Skip to content

2012 – Maaliskuun Uutislinkit

maaliskuu 1, 2012

Kuukausittainen viestiketju, johon toivon kommentteihin linkkejä Suomen ja kansainvälisen uutismedian julkaisemiin, luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja muihin blogin teemaan (energiapolitiikka, rahoitus ja talous, hyvinvointivaltio, ilmastonmuutos jne) ainakin etäisesti sopiviin hyviin ja huonoihin uutisiin.

Myös keskustelu uutisista on sallitua ja suotavaa. Voit julkaista halutessasi uutisen ilman sen syväluotaavampaa kommenttia, mutta otsikko olisi kiva olla mukana. Julkaisen joistain uutisista ihan oman artikkelin niinkuin tähänkin asti, jos tulee jotain mielenkiintoista ja analyysiä vaativaa.

Maaliskuu 2012

Mainokset
51 kommenttia
  1. Tiedekeskus Heurekassa on näyttely ilmastonmuutoksesta otsikolla ”Klima X”:
    http://www.heureka.fi/portal/suomi/nayttelyt/klimax/

    ”Klima X perustuu konseptiin, jonka ovat luoneet Codesign Sweden ja Norjan tekniikan museo Oslossa. Vuonna 2009 Klima X valittiin parhaaksi pohjoismaiseksi näyttelyksi ja sille myönnettiin kansainvälinen Roy L. Shafer Leading Edge Award -palkinto parhaasta kävijäkokemuksesta.”

    En ole käynyt.

    • Krisu permalink

      Etkä ole mitään menettänyt! Mistähän nämä ylistävät arvioinnit tulevat?

      Alku oli kyllä lupaava: kumisaappaat jalkaan ja sitten kahlattiin nilkkaan ulottuvassa vedessä, mutta siihen se sitten pitkälti jäikin. 😦 Jälkikasvu kyseli, että miksi täällä on vettä lattialla ja pitkästyi aikas nopeasti. Itse odotin jotain konkreettisempaa ja paremmin herättelevää.

      Tulevaisuusnäyttely on samaa luokkaa: pumpulista utopiaa, mutta onnistuu sentään herättämään joitain ajatuksia ja kysymyksiä, myös lapsessa.

  2. http://news360.com/#article/44472639

    Venäjällä ja Putinilla edessään oma ”Arabikevät” parin vuoden päästä jos meininki ei parane? Aika karmea tulevaisuudenkuva, sillä tuollainen voi hyvinkin vaikuttaa öljyntuotantoon ja toimituksiin, joista suomi on tällä hetkellä erittäin riippuvainen (94 % vuonna 2010). Vähin mitä tuollaisesta seuraa olisi öljyn hinnan nousu muutamalla kympillä, ja taas uusi taantuma (kunhan tästä edellisestä ja nyt edessä häämöttävästä selvitään…)

    Toisessa uutisessa päivitellään bensiinin hintoja jenkeissä, jotka vuodenaikaan nähden kolkuttelevat ennätyksiä, ja kesän tullessa aina vielä nousevat:
    http://abcnews.go.com/Business/wireStory/gasoline-prices-rise-24th-day-15833502

  3. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/suomi_mukaan_arktiseen_oljynporaukseen_3307530.html

    Shell meinaa aloittaa koeporaukset arktisella alueella. Olen Greenpeacen kanssa harvinaisen samaa mieltä homman mielekkyydestä. Vittu mitä toimintaa. Eikö joku voisi alkaa kiskomaan sitä öljy-neulaa jo poispäin sieltä suonesta sen asemesta että sitä työnnetään syvemmälle ja etsitään seuraavaa kama-annosta jostain jäisestä helvetistä?

    • jorma permalink

      Jos lähdetään siitä, että öljyn tuotanto on elintärkeää talousjärjestelmälle/ ”meidän kaikkien” hyvinvoinnille/ you name it, niin Shellin ja kumppaneiden toiminnan sallimisen tai suoranaisen tukemisen ymmärtää mielestäni hyvin. Toki sen öljyn tuotanto maksaa paljon rahaa (jota tosin saa poliittisen tarpeen tullen lainamarkkinoilta joko itse tai välikäden kautta ja lopulta vaikka keskuspankin ”painokoneesta”, kuten olemme viime vuosina huomanneet), tuottaa jonkinlaisen määrän lisää CO2-päästöjä ja aiheuttaa mahdollisesti paikallisia saastumiskatastrofeja, mutta ainakin siitä öljystä saadaan erittäin kätevässä muodossa olevaa energiaa ja raaka-ainetta taloudelliseen toimintaan. Kai sekin on jonkin arvoista? Ainakin aiheutuvia ympäristöhaittoja luulisi olevan ainakin periaatteessa mahdollista kompensoida jollakin toisella talouden osa-alueella – esimerkiksi hiilivoimaa tai teollisesti tuotetun lihan kulutusta vähentämällä (vaikka käytännössähän näin ei välttämättä tapahdu, varsinkaan globaalissa mittakaavassa).

      Jos lähdetään siitä, että öljyn tuotanto ei ole elintärkeää talousjärjestelmälle/ ”meidän kaikkien” hyvinvoinnille/ you name it, niin sitten tietysti tähän arktiseen toimintaan osallistumattomuus tai sen suoranainen vastustuskin on aika ymmärettävissä – vaikka ei samaa mieltä olisikaan.

      Onko öljyn maksimaalinen tuotanto, sikäli kun kysyntää on (ja sitähän taitaa olla, jos ei tule 2008-tyyppistä taantumaa), ”elintärkeää” vai ei? Vai onko se vain ”kokonaistaloudellisesti erittäin hyödyllistä” (jota se mielestäni kiistatta on)? Periaatteessahan liberaalin markkinatalouden kai pitäisi sopeutua tilanteeseen kuin tilanteeseen, myös öljyn niukkuuteen, mutta ongelmallista lienee, että nämä sopeutumat eivät välttämättä ole sosiokulttuurisesti ja siten poliittisesti helposti hyväksyttävissä, jos vaihtoehtoja on (tai vaikuttaa olevan). Olenko jossain näistä ajatuksista pahastikin väärässä?

      • Ihan jäljillä sä mun mielestä olet. Mulla on näihin niinsanottuihin epäkonventionaalisiin öljyihin ja niiden tuotantoon sellainen suhtautuminen, että niitä voidaan käyttää siirtymäkauden polttoaineina, pehmentämään laskeutumista ja rakentamaan vaihtoehtoista infraa.

        Mutta jos niitä käytetään sillä argumentilla, että saadaan talous kasvamaan vielä vähän lisää ja hieman korkeammalle, josta sitten kuitenkin romahdetaan, niin sitten olisi parempi lopettaa koko paska. Toi ylempi vaihtoehto vaatisi sen julkisen ymmärtämisen ja myöntämisen, että öljyntuotanto tulee lähivuosina kääntymään laskuun, ja että nyt kaikin keinoin koetetaan saada jotain korvaavaa tilalle ja vaihtaa polttoaineet, vähentää henkilöautoilua jne. Tätä ymmärrystä ei ole kauheasti näkyvissä.

  4. jukka permalink

    öljyhuippu bbc:n radiossa:

    http://www.bbc.co.uk/iplayer/episode/b01cw65y/Today_07_03_2012/

    alkaa noin 20min kohdalla

    • Krisu permalink

      Ja uusimmassa Tietokoneessa on juttu IT vuonna 2020, jossa mainitaan, että öljyn saatavuudessa saattaa ilmetä jotain häiriöitä… Teksti oli siten muotoiltu, että jos kirjoittaja paremmin tiesikin, niin hyvin oli pumpuliin kiedottu. Näitä sivulauseessa esiin putkahtavia mainintoja alkaa näkyä vähän siellä sun täällä.

      • jukka permalink

        niin tämänkin aamun hesarissa matkailusivulla (d2):

        ”ilmastonmuutoksen myötä lentäminen voidaan jopa kieltää. Tai sitten siitä tulee öljyhuipun ohi mentyä tähtitieteellisen kallista”

        kuitenkin koko kolmunista oli poimittu esiin lause:

        ”ehkä tulevaisuudessa australiaan pääsee neljässä tunnissa” !

        tekeekö toimittajat tätä tietoisesti vai tiedostamattaan? siis että vaikka ongelmia otetaan esille niin lopussa pitää kuitenkin tulevaisuus nähdä valoisana. ääriesimerkki minusta tässä on tiede-lehti, jonka (teko)pirteä asenne kaikkeen mahdolliseen menee tahattoman komiikan puolelle…

        • hmmm, tietoisesti. Mitä olen ymmärtänyt, niin se onnellinen loppu, tai ainakin joku hopeareunus, on ihan pakko löytää, ja jos (kun) se löytyy niin se helposti paisutetaan suhteettoman suureksi. Niillä on tavallaan elanto kiinni siitä, sillä jos jutut on liian negatiivisia niin lehden tilaukset loppuu… Pitäisi varmaan siirtyä lukemaan pelkästään vertaisarvioitua kirjallisuutta… (siellä tämä on ehkä vähän paremmin hallussa?)

          Kyllä mäkin olen saanut kirjaan kannustusta lisätä loppuun myös niitä toimenpiteitä joilla kaikki se tuho ja kamaluus vältetään, jota ensin on esitelty parisataa sivua. Ja toki niitä lisätäänkin, mutta ei niitä kyllä minään hopealuoteina tulla mainitsemaan. Sain muuten sovittua juuri Osmo Soininvaaran kanssa haastattelun kirjaan.

  5. Krisu permalink

    Mä huomasin myös tuon jukan mainitseman kolumnin yksityiskohdan – ja vähän muutakin. 🙂
    Kirjoittaja on Riku ”Madventures” Rantala ja otsikko ”Miten poikani reissaa vuonna 2035?” Hän miettii muutamia skenaarioita tulevaisuuden (lento)matkailusta ja viimeinen on niin dystopinen, että ”ei teekään mieli enempää ajatella”. Rantala on kirjoittanut vastaavan sisältöisen jutun niinkin äskettäin kuin joulukuussa 2011, mutta siinä ei vielä mainita öljyhuippua millään tavalla. Edistystä?

    Komppaan Raulia; kyllä toimittajat, ja muutkin kirjoittajat/kolumnistit yms., hakevat tietoisesti sitä onnellista loppua. Se ei johdu pelkästään siitä, että leipä on jutuissa kiinni vaan myös mielen mekanismeista. Jos sinulle tarjotaan keppiä ja porkkanaa, niin kuka meistä vapaaehtoisesti valitsee kepin? Minua huolestuttaakin kaikkein eniten miten ihmiset alkavat käyttäytyä kun tutut ja turvalliset rakenteet alkavat rapista. Rumaa siitä tulee, mutta kuinka rumaa?

    Onnea Rauli haastattelun saamisesta!

    • jukka permalink

      krisu: mutta eikö rakenteet jo ala rapistua? minusta tämä ikuinen säästöpuhe on oire tästä. systeemi ei enää oikein toimi. ei enää ole varaa ylläpitää rakenteita. kuntauudistuskin minusta liittyy tähän: valtio sälyttää kunnille yhä lisää tehtäviä, mutta ei kunnilla lopulta ole mahdollisuutta selvitä niistä kaikista.

    • Jukka on oikeassa, tulevaisuus on jo täällä. Se vaan ei ole vielä tasaisesti jakautunut. yhteiskunta alkaa rapistumaan ja rypistymään reunoiltaan; tietyt valtiot kuten Somalia, romahtavat täysin kaaokseen (mutta se ei suomessa kauheasti näy). Tietyt paikkakunnat Suomessa ovat romahtamassa paikallisen väestön koko ajan vähetessä, ruotsissa enempi tai vähempi etniset jengit käytännössä hallitsevat joitain kaupunginosia. Tietyt yhteiskuntaluokat ovat vääjäämättä valumassa yhä vaikeampaan köyhyyden loukkuun, joka tosin on aivan eri luokkaa jenkeissä kuin suomessa (tästä tuli pari viikkoa sitten hyytävä dokkari joka kertoi mustien nykyisestä asemasta amerikan kaupungeissa ja koulujärjestelmässä).

      Romahtaminen ja rappeutuminen on todella vaikea havaita normaalissa elämässä, sillä sitä tapahtuu siellä täällä hiljalleen, ja sitä mukaan kun uutta romahtaa, niin vanhat jo romahtaneet jutut muuttuvat osaksi ”normaalia” eli ei enää edes oikein muisteta miten ne joskus olivat.

      • Krisu permalink

        Valitsinpas sanani huonosti! Vai yrittikö blogisti lohduttaa? 🙂
        Tottakai yhteiskunnan rakenteet ovat jo rapistumassa kuten kumpikin toteatte. Olikohan viime kuussa, kun Hesarissa oli iso juttu poliisivoimien vähennyksistä ja niiden seurauksista; tuskin näkyy tai kiinnostaa mattimeikäläistä ennenkuin omalle kohdalle osuu tilanne, missä poliisia tarvittaisiin. Ja näitä esimerkkejä kyllä riittää edellistenkin lisäksi.

        Muotoilen uudestaan: toivottavasti rapistuu hitaasti niin ihmiset ehtivät sopeutua kuka paremmin kuka huonommin. Mutta jos iso romahdus tulee äkkinäisesti, olisin mieluummin erämaamökissä jossain Inarin saaressa kuin jäisin katsomaan tiheästi asutulle alueelle (lue: mihinkään kaupungia muistuttavaan) mitä tuleman pitää.

  6. Juho Kinnunen permalink

    Anteeksi off topic.

    Huomenna Japanin maanjäristys ja siten myös Fukushiman onnettomuus täyttää vuoden.

    Villi veikkaus: saamme seurata kuinka kaikki huomio kääntyy ydinvoimalaonnettomuuteen ja itse katastrofi yli 25000 uhrillaan jää vakaasti taka-alalle. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata etenkin ympäristöjärjestöjen kirjoittelua asiasta. Ydinvoimaa vastustavia tempauksia on suunniteltu järjestettäväksi Suomessakin. Mutta jauhetaan tästä lisää huomenna.

  7. Kiina ilmoitti kauppataseensa olleen negatiivinen helmikuussa. Huhhuh. Noin 115 miljardia vientiä ja 145 miljardia tuontia.

    http://www.voanews.com/english/news/asia/China-Reports-Rare-Trade-Deficit-142181303.html

    Helmikuun kauppatase jäi yli 30 miljardia dollaria miinukselle, kun vienti otti turpaansa länsimaiden vaatimattoman kysynnän vuoksi (eu:n kriisi ja jenkkien heikot talousnäkymät). Samalla tietysti öljyn hinta on ollut edelleen korkealla, ja Kiina on monessa muussakin hyödykkeessä siirtynyt ostaja-puolelle, kuten esim kivihiili.

    Erittäin mielenkiintoista nähdä miten tilanne kehittyy ja lähteekö öljyn hinta oikeasti jossain vaiheessa laskemaan jos tilanne pahenee. Kiinan talous on länsimaihin verrattuna todella vientivetoinen, joten viennin laihtuminen näkyy suhteellisen nopeasti bkt:ssä, tai vastaavasti vaatii vielä lisää enemmän tai vähemmän älyttömiä valtavia infra-hankkeita keskusjohdolta. Kiinan bkt-kasvuennuste on ollut 7-8 % pinnassa viime aikoina, joka on toki huikea, mutta Kiinan viime vuosiin verrattuna hieman vaatimaton.

    • a_l permalink

      Yhden kuukauden lukuja ei kannata ehkä liikaa tuijottaa. Kiinalaista uutta vuotta vietettiin tammikuun viimeisellä viikolla, jonka vuoksi esim. laivavuoroja perutaan. Kestää aina jonkin aikaa että uuden vuoden jälkeen tehtaat ja vienti pääsevät taas täyteen vauhtiin.

      Toisaalta lomien luulisi vaikuttavan toki tuontiinkin.

    • a_l joo, kyse voi olla yksittäisestä notkahduksesta, mutta mielenkiinnon siemenen se silti kylvi, joten tilannetta voi hieman seurata. Juttu saattoi olla skandaalihakuinen, mutta ainakaan siinä ei mainittu noista mitään, ettei tilanne olisi niin epänormaali tähän aikaan vuodesta joka vuosi. Syiksi kun mainittiin eu:n kriisi ja jenkkien huonot kasvuluvut.

      Tämä voi siis olla hyvinkin ankka, tai sitten yksi tämän vuoden merkittävimmistä talousuutisista.

  8. a_l permalink

    Aina yhtä kylmäpäinen The Economist puhuu jo vuoden 2012 öljyshokista

    http://www.economist.com/node/21549949

    ”The new grease?
    How to assess the risks of a 2012 oil shock”

  9. jukka permalink

    tämmöisellä ikään kuin ”tavallisella” uutissivustolla puhutaan öljyhuipusta:

    http://www.publicserviceeurope.com/article/1648/peak-oil-is-real-and-will-stunt-any-economic-recovery

  10. Juho Kinnunen permalink

    Meinasin tikahtui nauruun kun luin tämän uutisen kaksi ensimmäistä riviä. Miten ihmeessä voi kaasulaitos päästä vuoden ilmastiteoksi, muualla kuin denialistien listoilla. Mutta jos laitos oikeasti käyttää kierrätyspolttoainetta saattaa siinä olla jopa järkeä.

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/lahti+energian+voimala+on+vuoden+ilmastoteko/a790770

    Tässähän alkaa odotella, josko OL3 valittaisiin valmistuessaan vuoden ilmastoteoksi?

    • No joo, mutta jos esim kaukolämpöä pitää polttamalla tehdä ja tuolla kaasuttavat silputtua jätettä, jonka kaasun saa poltettua aika puhtaasti verrattuna biomassan tai kivihiileen, niin onhan toi ihan jees. Ainakin omalta perstuntumalta 🙂

      Tuon ansiosta sammuttavat viereisen hiilivoimalan kesäksi, joten siinä mielessä myös jees; hiiltä jää polttamatta ainakin hetken…

  11. Tuomas permalink

    http://www.oecd.org/document/34/0,3746,en_21571361_44315115_49897570_1_1_1_1,00.html
    Environment: Act now or face costly consequences, warns OECD

  12. http://www.tekniikkatalous.fi/autot/uudessa+akussa+maailman+suurin+energiatiheys+ndash+sahkoautojen+kantama+uuteen+luokkaan/a784980?s=u&wtm=tt-20032012

    Ovat onnistuneet about tuplaamaan nykyisten li-ion akkujen energiatiheyden. Jos hinta pysyy lapasessa ja massa-valmistus onnistuu niin tämä on erinomainen uutinen.

    • Juho Kinnunen permalink

      Jep.

      Tosi hyvä juttu. Polttomoottorista tuo jää edelleen, mutta kiri on alkanut.

    • Tuo vaikuttaa paljon paremmalta kuin useimmat tälläiset uutiset – ainakin niillä on jo valmiina pakattuja kennoja, eli tekniikka ei ole labrapenkki-proof of concept-tasolla. Toivottavasti.

      Iso, iso kynnys näissä innovaatioissa on aina sen helpon ja halvan valmistusprosessin kehittäminen. Monta hyvää keksintöä on jäänyt käyttämättä, kun kukaan ei keksi, miten tuotanto saataisiin järkevästi toteutettua.

  13. jukka permalink

    no nyt siinä käy niin kuin on arveltukin: kun pitäs putsata jäljet niin rahaa ei enää olekaan

    http://www.nytimes.com/2012/03/21/science/earth/as-nuclear-reactors-age-funds-to-close-them-lag.html?_r=1

    ”The operators of 20 of the nation’s aging nuclear reactors, including some whose licenses expire soon, have not saved nearly enough money for prompt and proper dismantling.”

    ”The nuclear industry had been counting on steady returns on the funds and did not anticipate the 2008 market crash. ”

    milloinkahan tulee ensimmäinen tapaus että ydinreaktori ja sen vanhat jätteet yksinkertaisesti hylätään paikoilleen…

    • Hiukan erikoinen juttu – olin ollut tähän saakka siinä käsityksessä, että vähintään 20 vuotta tyhjillään ennen purkamista on ollut suunnilleen kaikkien mielestä ihan järkevä vaihtoehto. Ne vähäiset määrät radioaktiivisia aineita, mitä polttoaineen tyhjennyksen jälkeen jää, ovat pääsääntöisesti huonosti leviävässä muodossa.

      Loput ovat pitoisuuksissa, joista ei käytännössä ole vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Tuossakin jutussa kerrottiin kyllä 55 000 gallonaa ”saastunutta vettä” vuotaneen, mutta tyypilliseen tapaan ei kerrota, mitä se tarkoittaa. Kaivelin vähän dataa – oli muuten hankalaa, kun ydinvoimaa vastustavat järjestöt eivät näemmä vahingossakaan halua antaa numeroita vaan valmiita mielipiteitä, ja ne olivat ainoita Googlen ensimmäisellä sivulla olevia tuloksia – ja tulin siihen tulokseen, että tuossa vedessä on ollut luultavasti noin 5 * 10^-7 curieta per litra tritiumia. (Yhdessä läpyskässä viimein mainittiin ”25 kertaa yli juomavedelle asetettavan standardin,” mikä on siellä päin maailmaa 20 000 pikocurieta eli 2 * 10^-8 curieta litrassa.) 55 000 gallonaa sitä tekee noin 0,1 curien tai 3,85 gigabecquerelin vuodon.

      Yhdessä itsevalaisevassa EXIT-kyltissä on uutena tritiumia noin 260 gigabecquerelia, ja kun se heitetään kaatikselle, ehkä puolet-neljäsosa siitä.

      Että jos tuo vesivuoto on aiheuttanut ”vakavan radioaktiivisen vuodon vaaran” kuten tuossa numerotaidottomien senaattorien kirjeessä väitetään, niin keskimääräisen teollisuusrakennuksen tulipalon täytyy sitten varmaan olla atoomiholokausti.

      Mutta sinänsä kyllä on olemassa riski, että nuo purkurahastot joko sulavat tai jotain muuta vilunkia tapahtuu. Ehkä ne pitäisi ottaa pois voimalayhtiöiltä?

      • jukka permalink

        ”Ne vähäiset määrät radioaktiivisia aineita, mitä polttoaineen tyhjennyksen jälkeen jää”

        mutta eihän niitä tyhjennetä. eikös tämä ole sama asia kuin itse laitoksissa. periaatteessa voidaan tehdä mutta sitten kun pitäisi konkreettisesti tehdä jotain niin ei olekaan rahaa tai halua tai energiayhtiö on mennyt konkurssiin tai …

        käsittääkseni tämmöisestä on paljon (?) esimerkkejä eri puolilta maailmaa: kaivosfirma on luvannut toimia ”vastuullisesti” ja siivota jälkensä. kun malmi on loppunut sekä firma että rahat on hävinneet, ja saasteet jääneet jäljelle muitten hoidettavaksi. näin varmaan käy myös (joittenkin, useitten, kaikkien ?) ydinvoimaloitten kanssa.

        onko suomi todella ainoa maa maailmassa jossa tehdään sitä loppusijoitusvarastoa?

        ”nuo purkurahastot joko sulavat tai jotain muuta vilunkia tapahtuu. Ehkä ne pitäisi ottaa pois voimalayhtiöiltä?”

        mutta jm, onko sinusta tullut kommunisti?!

        sitä paitsi vaikka ne otettaisiinkin pois niin eihän se oikeastaan itse perusongelmaa ratkaise: laskelmat tietääkseni perustuvat siihen että rahat sijoitetaan ja koska talous kasvaa reippaasti niin sitten aikanaan on varaa vaikka mihin. jos talous sitten ei kasva niin ei sitä rahaa joka tapauksessa kerry.

        eikös sama tilanne ole eläkkeittenkin kanssa. harmi ettei ihmisiä voi jättää odottamaan 60 vuotta että investoinnit alkaa tuottaa jolloin sitten voitaisiin maksaa eläkkeet…

      • Nää on hyviä pointteja. Kaivosfirmat tekevät esim sellaista, että kaivostoiminta hoidetaan yhdellä firmalla, jonka muut omistavat, joka ajetaan konkkaan sitten kun siivouksen aika tulee. Tämä ei ole hyväksyttävää, ei myöskään energiafirmoilta.

        En tiedä sitten miten homma saataisiin paremmin hanskaan. Kenties jokin lainsäädäntö, joka rajoittaa tätä limited liabilityä, eli (entiset) omistajat ja johtajat ovat vastuullisia korvaamaan näistä osan omista varoistaan, niin ehkä alkaisi toiminta ryhdistäytyä?

        Lisäksi toi talouskasvun olettama vähän joka paikassa tuntuu vetävän kaiken vituiksi. Eläkkeet sulaa, rahastot sulaa, kaikki sulaa, ja tulevaisuuden tarvittava budjetti on laskettu ainakin 5 % vuotuisen tuoton varaan. Onneksi myös energiantarve sulaa talouden sulaessa. Tosin se on aika pieni lohtu…

      • jorma permalink

        jukka:
        >eikös sama tilanne ole eläkkeittenkin kanssa.

        Ehkä? Pitääkö siis ruveta toimimaan siltä pohjalta, että eläkejärjestelmä on kusetusta, pyramidipeli, tms.? Sellainen näkökanta on tavallaan aika radikaali yhteiskunnallinen epäluottamuslause, sanoisin. Osaako ja haluaako yhteiskunta tai julkinen valta todella pitää lupauksensa?

        >harmi ettei ihmisiä voi jättää odottamaan 60 vuotta että investoinnit alkaa tuottaa jolloin sitten voitaisiin maksaa eläkkeet…

        Siinä mielessä eläkejärjestelmä vaikuttaisi ydinvoiman loppusiivousta ongelmallisemmalta. Ydinvoimalat ovat sentään vain tyhmiä koneita ja laitoksia, eivät ihmisiä joilla on elämä.

        Rauli Partanen:
        >Onneksi myös energiantarve sulaa talouden sulaessa. Tosin se on aika pieni lohtu…

        Tiedä häntä vaikka olisi merkittäväkin lohtu (ainakin potentiaalisesti, jos ei välttämättä)? Halpa energiahan auttaa taloutta ymmärtääkseni merkittävästi.

        • jorma, mä olen ottanut sen näkökannan, että en tule koskaan saamaan mitään merkityksellistä eläkettä. Se auttaa kummasti oman elämän suunnittelussa, noin lähtökohtana.

          Pyramidipelihän se on aika selvästi. Eläke-järjestelmä on sinänsä (ehkä aiheellinen) epäluottamuslause kansalaisia kohtaan, sillä se perustuu siihen, että kansalaiset eivät itse osaa ajatella ja elää siten että heidän vanhuuden päivänsä olisivat turvatut, joten homma hoidetaan valtion toimesta. Olennainen kysymys on se, pystyykö valtio / yhteiskunta pitämään lupauksensa vaikka haluaisi, ja se, tulisiko ihmisille tiedottaa tästä etukäteen, että huolehtivat itsestään jos talous ei jatkakaan kasvamista ja eläkkeet sulavat paljolti pois. Eihän mahdottomalle mitään mahda, mutta on eri asia sitten valehdella tai salata totuus tietoisesti asiasta kenties vuosikymmeniä. Alustavia tuloksia tosin tulee jo lähivuosina kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja eläkkeiden tuotot pysyvät vaatimattomina.

          energianhintojen ja talouden sahausliike on siitä ongelmallinen, että se vaikeuttaa ongelman näkemistä ja esimerkiksi merkittäviä energiainvestointeja, kun lyhyen tähtäimen toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Lisäksi rahaoitussektorin toiminta alkaa helposti yskiä eli jotkin ”hyvät” investoinnit jäävät toteutumatta vaikka halua olisikin.

      • jukka, tuossa jutussa voivoteltiin, että rahastoissa ei ole riittävästi rahaa täydelliseen ja nopeaan purkuun. Mikä ei ole mikään ihme, sillä kyseinen tapa on kallein mahdollinen tapa purkaa reaktori.

        Tuossa jutussa mainitut arviot reaktoreiden purkukustannuksista ovat arvioiden yläpäästä. NRC:n ”the minimum amounts that are required for reasonable assurance of funds for decommissioning” on $290 miljoonaa painevesireaktoreille ja $370 miljoonaa kiehutusvesireaktoreille. Arviot nyt purkuvaiheessa olevien reaktoreiden kustannuksista näyttävät pääsääntöisesti tukevan noita vaatimuksia, kts. esim.

        http://www.nrc.gov/about-nrc/regulatory/decommissioning/faq.html

        Huomaa, että NYT:in jutussa ei kerrota mitään muista purkukustannuksista kuin nopean purun aiheuttamasta 800 miljoonan dollarin potista. Totta kai maksaa ja paljon, jos haluaa hyvää ja nopeasti.

        Jutussa ei myöskään kerrota, kuka on arvioinut esim. kolmen reaktorin purkukustannuksiksi 1,5 miljardia, tai miten luotettava tuo arvio on, tai miksi se on paljon enemmän kuin NRC arvioi. Ottaen huomioon faktojen tason ja asenteen jutussa noin muuten, epäilen sylttytehtaan löytyvän vastustajien leiristä.

        Joka tapauksessa, jos laitos laitetaan ”pakettiin” eli SAFSTOR-tilaan, osakin tuosta rahasta riittää niiden oikeasti vaarallisten komponenttien eli käytetyn polttoaineen turvalliseen välivarastointiin. Toteutuneet kustannukset näille välivarastoille ovat olleet 53 ja 110 miljoonan dollarin väliltä.

        Omasta puolestani, en menetä yöunia vaikka reaktori jäisi ruostumaan paikalleen, kunhan polttoaine on poistettu. Vaara kaikille muille paitsi reaktoriastiaan leiriytyville on joka tapauksessa hyvin, hyvin pieni.

        Mitä politiikkaan tulee, olen aina ollut pohjimmiltani vasemmistolainen. Mielestäni etenkin energiasektorin yksityistäminen on ollut vakava virhe. Ja yksi erittäin suuri syy, miksi kampanjoin puhtaamman energiantuotannon puolesta, on se, että energian korkea hinta tai suoranainen energiaköyhyys sattuvat kaikkein eniten kaikkein köyhimpiin.

        Mitä ydinvoimaan spesifisti tulee, mielestäni se on energiaratkaisuista kaikkein moraalisimpien joukossa. Sen vaihtoehtojen ongelmat – etenkin CO2-päästöt tai kyvyttömyys vähentää niitä – vaikuttavat kaikkein eniten ja ensimmäisenä köyhiin maihin. Ydinvoiman ongelmat sen sijaan vaikuttavat käytännössä vain niihin yhteiskuntiin, jotka energiasta myös hyötyvät.

      • jukka permalink

        jorma:

        ”Pitääkö siis ruveta toimimaan siltä pohjalta, että eläkejärjestelmä on kusetusta, pyramidipeli, tms.? ”

        eikös eläkejärjestelmä perustu jatkuvaan taloudelliseen kasvuun. pyramidipelikin perustuu kasvuun.

        ”Osaako ja haluaako yhteiskunta tai julkinen valta todella pitää lupauksensa?”

        lupaukset perustuvat taloudelliseen kasvuun. jos talous ei kasva, niin lupauksia ei voi pitää vaikka olisi mitä osaamista ja haluamista.

      • jukka permalink

        jm:

        ”kolmen reaktorin purkukustannuksiksi 1,5 miljardia, tai miten luotettava tuo arvio on, tai miksi se on paljon enemmän kuin NRC arvioi.”

        siis sehän on 500/reaktori joten sehän on varmaankin suurin piirtein sama kuin NRC koska
        ”These costs are in 1999 dollars” ja NYT varmaan käyttää nykydollareita.

        ”Omasta puolestani, en menetä yöunia vaikka reaktori jäisi ruostumaan paikalleen, kunhan polttoaine on poistettu.”

        niin tietysti se polttoaine on se keskeinen asia. mutta näitä polttoaineen ”välivarastoja” vaan tulee lisää, ja kuka niistä pitemmän päälle huolehtii… epäilen että aikanaan tulee samantyyppinen kirjoitus jossa ihmetellään että ei oo rahaa huolehtia niistä…

      • Kuivavarastoitu (dry cask) polttoaine ei paljon huolenpitoa tarvitse. Vaikkei se ole yhtä hyvä kuin loppusijoitus tai polttaminen nopeassa reaktorissa, on se useimpiin ongelmajätteen käsittelytapoihin verrattuna ihan kohtalaisen turvallinen.

        Märkävarastot ovat ehkä vähän eri asia, ja niistä olisi varmaan syytä siirtyä pois, ainakin jos tarkoituksena on hillota polttoainetta lähemmäs 60 vuotta.

        Pitää myös muistuttaa, että esimerkiksi tuolla Yhdysvalloissa se pääasiallinen este polttoaineen loppusijoittamiselle löytyy ydinvoiman vastustajista. Ei tämä peli voi jatkuvasti mennä niin, että toinen osapuoli ensin tyrmää lähtökohtaisesti kaikki ratkaisut ja sitten itkee siitä, ettei ratkaisuja ”ole.”

        Voisi tässä kohdassa vaikka kitistä taas (huoh) kaksoisstandardeista. Yhdysvalloissa loppusijoituksen laskettiin tuottavan alueella mahdollisesti asuville keskimäärin enintään 0,0024 millisievertin vuotuisen säteilyannoksen ensimmäisen 10 000 vuoden ajan ja siitä miljoonaan vuoteen saakka enintään 0,0098 millisievertiä. Ei kelpaa, vaarallista, ”usual suspects” huusivat kuorossa.

        Saksassa tehtyjen mittausten (Puch et al. 2002) mukaan hiilituhkan läjitysalueilla säteilee noin 1,2 millisievertiä vuodessa. Kts. esim.

        http://www.ecobuild.co.uk/var/uploads/exhibitor/209/qye56ztt9z.pdf

  14. Paperihesarissa oli hyvä juttu otsikolla ”Tutkijat varoittavat uudesta öljykriisistä” jossa tosin käsiteltiin paljon muutakin kuin Israel/Iran tilannetta (joka on tuon kriisin todennäköisin aiheuttaja lyhyellä tähtäimellä).

    • jukka permalink

      ihmettelen vaan että paavo suni sanoi että saudit on lisänneet öljyntuotantoa. eihän se ole ollenkaan totta. tietysti on pientä satunnaisvaihtelua, mutta tuotanto nykyään on suurin piirtein sama kuin 80-luvun alussa.

      http://205.254.135.7/countries/country-data.cfm?fips=SA#pet

      lisäksi vientiin menevä öljy (kaikista maista) on laskenut vuodesta 2005 asti. jos vielä ajatellaan että kiina ja intia kaikissa olosuhteissa pitävät huolen siitä että ne saavat haluamansa öljyn, niin muulle maailmalle liikenevä öljy on vähentynyt todella paljon vuodesta 2005 lähtien:

      minusta tämän täytyy tarkoittaa että köyhien maitten on ollut pakko vähentää öljyn kulutusta aika paljonkin. mutta en ole nähnyt missään mitään varsinaista selvitystä asiasta. tietysti jatkuvasti on puhetta monien afrikan maitten, pakistanin, bandladeshin ja nepalin energiaongelmista.

      suni sanoo myös että usan ”strategiset” reservit on täytetty piripintaan. tämäkään ei ole totta, vaan sitä öljyä mitä viimeeksi poliittisista syistä käytettiin muka laskemaan bensan hintaa ei ole täytetty uudelleen:

      http://www.eia.gov/dnav/pet/hist/LeafHandler.ashx?n=PET&s=WCSSTUS1&f=W

      hohhoijaa, millonhan nämä ”asiantuntijat” (ja toimittajat…) vaivautuisivat tarkistamaan että faktat on oikeasti oikein…

      • Niin, tuotantoa ovat tosiaan lisänneet, mutta mihin ajankohtaan verrattuna. Tästähän kirjoitin hetki sitten pienen artikkelin minäkin:
        https://kaikenhuippu.wordpress.com/2012/02/28/saudi-arabia-ja-raakaoljyn-tuotantohuippu/

        Noita westexasin käppyröitä tulee muuten kirjaankin. Mutta on se aika omituista että näitä ei kukaan oikein mieti missään virallisella tasolla, että tosiaan, jos tuotanto pysyy samana ja oma käyttö lisääntyy, niin mitä käy niille maille joilla ei ole omaa tuotantoa.

        Faktathan tosiaan vaihtelee sen mukaan keneltä kysyy. Mutta aina ne on Faktoja. Kunnes muuttuvat toisiksi Faktoiksi. 😉

  15. Tuomas permalink


    Paul Gilding: The Earth is full

    Suoraa puhetta TEDissä, tekno-optimistien edessä. Gilding on itsekin optimisti, mutta uskoo että ihmiskunta alkaa tosissaan tehdä muutoksia vasta kriisin kaatuessa päälle.

    • höh, tää on tulossa myös viikon videona 😉

      • Tuomas permalink

        Pari TED-videota lisää. Pahoittelen mahdollisia viikon video -spoilereita 🙂

        James Hansen: Why I must speak out about climate change

        Garth Lenz: The true cost of oil

        Ja bonuksena esimerkki runsaudensarvi-ajattelusta:


        Peter Diamandis: Abundance is our future

    • Joo. Tilanteen helppoutta kuvasi yksi uutinen jonka mukaan öljynporaajat valittavat että liian vähän saavat porata ja liikaa rajoituksia, ja samalla ympäristöväki valittaa että aivan liikaa porataan ja tehdään kaiken maailman öljyputkia.

      Jos mä oisin obama niin sanoisin että pitäkää Paskanne ja jättäisin toisen kauden väliin… Sen verran on silmäpussit tummenneet… 8) no onneksi en ole, edes poliitikko.

  16. Juho Kinnunen permalink

    Kovat on puheet. Toivottavasti ei jää vain puheen asteelle. Harmi vaan, että tuo panostus taitaa kulua aika pitkälle suljettavien ydinvoimaloiden korvaamiseen.

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/saksalta+200+miljardin+euron+paketti+uusiutuvaan+energiantuotantoon/a792763

    Jos ei ajateltaisi vain uusiutuvan energian, vaan kaiken CO2 päästöttömän energian tuotantoa (johon ydinvoimakin kuuluu) voitaisiin varmasti tavoitella vielä paljon hurjempia osuuksia kuin 35% sähköntuotannosta.

  17. Britannian bensa-asemat syyttävät hallitusta polttoainekriisin lietsonnasta

    http://www.hs.fi/ulkomaat/Britannian+bensa-asemat+syytt%C3%A4v%C3%A4t+hallitusta+polttoainekriisin+lietsonnasta/a1305558790546

    hmmm.. pitäisi siis olla varautunut, mutta ei saa varautua koska se on vaarallista..

    Hienointa on se, että kestää kaksi päivää, että bensiini loppuu asemilta jos uutta ei tuoda.

    • a_l permalink

      Kyseessä on konservatiivihallituksen kyyninen temppu yrittää kääntää yleinen mielipide lakkoilijoita vastaan. Lakon tms uhatessa julkisen vallan tehtävä on rauhoittaa hamstrausta, ei edistää sitä.

      Kehotus varastoida bensaa autotalleihin on suorastaan puolirikollinen. Ehkä kannattaisi ennemmin pitää polttoaine varastoituna bensa-asemien säiliöihin?

  18. jukka permalink

    usa ja ranska näköjään yrittää käyttää ”strategisia” varastoja että bensan hinta laskisi:

    http://online.wsj.com/article/SB10001424052702303404704577309261937859698.html?mod=googlenews_wsj

    no artikkelissakin jo todetaan, että ei tuossa ole paljon järkeä:

    ”If Washington sells SPR every time gasoline prices rise, we will end up with no SPR, more volatile prices, and less protection against severe supply interruptions,”

    tuleekohan tuosta pohjanmeren vuodosta isokin juttu:

    http://www.theoildrum.com/node/9072#more

  19. Pari uutta haastateltavaa on antanut suostumuksensa.
    Mauri Pekkarinen Keskustasta ja Risto Isomäki, tietokirjailija.

    Hyviä kysymyksiä voi ehdottaa tänne tai meilitse suoraan mulle: raulipartanen@gmail.com

    Kyssärit koetan lähettää heille ensi viikon alukupuolella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: