Kirjaprojekti – Sisällysluettelo
Alla Suomi Öljyn Jälkeen -kirjamme lopullinen sisällysluettelo, päivitetty 31.1.2013.
Kirjalla on nyt myös Facebook-sivu, johon päivitellään kirjan kuulumisia. Käy tykkäämässä ja laita jakoon!
Kirja on jaettu viiteen päälukuun:
1. Öljy
2. Halvan öljyn loppu
3. Mitä öljyn tilalle?
4. Öljy ja teollistunut yhteiskunta
5. Suomi öljyn jälkeen
Alla vielä kattavampi lista jossa päälukujen lisäksi myös alaluvut.
*************************************
Lukijalle
Kiitokset
Ilman öljyä ei ole teollistunutta maailmaa
Luku 1 – Öljy
Mitä öljy on?
Mitä tarkoittaa öljyn tuotantohuippu?
Öljyhuippu ennusteissa ja tilastoissa
Luku 2 – Halvan öljyn loppu
EROEI
Öljyn laadun ja sijainnin merkitys
Resurssinationalismi
Öljyntuotannon tehokkuus
Export Land Model – Tuottajamaiden oma kulutus ja elintaso
Yhteiskunnan ylläpito ja korvaavan tuotannon rakentamisen kustannukset
Taloudelliset rajoitteet ja motiivit
Kasvava asiakaskunta
Öljykriisien vaikutukset kansalaisiin
Poliittinen epävakaus öljyntuottajamaissa ja Yhdysvaltojen venytetty sotakoneisto
Öljynjalostuslaitosten ja infrastruktuurin haavoittuvuus
Poliittiset ja paperiset öljyreservit
Ympäristönsuojelu, ympäristölainsäädäntö ja ilmastonmuutoksen hillintä
Raaka-ainemarkkinoiden vaikutus öljyn hintoihin
Yhteenveto – Öljyn hinta
Luku 3 – Mitä öljyn tilalle?
Syvänmeren öljy
Arktinen öljy
Öljyhiekka ja bitumi
Liuskeöljy
Kerogeenia öljyliuskeesta
Fischer–Tropsch-synteesi (FT)
Nesteytetty hiili (CTL)
Biopolttoaineet
Öljyttömät polttoaineet
Maakaasu ja muut kaasut
Sähkö
Vety
Luku 4 – Öljy ja teollistunut yhteiskunta
Liikenne ja logistiikka
Ruuantuotanto
Yhteiskunta- ja kaupunkirakenne
Öljy Suomen energiantuotannossa
Vaikutukset talousjärjestelmään
Öljymarkkinat ja yhteiskunnan päätöksenteko öljyniukkuudessa
Globaali turvallisuus
Öljy ja ilmastonmuutos
Luku 5 – Suomi öljyn jälkeen
Miltä öljyhuippu näyttää?
Pakotettu degrowth?
Romahdus yhteiskunnassamme
Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet
Virallinen Suomi ja öljyhuippu
Näkökulmia synkästä tulevaisuudesta
Mitä pitäisi tehdä
Lopuksi
Liitteet
Liite 1 – Öljy numeroina
Liite 2 – Öljymarkkinat
Liite 3 – Muutos ei tapahdu järjen ehdoilla
Termit ja käsitteet
Loppuviitteet
Kaikenhuipun blogi 
Todella hyvältä vaikuttaa!
Vaikuttaa tosi kiinnostavalta. Öljyn vaihtoehdoiksi nestemäisenä polttoaineena on myös ehdotettu ydinvoiman avulla tuotettuja hiilivetyjä tai ammoniakkia (ammonium englanniksi, en ole ihan varma mikä suomen sana on). Jälkimmäisen hyvä puoli on se, että raaka-ainetta (typpi) on ilmakehä täynnä. Toki ongelmiakin on.
Joo, noista vaihtoehdoista (ammoniakin lisäksi taisi olla pari muutakin) mainitaan lyhyesti vety-kappaleen lopussa (sen luonnos on jo kirjoitettu) ja muistaakseni ammoniakkia sivutaan myös maatalous-osassa, koska se on esim typpilainnoitteiden raaka-aine. Mulla ei ehkä ainakaan tällä hetkellä ole ihan riittävästi sanottavaa ammoniaksista polttoaineena, että pystyisin kirjoittamaan niistä omaa lukuaan (tietoahan saa lisää selvittämällä…). Mutta täytyy miettiä, piäisikö niitä käsitellä. Mitä olet(te) mieltä?
Näiden kanssa tosin tilanne on se, että tarvittaisiin rajusti lisää energian/sähköntuotanto-kapasiteettia (ja/tai korkean lämpötilan laitoksia), jotta sen avulla voidaan syntetisoida polttoaineita öljyä korvaamaan. Tilanne tuntuu olevan tällä hetkellä se, että hiilenkin korvaamisessa olisi aika paljon työsarkaa…
Ymmärtääkseni energiavaatimukset eivät ole aivan samoja kuin sähköntarve. Osittain prosessit kait voivat käyttää myös lämpöä hyväksi niin kuin sanoit. Totta on kuitenkin, että energiaa vaaditaan paljon. Tuijottamalla primäärienergiankulutusta saamme varmasti osviittaa siitä mitä VÄHINTÄÄN tarvitaan.
Joo, näin juuri. Riippuen siitä miten ja millä öljyn käyttöä korvataan, niin nykyiseen noin 90+ terawattituntiin (Suomen öljyn käyttö) laitetaan primääritasolla muutamasta kymmenestä muutamaan sataan prosenttiin lisää energiaa jotta saadaan vastaava määrä öljynkorviketta. Prosenttimäärä riippuu sitten monestakin asiasta, kuten yhteistuotannon mahdollisuudesta, raaka-aineista, infrastruktuuri-vaatimuksista ja kalustovaatimuksista jne.
Useimmat nesteet käsittääkseni nojaavat siihen että jostain saadaan vetyä, joka sitten sidotaan joko typpeen tai hiileen, koska pelkän vedyn säilöminen ja kuljettelu on niin hankalaa ja kallista (ja energiatehotonta). Tällä hetkellähän se irroitetaan yleensä maakaasusta, mutta konseptissa, jossa vety irroitetaan maakaasusta jotta sillä voitaisiin korvata toista fossiilista polttoainetta on … noh… järjetön. 😀
yleisesti ottaen tuntuu ”lievästi” haasteelliselta puristaa 200 sivuun kaikki nuo aiheet…
onko kustantajalta tullut joku yläraja sivumäärälle?
– liuskeöljy on suomessa perinteisesti tunnettu palavana kivenä.
– eikö ydinvoimaa käsitellä ollenkaan? ehkä se on hyvä niin homma ei leviä turhan laajalle.
-ilmastonmuutos on myös niin iso asia että kannattaako siihen kovin paljon mennä? jos sitä käsittelee lyhyesti niin pitää vain toistaa yleisesti toistettuja asioita, ja toisaalta perusteellinen käsittely vaatisi oman kirjan. esimerkiksi hirschin kirjassa
http://www.amazon.co.uk/Impending-World-Energy-Mess-ebook/dp/B004WDRU54/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1328219806&sr=1-1
minusta se ilmastonmuutosluku oli aivan turha: se vain kertoi kirjoittajien mielipiteen, mutta ei tuonut mitään uutta itse asiaan. siis jos ei aiemmin ollut perehtynyt ilmastonmuutokseen, se ei oikeastaan auttanut. toisaalta jos oli perehtynyt niin siinä ei ollut mitään uutta. ydinvoiman suhteen käy helposti samalla tavalla.
– talousjärjestelmä. mitähän tämä pitää sisällään? jo tästä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. minusta yksi iso asia on talouskasvun ja energiankulutuksen suhde. tällaista otsikkoa ei kuitenkaan ollut?
-ylipäätään aiotteko puuttua talouskasvuun? tässä on sama ongelma kuin ilmaston muutoksessa: jos sanoo vähän niin se ei oikeastaan kerro mitään, ja perusteellinen analyysi vie hirveästi tilaa (ja tietysti kirjoittaminen vie aikaa ja vaivaa).
-syvänmeren öljy ja arktinen öljy ei ole siinä mielessä ”vaihtoehtoisia” polttoaineita, ainakaan minusta, koska nehän kuitenkin kemiallisesti on tavallista öljyä.
– ääriliikkeet ja terrorismi. tässä minusta on vaarana että toistellaan vain yleisiä ennakkoluuloja. toisaalta perusteellinen käsittely vaatisi paljon tekstiä, ja ihan omanlaista perehtyneisyyttä tiettyjen maitten (ei pelkästään lähi-idän) historiaan ja ajatusmaailmaan. jo terrorismin määrittelyssä ollaan nopeasti hataralla pohjalla. oliko bobrikovin murhaaja schauman terroristi vai kansallissankari? ja eikö englantilaiset (ja ylipäätään ”länsimaalaiset”) pitäneet gandhia ”ääriliikkeen” johtajana?
-”Fischer-Tropsch -menetelmä (esittely menetelmästä ylipäätään, koska on ainoita toimivaksi todistettuja markkinoilla olevia ratkaisuja hiilen tai biomassan nesteytykseen)” no ehkä se on ”ainoita” mutta ei ainoa kuten se kaukaan tehtaan tuleva laitos osoittaa.
-vetytalous. jos otsikko on ”Öljyn vaihtaminen muihin energianlähteisiin” niin se on harhaanjohtavaa koska vety ei ole energian lähde. (käsittääkseni ei myöskään ammoniakki, jos se tuotetaan sähköllä)
-väestönkasvu on tietysti aina poliittisesti hankala juttu…
-ylipäätään tuo öljyn vaikutukset yhteiskunnassa on hankala. en tiedä minkälainen kokemus kirjoittajilla on yhteiskunnallisista asioista. joka tapauksessa tässä liikutaan aivan eri tasolla kun käsitellään öljyn tuotantoa, jota voi varsin suoraviivaisesti analysoida luonnontieteitten näkökulmasta.
– ”(pakotettu) Degrowth? (Muutosvastarinta)”
tässä en oikein ymmärrä mitä ajat takaa. mutta ehkä tässä voisi tosiaan puhua siitä että kun energiankulutus oleellisesti laskee, niin talous supistuu.
– ”Kirjan esittämät toimenpide-ehdotukset”. niin mitkä ne toimenpide-ehdotukset oikeastaan ovat?
– muutosvastarinta jne. minusta ongelma yksilön kannalta on seuraava. jokainen voi tietysti vähentää kulutustaan (”elää köyhästi”) ja muut jatkaa ennallaan jolloin kokonaisuuden kannalta mikään ei muutu, mutta yhteiskunta toimii entiseen malliin. jos taas hyvin moni vähentäisi kulutustaan, niin yhteiskunta ei voisi enää toimia nykymuodossaan. siis hyvin monien työpaikka eli toimeentulo katoaisi, eikä ole selvää mitä tulisi tilalle. jos siis halutaan oikeasti pyrkiä vähäenergiseen yhteiskuntaan, niin minusta se ei mitenkään voi toteutua yksilön valintojen kautta. tietysti ennemmin tai myöhemmin voidaan ajautua vähäenergiseen yhteiskuntaan, koska energiaa yksinkertaisesti ei enää ole ”riittävästi”. mutta jos tähän ei mitenkään varauduta, niin muutos on enemmän tai vähemmän kaoottinen.
– ”Hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisuudet”. tämä on vähän kryptinen. aiotteko todeta että hyvinvointiyhteiskunta (niin miten se oikeastaan pitäisi määritellä… tässä(kin) joudutaan helposti syville vesille) lakkaa olemasta? eräs mielenkiintoinen kysymys on eläkejärjestelmä. sehän toimii samoin kuin pyramidihuijaus: niin kauan kuin väestö ja talous kasvaa (tulee uusia sijoittajia pyramidiin), voidaan voittoja (eläkkeitä) maksaa aiemmin mukaan tulleille…
– aiotteko kommentoida greenpeacen, yk:n ja eu:n (epärealistisia) energiaskenaarioita?
talouteen liittyen ihan muuten ollila oli a-plussassa 1.2. ensin toimittaja kysyi verotuksesta ja leikkauksista, ja jorma sanoi että ei ole hyvä verottaa ja leikata kun se haittaa kasvua. sitten toimittaja kysyi että pitäskö elvyttää eli ottaa lisää velkaa. mutta ei ollila uskaltanut sitäkään suositella. toisin sanoen ollila on pihalla kuin lumiukko: haluaa kasvua mutta ei tiedä pitäisikö vähentää vai kasvattaa velkaa.
Kiitos Jukka! Nyt alkoi tapahtua. Mulla on tosta sivumäärästä hieman sama fiilis, mutta katsotaan nyt. Mitään tiukkaa rajaa ei kustantajalta ole tullut, vaikka korostavat (luonnollisesti) että napakkuus on valttia.
Ok, hyvä huomio, tuon voi mainita/otsikoida tuon mukaan
Sähkö -kappaleen yhteydessä on ainakin tällä hetkellä sellainen ihan kevyt katsaus sähkön tuotantotapoihin, ja vedyn yhteydessä on pieni maininta myös. Mutta olet oikeassa, tarkempi käsittely levittäisi aihetta, ja olisi hyvä käsitellä myös muut tarkemmin ja käsissä olisikin taas oma kirjansa.
Joo luin Hirscin kirjan myös eiokä se tosiaan tuonut mitään lisäarvoa. Lähinnä ilmastonmuutosta käsitellään kunkin öljynkorvikkeen yhteydessä, ja sitä kautta tarkastellaan miten öljyhuippu voisi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään (vähemmän poltettavaa, mutta likaisempaa, ei niin paljon talouskasvua jolla rahoittaa ympäristönsuojelua jne). Lisäksi on hyvä tuoda ilmi että ilmastonmuutosta voidaan hillitä paljon samoilla keinoilla kuin öljyhuippuakin. Jotain tarkasteluja voidaan tehdä myös näiden pulpahtamisesta marginaalista valtavirtaan (johon öljyhuippukin on pulpahtamassa).
Samaa mieltä, tuosta voisi kirjoittaa kirjan tai pari. Pakko yrittää selvitä tiiviimmin. Lähinnä tarkoitus on tuoda esille noita mekanismeja joita siellä on öljyn, öljykaupan ja talousjärjestelmän välillä, ja niihin liittyviä riskejä. Talouskasvun ja energian(öljyn)kulutuksen kasvun suhde täytyy tuoda jossain ilmi, ja sille voisi oman ala-otsikkonsakin laittaa.
Joo, tavallaan. Ne on tuossa sen takia, että niiden hyödyntäminen on epätavanomaista, että sieltä voi jotain vielä löytyä (on löytynytkin, esim Brasilian rannikko), ja koska ne on myös yleisesti luetaan epäkonventionaalisiksi öljyiksi. Käsittely on tarkoitus jättää aika lyhyeksi/kevyeksi.
Hyvä huomio, tavallaan tuossa on kyse enempi paskasta otsikosta. Lähinnä siinä tuodaan ilmi öljyn jalostus ja kuljetusinfrastruktuurin haavoittuvuus sekä hieman niitä riskejä, joita tämä aiheuttaa. Enemmän siis puhutaan sabotaasin (lievempi ilmaus terrorismille?) mahdollisuudesta, enemmän kuin sen syistä (joita ehkä vain kevyesti mainitaan ilman sormen osoittelua tiettyihin toimijoihin, sillä siihen tuntemus ei tosiaan riitä)
Joo ei se ainoa ole, mutta tällä hetkellä kaupallisessa käytössä ja toimivaksi toettu, ja siksi monet hankkeista (CTL, BTL) on juuri F/T-synteesiin perustuvia. Alunperin kirjoitin siitä biomassa-kappaleen yhteydessä, mutta se levisi siitä omaksi kappaleekseen. Voi olla että se olisi hyvä ehdokas blogiin esittelyyn jossain vaiheessa.
Joo, paska otsikkovalinta. Kiitos. Puhutaan siis koko kuljetusinfran ja kaluston vaihtamisesta toimimaan toisella ”polttoaineella”.
Joo niin on. Kirjan näkökulma on ehkä kylmän kyyninen ja laskee lähinnä sitä että öljyn kuluttajia (auton omistajia) on tulossa jatkuvasti lisää ja jaettavaa on vähemmän. Väestönkasvun kestämättömyys on oma matopurkkinsa.
Arvaa olenko huomannut kun olen kirjoittanut ensin kaikki helpot kappaleet :). Noh, täsmävaikutuksista ei puhuta, mutta pyrimme tuomaan selkeästi ilmi että nyky-yhteiskunta pyörii öljyllä, tai pikemminkin ei pyöri ilman öljyä, ja miksi ei (muutakin toki tarvitaan). Ja niitä mekanismeja joita halvan öljyn poistuminen kenties käynnistää. Tarkkoja skenaarioita tai tapahtumia ei tuoda kauheasti esille, vaan lähinnä mahdollisia riskejä.
Joo, tuota kulmaa siinä on, eli kevyt katsaus degrowthiin ja siihen miksi se on monille vastenmielistä, ja toisaalta miksi joudumme siihen ehkä väkisin. Nämä viimeisen kappaleen ”otsikot” on enemmänkin vielä ideoita asioista joita voisi käsitellä tai tuoda jotenkin ilmi, joten ne on vähän raakileita ja epämääräisiä. Mutta tässähän ne kypsyy…
Viimeisin (mutta ei viimeinen) ajatus tässä oli että tarkoitus oli tuoda esille yksilötason juttuja, ehkä jonain ”laatikoina” tekstin seassa. Kuten: ”Jos olet opiskelija, niin mieti millä alalla on tulevaisuutta tässä ja tässä tilanteessa”
”Jos asut omakotitalossa, niin harkitse sitä ja tätä”
Aina liittyen käsiteltävään aihepiiriin. Lisäksi aihepiirien lopussa olisi jonkinlaista listaa poliitikoille ja virkamiehille eri aikavälien toimenpiteistä, joita olisi syytä harkita öljyriippuvuuden vähentämiseksi yhteiskunnallisella ja kunnallisella tasolla.
Jep, hyviä pointteja. Tämän käsittely on hankalaa/monimutkaista ja tästä keskustelimme viime tiistain palaverissa. Tietty itsekkyys myös lienee hyväksi, ja toisaalta poliitikot eivät tee mitään jos yksilöt (äänestäjät) eivät sitä heiltä vaadi ja tuo näkemyksiään ilmi.
Joo, kryptinen on. Hyvinvointihan on pitkälti omasta itsestä myös kiinni, lähinnä hyvinvointiyhteiskunta käsitellään ilmaisten tai halpojen palveluiden tuottajana, eli mitä käy palveluille kun talouskasvu ei käynnisty ja verotulot putoavat. Eläkejärjestelmä oli hyvä huomio, se kannattaisi tosiaan varmaan tuoda ilmi, ja sukupolvien välinen kitkainen tilanne, jossa eläkeläiset olettavat että nuoret sukupolvet tekevät töitä (kasvua) jotta heidän eläkkeensä maksetaan, ja toisaalta nuoret sukupolvet voivat tajuta, mitä eläkeläisten sukupolvi on tehnyt öljyvaroille ja ympäristölle…
Hyvä kysymys. Ei ole tullut vielä esille suoranaisesti, vaikka esim korvaavan energianinfran rakentamisen hankaluuksista on kyllä puhetta. Pitää katsoa…
Toi on aika normi kuvio ilmeisesti. Samaan aikaan pitäisi sekä kuluttaa että maksaa velkojaan, ja monet eivät ole sitten tajunneet (tai eivät halua tuoda ilmi ajatuksen järjettömyyttä) että molempia ei voi tehdä samanaikaisesti. Täytyy ehkä areenalta vilkaista…
Kiitos vielä jukka monista hyvistä kommenteista ja ajatuksista.
Johdannon asiat laittaisin juuri päinvastaiseen järjestykseen. Samoin miettisin 4. luvun järjestystä; kannattaisiko kuitenkin aloittaa siitä mikä matti meikälaista koskettaa ensin ja/tai eniten. -tsemppiä!
Moro, en päässyt edes puoliväliin, kun takerruin pikkuasiaan:
”Miksi tehokkuus on pahasta (Öljynkentän tuotannon kiirehtiminen vähentää lopullista tuotantoa ja tekee tuotannon laskusta jyrkemmän)”
Lisäisin selventävän sana tehokkuus eteen, siis tuotannon tehokkuudesta lie kysymys, ei käytön?
Oli niin paljon fiksuja kommentteja etten taida edes jatkaa…
Joo, noi ”otsikot” on vielä ihan esiasteella, ne on enemmänkin toiminut muistutuksina asioista joita pitää kirjottaa, eikä läheskään kaikkia ole päivitetty järkevämpiin. Kyllä ne siitä…
Kohta ”Öljyn vaikutukset yhteiskunnassa -> Maatalous ja ruoan tuotanto” tuntuu hukkuvan muiden joukkoon. Silti se on tärkein pointti, kun Ronald Wright kirjoittaa esipuheen kirjaan Carbon Shift – how Peak Oil and the Climate Crisis will change Canada (and our lives) / toimittanut Thomas Homer-Dixon. Lainaus + käännös: Meillä on taipumus ajatella uhkaavaa öljyhuippua ja energiakriisiä autojen, tehtaiden, lämmityksen ja ilmastoinnin kannalta, mutta tärkein asia on ravintomme. Me tiedämme, että hiili ja öljy pitävät käynnissä traktoreita, pakastimia, junia ja laivoja, jotka kasvattavat, tallentavat ja siirtävät ruokaa pellolta kaupunkiin, kansakunnasta toiseen. Mutta kuinka moni tietää, että olemme kirjaimellisesti syöneet öljyä ja kaasua yli sata vuotta? Fossiilinen hiili on keinolannoitteiden ensisijainen ainesosa, jonka avulla on kierretty se rajoite, että pellon hedelmällisyys vähenee aina kun sato korjataan. Kahden vuosisadan raivokas hiilen käyttö on sallinut ihmiskunnan täyttää planeetta yli luonnon kantokyvyn. Jos öljy ja hiili loppuvat emmekä löydä hyviä korvikkeita, joudumme jälleen käyttämään lantaa ja lihasvoimaa. Miljardit ihmiset kuolevat. (Esipuheen suomennos https://www.facebook.com/note.php?note_id=10150252558959163)
Toiseksi kiinnitän huomiota tulevan romahduksen laatuun, jota ei ole oikein missään analysoitu. Tapahtuu nähdäkseni mm. näin -> Maailmantalous, toisin sanoen äärimmilleen tehostetut globaalit logistiikkaketjut, pyörii nyt velkarahalla -> Velkaa annetaan lisää niin kauan kuin usko talouskasvuun, siis usko velallisen velanmaksukykyyn, säilyy -> Öljyhuipun jälkeisissä tunnelmissa usko ikuiseen talouskasvuun viimeistään häviää -> Velkaa ei anneta enää samaan hintaan -> Velkaisimmat osat globaaleista logistiikkaketjuista romahtavat ja ketjureaktiona laajemmin -> Siirrymme väistämättä alkeellisempaan elämänmuotoon, jossa monia totuttuja palveluja ei enää saa mistään. (+ Yksilötasolla: Romahduksen hetkellä asuntojen hinnat alenevat mutta velka jää -> Musta Pekka kädessä, ikuinen velka, jota ei voi kuitata asuntoa myymällä.)
Sitten toisaalta esimerkiksi näin: Maailman väkiluku jossain vaiheessa alkaa vähetä (alkaen kehitysmaista, liittyen mm. tulevaan maatalouskriisiin) -> Länsimaista kulutustasoa tavoittelevat kuluttajat vähenevät -> Globaali talous pienenee -> Mainontaa ei tehdä enää niin paljon -> Mainosrahalla pyörivät ”ilmaiset” globaalit internet-palvelut poistuvat yksi kerrallaan -> Tämäkin oli siten esimerkki siitä kuinka siirrymme alkeellisempaan elämänmuotoon.
No ok, ehkä hahmotat nuo kirjan aiheen ulkopuolelle?
Janne, kiitos hyvästä kommentista. Maatalous on yksi, talous on toinen, molemmat ansaitsevat (ja ovat englanniksi saaneetkin) oman kirjansa, mutta tässä yhteydessä ne tuodaan osana kokonaisuutta, ja älyttömän syvälle ei voida mennä. Kompleksissa yhteiskunnassamme on monia kriittisiä sektoreita joita ilman muutkin lakkaavat toimimasta, Logistiikka on oma ”suosikkini”. Maatalouden syötteet (lannoitteet, torjunta-aineet) on toki mahdollista valmistaa ilman fossiilisiakin, sillä lähinnä niissä käytetään maakaasusta irroitettua vetyä, jota saadaan sähköllä myös vedestä. Hinta on tietysti aivan toinen, ja se sähkökin pitää tuottaa jollain. Kun maatalouden riippuvuus kalliista syötteistä yhdistetään romahtavaan tai toimimattomaan luotto-laitosjärjestelmään (pankit), joka on puolestaan seurausta supistuvasta taloudesta, joka johtuu osiltaan liiasta velasta ja kalliista energiasta, on satonäkymä äkkiä karmaiseva. Toisaalta, tämäkään ilmiö ei toimi omassa pullossaan, vaan kysynnän laskiessa hinnatkin normaalisti laskevat jne. Yhteiskunnilla on myös keinoja, kuten poikkeustila-lainsäädäntö, jolla asiat saadaan ”toimimaan” jollain muilla kuin markkinoiden ehdoilla, mutta toisaalta oletus siitä että jotain voidaan tehdä vasta poikkeuslainsäädännön turvin on aika huono lähtökohta ongelmista selviämiseen…
Romahdus, noh, täytyy myöntää että se eri muodoissaan on silloin tällöin mielessä käynyt :). Jollain alitajuisella mekanismilla olen kuitenkin välttänyt sen kirjaamista sisällysluetteloon, syitä ehkä useitakin:
– Kirjassa on tarkoitus tutkia ja tuoda esille suomen valmistautumista siihen, jos/kun öljyhuipun riskejä toteutuu jollain aikavälillä ja jollain nopeudella, ei välttämättä maalailla sitä, miten yhteiskuntamme tulee romahtamaan (se on ehkä toisen kirjan aihe)
– Kirjan pääpointti on siis tuoda esille ne RISKIT joita näemme, ja kysyä kysymys, että tulisiko näihin riskeihin kiinnittää jotain huomiota tai jopa varautua jotenkin. Riskeistä puhumisessa on tietty sävyero verrattuna siihen, että lähtisimme toitottamaan ”totuuksia” siitä mitä tulee tapahtumaan. Totuuksissa on se huono puoli, että jos niistä ”debunkkaa” yhden, voi samaan roskikseen heittää kaikki muutkin kirjan ajatukset. Tämä on nähty kaikenmaailman denialistien toimeliaisuudessa varsin selkeästi viime aikoina.
– Ennustaminen on hanurista. Muuttujia on liikaa. 🙂
Yhtä kaikki, kuvaamasi skenaariot ovat sinänsä ihan mahdollisia ja huomionarvoisia, ja kyllä niiden kaltaisia tuolla kirjassa on tarkoitus tuoda esille, mutta lähinnä riskien tasolla, ja kenties muiden aihepiirien yhteydessä.
Kiitos muuten kirja-vinkistä, en ole tuota vielä lukenut.
Joo, romahduksen kierteen kuvaamiseen pelkkä teksti on raskas väline. Ilmavampaa olisi visualisoida asia laajana verkottuneena kaaviona, josta näkee eri tekijöiden toisiaan vahvistavat vaikutukset + sen kautta kokonaisuuden. On kyllä ollut mielessä piirtää sellainen, kunhan kerkiän (ja sen rinnalle toinen positiivisen kierteen kaavio, jota olemme eläneet viimeiset 200 vuotta — ”kaiken huippu” olisi tässä siirtyminen positiivisen kierteen kaaviosta negatiiviseen).
Kirjoista: Thomas Homer-Dixonin ”Upside of Down” tarjosi taannoin hyviä näkökulmia pohtia romahduksen luonnetta järjestelmän elpymiskyvyn näkökulmasta. Rinnastukset biologisiin ekosysteemeihin avarsivat katsantokantaa (miksi Mauritiuksen dodot kuolivat, missä mielessä olemme dodoja). Hyvä tämäkin keskustelu on käydä ennen kuin on myöhäistä, vaikkei sitten ehkä tässä kirjassa.
”Ennustaminen on hanurista. Muuttujia on liikaa.” -> Ennustamisesta ei tässä olekaan kyse, vaan ”skenaarioista”. Ilman mahdollisuutta julkaista negatiivisia skenaarioita annamme ”tiedeyhteisönä” mielikuvan, että pahin tapaus ei niin kovin paha olekaan = mitä sitä turhaan torjumaan esim. ilmastonmuutosta, jos pahin seuraus on se, että (esimerkki) maataloudessa joudutaan siirtymään toisiin viljalajikkeisiin.
Jep, skenaarioita on ihan hyvä miettiä, mutta niissäkin on hyvä korostaa sitä että ne ovat vain skenaarioita, ikkunoita tai ”valokuvia” alati muuttuvasta tulevaisuudesta.
Tuollaisen verkoston tai kaavion piirtäminen kuulostaa haastavalta urakalta, senverran monimutkaisessa järjestelmässä elämme. The Black Swan -kirjassa kuvataan hyvin tapahtumia, jotka pyyhkivät pöytää skenaarioilla sun muilla mutta joita monetkaan eivät osanneet odottaa. Yhteiskunnan kannalta öljyhuippu on hyvinkin musta joutsen, ainakin isoilta osin. Ei meille kaikille, mutta niin monelle että mekin pääsemme nauttimaan sen aiheuttamista enemmän ja vähemmän yllättävistä seurauksista. Ja toisaalta, koko öljyhuippu ja sen tarjoilema toimintaympäristö on erinomainen kasvualusta muille mustille joutsenille (kuten kirjassa tulemme huomaamaan). Olen myös varma että joidenkin mielestä olemme tuomionpäivän toitottajia, ja joidenkin mielestä annamme aivan liian ruusuisen kuvan ihmiskunnan mahdollisuuksista. Se on tämän kirjan kannalta varsin oikea paikka, sillä näkemystä ja keskustelua on tarkoitus herättää nimenomaan keskiverto-kansalaisessa ja nykyisessä yhteiskunnassa.
Jos onnistut tuon kaavion tekemään, niin näkisin sen mielelläni. 🙂
kirjaa varten tämä voisi olla hyödyllinen:
http://www.neweconomics.org/publications/zero-carbon-britain-2030
pientä kevyttä iltalukemista…
Päivitin luetteloa hieman kommenttien perusteella ja lisäsin sinne yhden ala-kappaleen 2. osaan:
– Ympäristönsuojelu, sääntely, ilmastonmuutoksen hillintä