaan, niin yksityinen kulutus kasvaa? Vienti kasvaa? Tuonti vähenee? Työllisyys lisääntyy? Investoinnit lisääntyvät? (Ai mutta nehän voi vähentää muutenkin verotuksessa?) Ainoa ”positiivinen” mekanismi jonka näen on se, että yritykset eivät enää vaivaudu kierrättämään tulojaan veroparasiittien kautta, jos Suomeenkaan ei veroja tarvitse maksaa, mutta tulos on aivan sama (kts. kohta yllä jossa perustelen miksi Suomessa toimivan yrityksen tulee maksaa Suomeen veroja). Mutta jos joku tietää miten yhteisöverojen alentaminen tarkalleen tuo talouteen vauhtia ja tukee työllisyyttä, niin otan mielelläni vastaan kommentteja!
  • Hyvien yrittäjyyden edellytysten luomisessa olen samaa mieltä, mutta on aika selvää että meidän ei kannata kilpailla halpatyövoima-maiden kanssa esimerkiksi siitä, että saako oman toiminnan kustannukset siirtää vapaasti ympäristön maksettavaksi. Asiaa kannattaisi miettiä myös siltä kantilta, että poikkeuksellisen tasa-arvoinen ja vakaa pohjoismainen hyvinvointivaltio on houkutteleva kohde eriarvoistuvassa maailmassa heille, jotka arvostavat muutakin kuin turvamiehiä, saastunutta ympäristöä ja piikkilanka-aitoja tonttien ympärillä.

Mikaelin ehdotuksissa oli paljon ihan hyviä ideoita, mutta miksi joukkoon on sotkettu tästä ”Disaster Capitalism” –toiminnasta tuttuja sammakoita, joiden vaikutus hyvinvointiin, työllisyyteen tai edes kilpailukykyyn on enemmän kuin kyseenalainen? Olettaako hän, että tarjoamalla pari pragmaattista ja hyvää ideaa, voi samaan soppaan heittää perustelematta myös kummallisia ideoita, jotka ainakin minun maailmakäsitykseni mukaan johtavat lähinnä yhteiskunnan eriarvoistumisen kasvuun, uupumukseen ja näiden myötä ajallaan koko yhteiskunnan vakauden vaarantumiseen? Ja kun sitten perään hieman hoetaan että löytyykö tahtoa ja yhteishenkeä, niin se jotenkin peittää ajatusten epätasa-arvoisuuden ja sen, että toimenpiteiden edut tuntuvat suuntautuvan rikkaammalle väestönosalle (joka on tavoitteiden näkökulmasta täysin ristiriitaista)?

Mutta noh, voi olla että en vain ymmärtänyt niitä mekanismeja jotka noiden takana oletettavasti toimii. Tervetuloa siis selventämään niitä kommentteihin.

Advertisements
7 kommenttia
  1. rainer rajakallio permalink

    Täs on paljon rupotimista mutta en nyt ehdi. Pentikäinen ehdottaa keinoja, joilla hänen mielstään kapitalistien voitot voidaan pelastaa, raiskaamalla lisää luontoa ja kyykyttämällä köyhää kansaa. Se seuraa vääjäämä’ttä taloudellisesta kasvusta nyky-yhteiskunnassa.

    Rauli, pääoma makaa esim. mun metsässäni tuottamattomana, jos sitä mitataan rahatalouteen osallistumisella. Ja makaa jatkossakin. Jos joku tulee pakottamaan mua metsänmyyntiin viimeisenä keinona Baikal haukahtelee vaietakseen sitten iäksi. Puolustan luontoa ja muita läheisiäni viimeiseen saakka.

    • Kyllä se sun metsäsi tuottaa kaikenlaisia ekosysteemipalveluita (toisin kuin johdannaisissa tai raaka-aineiden hintojen nousua odottamassa makaavat velkavivutetut sijoitusinstrumentit). Mutta joo, pointti selviää vähän paremmin tuosta linkitetystä artikkelista; tuo ajatus ei ole sun metsiesi perässä varsinaisesti, vaikka on tietysti hyvä huomioida että se äkkiseltään voi siltäkin vaikuttaa.

      • rainer rajakallio permalink

        Paperiliiton entinen pomo Ahonen yritti tätä kolmisen vuotta sitten. Se on demarien työkalupakin pohjalla edelleen. He siis esittävät että metsät joita ei käytetää puuparoonien edun mukaisesti pannaan verolle. Se olisi vähänkin luonnonmukaisten metsien loppu suojelualueiden ulkopuolella.Olehan Rauli varovainen noissa esityksissäsi.

        • Joo olen. Toi pinta-ala verotus tai kiinteistöverotus tms on aika monenkin ehdottelijan listalla jo ollut eli ei ne sitä minulta keksi. Mutta jos jotain tällaista kaavailevat tosissaan jossain vaiheessa niin ainakin se sama logiikka (joka tuossa talouden kannalta on, mutta ei ympäristönsuojelun) tulee ulottaa muuhunkin / muunkinlaiseen tuottamattomaan omaisuuteen.

          Kiinteistöveron ulottaminen metsiin vie muuten vie aika voimakkaaasti pois jokamiehen oikeuksien ”oikeutuksen” ainakin jollain moraalisella tasolla.

          Ja mielenkiintoisesti varallisuuden kertymistä ehkäisevät tämäntyyppiset jutut hankaloittaa myös sun toiminnan kaltaista meininkiä, toteutustavasta riippuen toki. Eli retoriikan takana olevasta lopullisesta agendasta ja tavoitteista…

        • rainer rajakallio permalink

          Nyt ei ole mistään kiinteistöveron ulottamisesta metsiin, vaan sellaisesta verosta, jolla yritettäisiin saada puu liikkeelle.

          Mun omaisuuteni ei ole millään tavalla tuottamatonta. Puu kasvaa notta kohisee, ja luontoarvot lisääntyvät koko ajan kun esim. lahoja syntyy.

          Miten ihmeessä joku varallisuuden kertymistä varottavat jutut haittavat ”mun toiminnan kaltaoista meininkiä?” Mitä’hän sekin oin?

  2. MVA90 permalink

    Perustuloon liittyen haluaisin laittaa tähän muutaman erittäin hyödyllisen linkin

    http://dotsub.com/view/26520150-1acc-4fd0-9acd-169d95c9abe1

    http://perustulo.org/

    http://www.avoinministerio.fi/ideat/144-toimenpidealoite-perustulosta

    Ensimmäinen linkki on n. 1,5h dokumentti perustulosta, jossa on hyvin pohdittu sen sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja esitetään myös uudenlainen verotussysteemi joka tukisi perustulon käyttöönottoa. Toisena on suomalainen perustuloyhdistys ja kolmantena avoimen ministeriön kansalaisaloite perustulon käyttöönotosta.

    Tässä vielä yksi linkki mikä voisi myös kiinnostaa, liittyen kansalaisaloitteisiin.

    http://suorademokratia.fi/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: