Skip to content

IEA World Energy Outlook 2011 – Osa 4 – Ilmastonmuutos

marraskuu 24, 2011

WOE -sarjassa käsittelen ja kommentoin IEA:n tuoreen World Energy Outlook 2011 -raportin antimia. Valitettavasti joudun turvautumaan executive summaryyn ja muihin fact-sheetteihin, sillä ei ole nyt laittaa 120-150 euroa tuohon koko raporttiin.

Ilmastonmuutos
Ovi alle kahden asteen lämpenemiseen on IEA:n mukaan sulkeutumassa. Vaikka 2008-2009 koettiin pahin talouden romahdus sitten suuren laman, nousivat energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt jo 2010 uusiin ennätyslukemiin. Mikäli päästöjen kehitys jatkuu New Policies -skenaarion mukaisesti, jossa päästövähennyksiä pyritään tekemään, mutta edistyminen on maltillista, on kohtalona noin 3,5 celsiusasteen lämpeneminen. Suuntaus taitaa olla se, että tiedeyhteisö on siirtymässä tutkimaan yhä enemmän tietyn lämpenemisen mahdollisia seurauksia. Paljolti ilmastoskeptikoiden ja -denialistien fossiilirahoitteisista tutkimuksista ja misinformaatio-kampanjoinnista johtuen muu väestö tulee tämän asian kanssa valitettavasti vielä perässä.

Toiveikas 450 -skenaario
450-skenaariolla on IEA:n mukaan noin 50 % mahdollisuus pitää lämpeneminen 2 asteessa. Se tarkoittaisi esim. hiilen käytön huippua ennen vuotta 2020 ja 30 % laskua sen käytössä 2035 mennessä. 450-skenaarion päästöissä on myös se hiukan huolestuttava puoli, että mikäli jatkamme nykyiseen tahtiin uuden kapasiteetin rakentamista ja muuta päästöjä aiheuttavaa investointia, olemme käyttäneet skenaarion ”kapasiteetin lisäysvaran” vuoteen 2017 mennessä. Tämän jälkeen kaikkien rakennettavien tehtaiden ja energiantuotantolaitosten pitäisi siis olla nollapäästöisiä. Vaikuttaako todennäköiseltä? Entäs kun tuo 450 ppm pitäisi esim. NASA:n James Hansenin mukaan olla pitkällä tähtäimellä 350 ppm, jotta riski katastrofaalisiin ilmastonmuutoksiin vältettäisiin?

Lisäksi 450-skenaario olettaa CCS-tekniikan voimakasta käyttöönottoa, jonka investoinnit ovat valtavia ja joka lisää hiilen käyttöä 20-30 % ja huonontaa siten hyötysuhdetta. Tämä hiilen kulutuksen kasvu CCS:n käyttöönoton vuoksi ei tule todennäköisesti tapahtumaan, sillä se on nykylogistiikalla (louhinta+kuljetus) lähes mahdotonta. Logistiikan lisäys menee lähitulevaisuudessa tavalliseen hiilen käytön lisäämiseen, eikä tuotantovauhti riitä laajamittaiseen CCS:n käyttöönottoon. Sitä ei myöskään ole alkuinnostuksen jälkeen jaksettu hirveästi toitottaa missään. Poikkeuksena ehkä fossiilisia voimalaitoksia rakentavan teollisuuden esitteet ja propaganda sillä tasolla, että tarjotaan valmius siihen, että joskus tulevaisuudessa CCS voidaan ottaa käyttöön.

Hiilellä keskeinen asema
Hiilen käyttö tulee siis lisääntymään valitun skenaarion mukaan joko paljon tai vähän. Se on viime aikoina vastannut valtaosasta uudesta rakennetusta sähköntuotannosta. Vaikka uusiutuvat ovatkin lisääntyneet prosentuaalisesti isoilla lukemilla, absoluuttisina määrinä ne ovat vielä varsin vaatimattomia, ja niiden voimakas lisääntyminen sisältyy jo 450-skenaarion oletuksiin. Hiiltä käyttävien voimalaitosten hyötysuhteen parantaminen vähentäisi päästöjä myös varsin tehokkaasti ja edullisesti, joskin se laskisi myös hiilen hintaa ja siten kiusaus rakentaa lisää hiilivoimaa kasvaisi.

Hiilen talteenotto ja varastointi, CCS, on IEA:n toiveikkaan 450 ppm skenaarion tärkeimpiä tukipylväitä, sillä se vastaa viidenneksestä tarvituista päästövähennyksistä. Sen käyttöönotto vaatisi kuitenkin käytännössä uusien hiilivoimaloiden rakentamista vanhojen tilalle, joka puolestaan tarjoaa hiilelle 40+ vuotta lisää elinaikaa, eli voimalaitoksen käyttöiän. Sellaista tulevaisuutta, jossa meillä olisi varaa sulkea laitoksia kesken niiden käyttöiän, on vaikea nähdä.

Onko viisasta rakentaa hiilivoimaa seuraaviksi vuosikymmeniksi nyt, varsinkin kun käteen jää ainoastaan lupaus siitä, että voimalaitoksessa on valmius CCS:n käyttöönottoon? Omasta mielestäni se ei ole edes tyhjää parempi, mikäli se tekee hiilivoimaloiden rakentamisesta entistä helpompaa ja hyväksytympää. Päinvastoin, se on kuin kerros kirkkaanpunaista maalia joka peittää alla piilevän mädän ytimen ja harhauttaa meitä katteettomaan turvallisuudentunteeseen ja siihen että ”asioille joku tekee jossain jotain”.

IEA:n mukaan ydinvoiman rakentamatta jättäminen pahentaa ilmastonmuutosta, sillä ainakin osa (Saksan kohdalla merkittävä osa) korvaavasta kapasiteetista toteutetaan fossiilisilla. Olisi mielestäni toivottavaa, että ympäristöjärjestöt, Vihreät ja muut asiasta kiinnostuneet ja ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat tahot suuntaisivat voimansa esimerkiksi fossiilisten tukien purkamiseen, hiilivoimaloiden kritisointiin ja kaikkien toimivien ratkaisuiden edistämiseen, eivätkä keskittäisi energiaansa jonkin toimivan ratkaisun vastustamiseen, kuten nyt on ydinvoiman osalta käymässä. Ilman laajamittaista CCS:ää ja rajusti lisääntyvää ydinvoimaa 450 -skenaarion voi käytännössä vetää vessasta alas.

Toivonkipinä?
Omalla kartallani ”parhaita” toivonkipinöitä IEA:n skenaariota ajatellessa on keskeisten fossiilisten, öljyn ja hiilen, tuotantovauhdin kasvun hiipuminen ja tuotannon kustannusten nousu riittävästi ja riittävän nopeasti, että niitä ei ole yksinkertaisesti varaa käyttää niin tuhlaillen kuin nykyisin kovin pitkälle tulevaisuuteen. Tiedän, toivo on laiha, mutta tässä tilanteessa otan kaiken mitä tarjotaan. Lisäksi tämä toivonkipinä voi osoittautua seurauksiltaan myös verrattain karmeaksi, sillä pitkällä aikavälillä alati kasvava energian hinta ja pula tulee aiheuttamaan valtavia ja todellisia taloudellisia menetyksiä meille kaikille, joka puolestaan tulee aiheuttamaan levottomuuksia, mielenosoituksia ja paljon turhaa tuhoa.

Advertisements
8 kommenttia
  1. Esko Pettay permalink

    Edelleen tunnutaan pitävän vallalla käsitystä, ettei meidän tarvitsisi tinkiä mistään koska tekniikan kehittyminen, uusiutuvat, hiilidioksidin talteenotto ym. ratkaisevat ongelman. Tai en tiedä, kuka tuohon käsitykseen uskoisi, mutta siltä näyttää sen perusteella, miten toimitaan. Tuo IEA:n raportti esittelee tärkeän päästöjen ”lukkiutumisen” käsitteen; jos nyt rakennetaan uusi hiilivoimala, se tod. näk. tupruttaa hiilidioksidia ilmoille koko toimintansa ajan, eli useita vuosikymmeniä.

    Vuosi 2017 on muuten ihan kohta. Enää ei ole aikaa odotella tuotekehityksen tuloksia ja toivoa siitä ratkaisijaa. On pakko edetä nykytekniikalla. Se näyttäisi mahdolliselta, jos toimeen ryhdyttäisiin samalla tarmokkuudella, joilla valtiot kävivät toista maailmansotaa. Mutta valitettavasti näyttää siltä, että meillä on käsissämme niin huonot kortit, että aika monesta asiasta pitäisi myös luopua. Teoreettisesti hiilidioksidipäästöt olisi yhä mahdollista saada kuriin ottamalla kaikki parhaat nykyisin tunnetut vähäpäästöiset energiantuotantomuodot käyttöön samalla kun luovutaan hiilivoimasta ja leikataan yleistä kulutustasoa merkittävästi. Ja mitä tulee yleisen kulutustason leikkaamiseen, niin eniten leikattavaa on toki niillä, jotka eniten kuluttavat/päästävät. Milloinkohan yleinen mielipide alkaa ihailemisen sijaan paheksua suurkuluttajia  (tälle voisi ehkä tehdä jotain….)
    Otan tässä esiin myös pienhiukkaset: Kaikenlaisen palamisen seurauksena (hiilivoima, öljyn poltto, biomassan poltto) ilmoille pääsee kaikenlaisia pienhiukkasia. Nämä pienhiukkaset viilentävät merkittävällä tavalla ilmastoa heijastamalla auringon energiaa takaisin avaruuteen ja vaikuttamalla pilvipeitteeseen. Tämä viilentävä vaikutus on todella merkittävä ja voi vastata jopa 150ppm:n hiilidioksidipitoisuuden poistoa ilmakehästä (Prof. Solomon). Ilman näitä pienhiukkasia maapallo olisi lämmennyt huomattavasti enemmän. Eli tässä on sitten sekin inhottava tilanne edessä, että kun likaisia päästöjä aletaan kunnolla leikata, vähenee tämä viilentävä vaikutus. Tilanne on siis mielenkiintoinen: jos laittaisimme kaikki maailman hiilivoimalat ja muut pienhiukkasia päästävät systeemit (kuten laivat) kiinni tänään, maapallon lämpeneminen kiihtyisi hyvin nopeasti. Mutta mitä pidempään odotamme ennen kuin suljemme nämä päästölähteet, sen pahemmaksi tilanne ehtii kehittyä.
    Pienhiukkasilla on siis mm. sellainen vaikutus, että koska ne ovat peittäneet merkittävän osan kasvihuonekaasujen lämmittävästä vaikutuksesta, maapallon lämpötila ei ole noussut riittävän paljon jotta päästövähennyksille olisi syntynyt riittävä paine. Se lämmittävä vaikutus valitettavasti vaan ei katoa, kun aikanaan laitokset suljetaan. Hiilidioksidi kun pysyy ilmakehässä pitkään, pienhiukkaset eivät. Tämän voi tulkita vain niin, että kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksilla on pirunmoinen kiire.

  2. jorma permalink

    >Suuntaus taitaa olla se, että tiedeyhteisö on siirtymässä tutkimaan yhä enemmän tietyn lämpenemisen mahdollisia seurauksia. Paljolti ilmastoskeptikoiden ja -denialistien fossiilirahoitteisista tutkimuksista ja misinformaatio-kampanjoinnista johtuen muu väestö tulee tämän asian kanssa valitettavasti vielä perässä.

    Ilmastodenialismissa lienevät merkittävässä osassa kyllä ihan yksityiset, tavalliset kansalaisetkin. Jos ihmistä pelottaa oman työpaikan, elintason, elämäntyylin, sosiaalisen aseman, tulevaisuuden tavoitteiden tai muun sellaisen henkilökohtaisesti tärkeän puolesta, niin kyllähän siinä monelle lienee motivaatiota uskoa denialismitarinoita. Tällaisille ihmisille pitäisi mielestäni yrittää tarjota jotain näiden arvossa pitämää vastinetta ilmastotalkoisiin osallistumisesta, mutta tällainen kompromissi vaikuttaa olevan ideologisesti vaikea monelle ”ilmastonmuutoksen vakavasti ottavana” esiintyvälle poliittiselle toimijalle.

  3. ”Tällaisille ihmisille pitäisi mielestäni yrittää tarjota jotain näiden arvossa pitämää vastinetta ilmastotalkoisiin osallistumisesta, mutta tällainen kompromissi vaikuttaa olevan ideologisesti vaikea monelle “ilmastonmuutoksen vakavasti ottavana” esiintyvälle poliittiselle toimijalle.”

    Näinpä. Ongelma on siinä, että monellakaan ei ole oikein mitään, mitä tarjota – paitsi verta, hikeä ja kyyneliä.

    Esimerkiksi energiaverojen korottaminen niin paljon, että vaikkapa Greenpeacen energiankulutustavoitteisiin päästäisiin edes Euroopassa, tarkoittaisi käytännössä täysin varmasti teollisuuden kilpailukyvyn merkittävää romuttamista contra lepsummat maat. Ja visiot yksinomaan johonkin ”korkean lisäarvon” aineettomaan työhön perustuvasta taloudesta ovat juurikin niitä: visioita, eli harhanäkyjä.

    • jorma permalink

      >Ongelma on siinä, että monellakaan ei ole oikein mitään, mitä tarjota – paitsi verta, hikeä ja kyyneliä.

      Kyllä minun ymmärtääkseni meidän yhteiskunnassa on kaikenlaista saavutettua etua sekä kaikenlaista kulttuurista ja poliittista ambitiota, joilla voisi (ainakin teoriassa) käydä kauppaa.

      >Esimerkiksi energiaverojen korottaminen niin paljon, että vaikkapa Greenpeacen energiankulutustavoitteisiin päästäisiin edes Euroopassa, tarkoittaisi käytännössä täysin varmasti teollisuuden kilpailukyvyn merkittävää romuttamista contra lepsummat maat.

      Ei suinkaan jos se vaikkapa yhdistettäisiin vastaaviin tulleihin niiltä alueilta tuotaville tuotteille, joilla vastaavan tasoista veroa ei ole. EU:ssa kun nyt satutaan olemaan, niin esimerkiksi EU:n vapaakauppa-alueen sisällä voisi olla joka maassa yhdessä sovittu samantasoinen verotus ja EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille vastaavat tullit. Saman tyyppinen systeemi olisi mielestäni loistava esimerkiksi CO2-päästöveron kanssakin. Toki tällaisella politiikalla olisi erinäisiä vaikutuksia sekä globaalisti että lokaalisti, joten onhan tämä sikäli varmaan hieman idealistista…

      Se, miten tällaisten verojen tuotto pitäisi käyttää, on myös oma mielenkiintoinen kysymyksensä… Pitäisikö alentaa jotakin toista veroa ja kuinka paljon? Pitäisikö lyhentää valtion velkaa ja kuinka paljon? Pitäisikö tätä rahaa käyttää julkiseen kulutukseen (vaikkapa julkisiin palveluihin, infrastruktuuriin tai vähähiilisen energian tukiin) ja kuinka paljon? Mielestäni tällaisen rahapotin jako antaisi paljon pelimerkkejä neuvotteluun jopa ihmisen kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutuksen kieltäjien kanssakin.

      >visiot yksinomaan johonkin “korkean lisäarvon” aineettomaan työhön perustuvasta taloudesta ovat juurikin niitä: visioita, eli harhanäkyjä.

      Tästä olen kyllä samassa käsityksessä.

      • Noissa tulleissa on mun käsityksen mukaan se huono puoli, että ne on WTO:n sääntöjen mukaan laittomia, tai siis sääntöjen vastaisia. EU:n löaajuinen systeemi voisi siis ehkä vielä jotain tulleja säätää (johtaisi ehkä tulli-sotaan) mutta pienempien valtioiden on aika turha pystytellä vapaa-kauppaa estäviä tulleja, sillä kauppasaartoa ja muita seuraamuksia on tiedossa. Tämä siis jos on WTO:n jäsen ylipäätään (Venäjähäön just liittyi joka tiesi loppua sen puu-tulleille suomen rajalla).

        En ole itse WTO-säännöstän asiantuntija, mutta käsitys on tuo, että näitä tulleja visioivat henkilöt eivät ole välttämättä ottaneet tätä aspektia huomioon (ilman sitä olisin itsekin hiilitullien kannalla sikälimikäli päästökauppaa ei saada globaaliksi eli käytännössä WTO:n sääntöihin sisään). Pitäisi tutustua WTO:n sääntöihin kyllä paremmin, sillä ei ole tarkasta sisällöstä hajua.

      • jorma permalink

        Rauli Partanen:
        >Noissa tulleissa on mun käsityksen mukaan se huono puoli, että ne on WTO:n sääntöjen mukaan laittomia, tai siis sääntöjen vastaisia.

        Joo, en kiellä, että kaikenlaisia taloudellisia ja poliittisia intressejä on ongelmana.

        >pienempien valtioiden on aika turha pystytellä vapaa-kauppaa estäviä tulleja, sillä kauppasaartoa ja muita seuraamuksia on tiedossa.

        Riippuu varmaan paljon siitä, miten maan (poliittisesti tärkeät) kansalaiset suhtautuvat asiaan. Elintason aleneminen tai valinnan mahdollisuuksien väheneminen kyllä usein on vastenmielistä ihmisille, ei siinä mitään. Mutta alenisi siinä ainakin CO2-päästöt!

        >En ole itse WTO-säännöstän asiantuntija, mutta käsitys on tuo, että näitä tulleja visioivat henkilöt eivät ole välttämättä ottaneet tätä aspektia huomioon

        Mitkään WTO-säännöstöt eivät toki ole mitään muuttumattomia fysiikan lakeja, vaan pelkkiä ihmisten luomia vaatimuksia. Toki ihmisten vaatimukset toisia ihmisiä kohtaankaan eivät ole merkityksettömiä ja vaikutuksettomia, ei siinä mitään.

      • Jorma, joo eihän WTO:n säännöstö mikään murtamaton fysiikan laki tosiaan ole. Mutta yksittäisen pienehkön tai pienen valtion on aika turhauttavaa koettaa rakentaa hiilitulli-muureja, jos ja kun WTO:n langettamat sanktiot sattuvat huomattavasti kovemmin ja saavat kyseisen maan kansalaiset todennäköisesti aika nopeasti muuttamaan mieltään hiilitullien tarpeellisuudesta. Saavutetuista eduista luopuminen vapaa-ehtoisesti on ihmisille äärimmäisen vaikeaa, varsinkin jos he kokevat että luopuvat enemmästä kuin joku muu.

        Jos taas päästään riittävän laajassa mittakaavassa yhteisymmärrykseen vaikkapa WTO:n kesken hiilitullien pystyttämisestä, niin tällöin ei olla kaukana siitäkään, että kaikki isot saastuttajat ovat siirtymässä päästökauppaan tai hiiliveroon tms. Jokin EU:n laajuinen yhteisö voisi jotain tämänkaltaista ehkä viritellä ilman että se tallattaisiin littanaksi muiden wto:n jäsenten toimesta, mutta näyttää siltä että EU:lla on Euron ongelmien kanssa aivan tarpeeksi lautasellaan että se ennättäisi ja pystyisi käyttämään poliittista valtaansa ja uskottavuuttaan lyhyen tähtäimen kilpailukykyä heikentävissä merkeissä (tulee mieleen shokkidoktriini Naomi Kleinilta).

        Elintason alentaminen ihmisiltä siten että he sen huomaavat vaikkapa poliitikkojen toimesta, vaikka tarkoittaisivatkin hyvää, voi johtaa hyvin nopeasti siihen että poliitikot vaihdetaan seuraavissa vaaleissa uusiin. Demokratiassa on hidasta ja vaikeaa tehdä merkittäviä ja lyhyellä aikavälillä elintasoa heikentäviä muutoksia, koska suurin osa väestöstä pitää saada niiden taakse. Ja ihmiset ajattelevat ensin omaa napaansa, ja sitten vasta kollektiivista napaa.

  4. a_l permalink

    Itse en pysty jakamaan uskoasi edes lainausmerkeissä tarjoamaasi ”toivonkipinään”. Laskevan EROEIn maailmassa pitää polttaa enemmän polttoainetta saadakseen saman energian varsinaiseen työntekoon eli talouden pyörittämiseen. Kasvava määrä hiilipäästöjä tarvitaan energiantuotantoon itseensä. Ilmastonmuutoksen kannalta planeetalla on aivan liikaa jopa hankalasti ja kalliisti hyödynnettäviä fossiilisia energiavaroja.

    Minullakin on ”toivonkipinäni”: jokin ilmastovälitteinen luonnonmullistus joka todella herättää kaikki mukaan talkoisiin. Asiasta puhuminen ei auta, koska osa porukasta ei ota sitä vakavasti ja osa ei välitä, sillä paska iskeytyy tosimielessä tuulettimeen vasta pitkän ajan päästä (tai näin me ainakin luulemme). Valitettavasti olemme kuin ne sammakot kattilassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: