Kuukauden kirja – Riippumaton Puutarha – Riikka Kaihovaara
Kiinnitin aluksi huomiota Riippumaton Puutarha –kirjan julkaisun yhteydessä tulleisiin öljyhuippu-viittauksiin, ja tuumasin että tässäpä kirja, joka selvittää minulle selvällä Suomen kielellä tehomaatalouden ja öljyhuipun keskinäiset riippuvuussuhteet ja tarjoaa taustamateriaalia oman kirjamme Maatalous-lukuun. Alaotsikko ”Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet” antoi tähän hyvän lupauksen. Olin väärässä.
Mutta ei se mitään, sillä toinen rakas harrastukseni, puutarhan hoito, sai aimo annoksen uutta tietoa ja innostusta kirjan myötä. Kirja siis keskittyi vähemmän öljyhuippuun ja sen ruoantuotannon kautta tuomiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja enemmän itse mullan parissa tapahtuvaan möyrimiseen ja permakulttuuriin. Se ei lopulta ollut negatiivinen käänne, se oli vain odottamaton käänne. Se toki rajaa kirjan kohdeyleisöä hieman eri sektoriin mitä olin mielessäni kuvitellut. Minua se ei kuitenkaan rajannut pois.
Kirja on hyvin kirjoitettu ja helppo lukea. Kuvia on mukana mukavasti keventämässä, ja kainalojutuissa esitellään todellisia projekteja, joissa esitellyt ihmiset vaikuttavat vähintäänkin mielenkiintoisilta tyypeiltä. Konkretiaa tarjotaan vinkkien muodossa varsin paljon, mutta silti jäin sitä janoamaan lisää. Onneksi kirjassa muistutetaan havainnoimisen ja ajattelemisen tärkeydestä, sillä vinkki mikä toimii yhdessä puutarhassa ei välttämättä toimi toisessa.
Öljyhuippu, ja maatalouden riippuvuus ulkoisista fossiilisista energiansyötteistä, on kirjassa kuitenkin koko ajan taustalla. Se, että en siitä saanut juurikaan uutta tietoa öljystä ja muista fossiilisista, sekä niiden osuudesta nykyaikaiseen ruoantuotantoon, johtui pääosin siitä, että olen aihetta itsekin jo penkonut jonkin verran, ja aihe käsitellään kirjassa vain päällisin puolin. Puutarhuri, joka on kiinnostunut permakulttuurista, saa kirjan mukana aimo annoksen tietoa öljyn osuudesta ruoantuotantoon, mikäli aihe ei vielä ole kovin tuttu. Lisäksi se tarjoaa aimo annoksen hyödyllistä tietoa permakulttuurista puutarhan hoidossa ainakin kaltaiselleni amatöörille. Oppeja on jo otettu pihamaalla käyttöön, ja katselen puutarhaamme uusin silmin.
Paras kohdeyleisö kirjalle on siis puutarhanhoidosta kiinnostuneet ihmiset, jotka saavat samalla sopivan annoksen tietoa ruoan tuotannon kestämättömyydestä nykymenetelmin, sekä runsaasti vinkkejä oman tilanteen parantamiseen hyödyllisen harrastuksen parissa. Tämä teos lähtee lainaan siis ainakin vaimolleni ja anopilleni! 🙂
Annankin kirjalle kaksi arvosanaa:
Jos puutarhanhoito kiinnostaa: 5- / 5
Jos puutarhanhoito ei kiinnosta: 3 / 5
Riippumaton Puutarha (adlibris)
Alaotsikko: teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet
Toimittaja: Riikka Kaihovaara
Kustantaja: Vihreä sivistysliitto
Sidosasu: Nidottu
Kieli: suomi
Julkaistu: 201204
Sivumäärä: 166
ISBN10: 9525078396
ISBN13: 9789525078398
Kaikenhuipun blogi 
Kirja oli loppuunmyyty Adlibriksestä! Joko painos on alunperin ollut liian pieni tai sitten suosio on yllättänyt kustantajan. Piti sitten tilata opus, koska puutarhanhoito kiinnostaa – tähän asti olen pitänyt ohjenuorana Kreuterin Luonnonmukainen puutarhanhoito-teosta. Saa nähdä löytyykö tästä jotain uutta, kokeilemisen arvoista tietoa. Kiitos vinkistä!
Krisu, joo öljyhuippu-facebook ryhmässä pari päivää sitten myös eräs kiinnostunut jo kiroili että on loppuunmyyty! (siihen voi muuten liittyä jos haluaa, en tiedä tarviiko kutsun, voin ainakin toimia sitten kutsujana, nimeltänsä Öljyhuippu = uusi energiakriisi)
Veikkaan että voi löytyä paljonkin mielenkiintoisia juttuja, näin ainakin itselleni, jkoskin olen suht kokematon puutarhanhoidossa 🙂
Painos on siis ollut liian pieni, JA suosio on yllättänyt kustantajan 🙂
Kirjan Facebook-sivu:
http://www.facebook.com/Riippumatonpuutarha
Kirja oli yleisesti ottaen mielenkiintoista luettavaa, joskaan se ei varsinaisesti uutta tietoa tarjonnut. Vahvisti kyllä, että päämäärä on oikea, ja siitä on syytä pitää kiinni! 🙂
Kreuterin opus on erinomainen perusteos, suosittelen hankkimaan, jos jostain onnistut löytämään, paras paikka saattaa olla antikvariaatti.
On varmaan hyväkin olla kokematon puutarhuri, niin ei ole turhia ennakkokäsityksiä painolastina ja voi avoimin mielin kokeilla, ja toimivaksi havaita, ”uusia” menetelmiä. Aikoinaan, kun itse olin aloittelija, naapurin vanha rouva, joka oli kai ikänsä harrastanut puutarhanhoitoa, neuvoi repimään tontille ilmestyneet saunakukat juurineen pois. Jokunen yksilö tuli revittyä, mutta koska urakka olisi ollut järjettömän kokoinen, ja olin myös pannut merkille, että saunakukka valtaa aina pellot, joilta viljely lopetetaan, heitin homman sikseen – ja selvitin miksi niin tapahtuu. Pari vuotta meillä oli komea saunakukkapelto ja sitten ne hävisivät ihan itsestään. Kuten ehkä arvasit, jutun juju on siinä, että saunakukka on pioneerikasvi, joka korjaa väsynyttä ja tiivistynyttä maata tehoviljelyn jäljiltä, ja katoaa työnsä tehtyään. Luonnonmukainen puutarhanhoito siis toimii, mutta vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä – tai laiskuutta. 😉
Kokemuksesta sanoisin, että kasvupaikkavaatimukset eivät ole ollenkaan yksiselitteisiä, ja loppupeleissä vain kokeilemalla löytää kasveille oikeat paikat. Näin siitäkin huolimatta, että kuvittelet istuttaneesi kasvin juuri sellaiseen paikkaan, missä sen pitäisi viihtyä.
Annan kirjalle samat pisteet kuin sinä, ja lisään kohderyhmäksi jos puutarhanhoito kiinnostaa ja luonnonmukainen puutarhanhoito on tuttua: 3,5.
**********
Kiitos tarjouksesta, palataan ehkä asiaan jossain vaiheessa; tällä hetkellä en käytä fb-tiliäni, koska minulla on pieniä vaikeuksia löytää sille mielekästä käyttöä, mitä tämä ryhmä tietysti olisi.