Valtion Velka

Valtion velanottoa puolustetaan toisinaan sillä, että se ei ole tavallista velkaa siinä mielessä kun kansalainen velan ymmärtää. Miksi? Koska valtion ei tarvitse maksaa sitä koskaan takaisin! Valtion täytyy ainoastaan hoitaa velkansa korot, ja kaikki on ok. No näinhän se pitkälti on, mutta asia ei kenties ole ihan näin yksinkertainen. Tarkastellaan tilannetta hieman tarkemmin.

Parametrit
Asetetaan ensin muutama parametri, jotta tiedetään mistä puhutaan, kun puhutaan Suomen valtion velasta:

• Viimeistään Euron myötä Suomi luopui kyvystään painaa itse lisää omaa rahaansa. Emme voi laittaa painokoneita käyntiin tai näpytellä nollia tilille miten huvittaa. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joilla on omat valuutat, voivat näin tehdä, ainakin epäsuorasti.
• Suomi lainaa rahaa siis markkinoilta, myös valtion tasolla.
• Toinen keino saada rahaa valtion kassaan on nostaa kansalaisten verotusta. Verojen nostaminen on epäsuosittua, ja lisäksi se vähentää kulutusta (ihmisillä ja yrityksillä jää vähemmän tuloja käteen joten kuluttamiseen ja investointeihin jää vähemmän rahaa).
• Kolmas keino hoitaa valtion taloutta on leikata valtion menoja. Tämäkään ei ole suosittua, sillä iso osa äänestäjistä on valtion hommissa (joten työpaikkoja on vaikea karsia) ja lähes kaikki nauttivat valtion tarjoamista hyvinvointipalveluista kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja puolustusvoimien tuomasta kansallisesta turvallisuudesta.
• Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ”Valtio” ei maksa mitään, vaan ”Kansalaiset” maksavat aina. Sanan Valtio voisikin korvata sanalla Veronmaksajat aina kun puhutaan valtion rahankäytöstä.
• Suomen luottoluokitus (tällä hetkellä paras, eli AAA) riippuu ainakin velan määrästä ja talouden näkymistä, sekä välillisesti muiden valtioiden tilanteesta. Voidaan siis sanoa, että Suomen valtion velan ”piikki” AAA-luokituksella on rajallinen.
• Suomen valtion velan korko, eli hoitokulut, riippuvat luottoluokituksesta ja markkinoiden tilanteesta (jos kaikki muut ovat kuralla, on Suomen korko suhteessa matalampi jos oma tilanteemme on parempi, sillä raha hakeutuu turvallisiin kohteisiin varsinkin epävarmoina aikoina. Toisaalta jos kaikki muut ovat kuralla, myös Suomi on pian kuralla, koska olemme riippuvaisia viennistä)

AAA-luokituksella Suomi saa siis edullista lainaa markkinoilta, ja vain korot pitää maksaa. Talouden ja verotulojen kasvaessa koroista ei muodostu ongelmaa sinänsä, sillä lisääntyneistä tuloista riittää rahaa korkojen maksuun, ja jää se vaikutelma, että se ei ole pois mistään. Todellisuudessa nämä korot ovat kuitenkin pois muista menoista, joten leikkauksia, veronnostoja tai lisävelkaa tarvitaan lisää verrattuna tilanteeseen, jossa velkaa on vähemmän. Vaihtoehtoisesti valtion ylijäämä on pienempi. Poliitikoilla on kuitenkin helppo homma saada tilanne näyttämään siltä, että kaikille tulee enemmän koroista huolimatta (joskin kaikille tulee vähemmän enemmän koroista johtuen). Poliitikot eivät ole hanakoita karsimaan valtion menoja tai lisäämään verotusta hyvinä aikoina, vaikka se on olennainen osa Keynesiläistä talouspolitiikkaa. Keynesiläisessä ajattelussa valtion rooli on siis tasoittaa suhdannevaihteluita törsäämällä huonoina aikoina ja säästämällä hyvinä aikoina.

Valtion velan korkokulut siis ovat pois kansalaisilta joko suoraan rahana veroissa tai vähempinä julkisina palveluina.

AAA-luokituksen ”piikki” on rajallinen. Voimme siis ottaa tietyn määrän velkaa ilman että luokituksemme alenee, ja siten todennäköinen valtionvelan korkoprosentti nousee. Ongelma on siinä, että tämän piikin suuruutta ei voi etukäteen tietää (arvioita toki voi esittää). Valtioiden luottoluokitusten laskeminen AAA:sta on kuitenkin poikkeuksetta aiheuttanut tyrmistystä ainakin kyseisen valtion poliitikoissa. Heidän mielestään valtionsa taloudessa ei ole mitään vikaa, ainakaan niin paljon että luokituksen alentaminen olisi ymmärrettävää!

Jos ja kun tämä piikki tulee joskus täyteen, nousevat myös valtion velanhoitokulut nopeasti. Se tarkoittaa että entistä enemmän on pois kansalaisilta joko suoraan veroissa tai heikompina julkisina palveluina/sosiaaliturvana. Jos samalla valtion verotulot heikkojen talousolojen vuoksi pienenevät, luo tämä entistä suuremman paineen ottaa lisää velkaa. Miksi? Koska Keynesiläisyyden toinen puoli on se, että huonoina aikoina valtio lisää menojaan jotta talous pysyy käynnissä ja työttömyys ei pääse räjähtämään. Mikäli velkaa on kasvatettu jo aiemmin, tai sitä ei ole pienennetty hyvinä aikoina, on heikkoina aikoina vähemmän AAA-piikkiä käytössä.

Lisääntynyt velka ja kasvava korkoprosentti kertautuvat ja huonontavat tilannetta edelleen. Luottoluokitus voi olla jälleen vaarassa, joka pahentaisi tilannetta edelleen. Tämä mekanismi on (muutaman muun lisäksi) käynnissä monissa Etelä-Euroopan maissa.

Joten, ainakin minun mielestäni, on lyhytnäköistä vedota siihen, että valtion velka on jotenkin erilaista, ja siksi se ei ole niin paha juttu. Se on oikeastaan erilaista vain sillä, että koska sitä ei tarvitse ”maksaa takaisin”, niin sitä on spygologisesti paljon helpompi ottaa liikaa. Varsinkin kun poliitikot eivät pane omaa omaisuuttaan likoon, vaan lainaavat kansalaisten piikkiin.

Käyttökohde ratkaisee
Lopuksi vielä pari sanaa kaikkein tärkeimmästä, eli siitä mihin velkaraha käytetään. Mikäli velka otetaan tuottavan investoinnin tekemiseen, se voi olla hyvinkin kannatettavaa: tuottava investointi kun tuottaa velan hoitokulut ja vielä sen päälle. Jos velkaa puolestaan otetaan kulutukseen, eli nykyisen elämäntyylin ylläpitämiseen vaikka siihen ei ole varaa, on se tuhon tie. Tällöin menot säilyvät entisillään, tuloja ei tule lisää, mutta velanhoitokulut kasvavat (ja samalla kasvaa riski luottoluokituksen heikentymisestä).

Työpaikkojen ylläpito on tuottavaa vain, jos itse työpaikat ovat tuottavia. Tällöin ne myös maksavat itse itsensä eivätkä tarvitse lainarahaa. Tuottamattomissa työpaikoissa olevat ihmiset ovat kansantalouden kannalta jonkinasteisia loisia, sillä heidän elämisensä kustannetaan muiden tuottavien yksiköiden verottamisella. Samalla näiden tuottavien yksiköiden pitäisi hoitaa myös kasvava eläkeläisten määrä.