Skip to content

IEA World Energy Outlook 2011 – Osa 1 – Halvan Öljyn Kuolema

marraskuu 14, 2011

WOE -sarjassa käsittelen ja kommentoin IEA:n tuoreen World Energy Outlook 2011 -raportin antimia. Valitettavasti joudun turvautumaan executive summaryyn ja muihin fact-sheetteihin, sillä ei ole nyt laittaa 120-150 euroa tuohon koko raporttiin.

Halvan öljyn kuolema
Viimeaikaiset tapahtumat ovat varmistaneet IEA:n mukaan sen viimevuotista julistusta, jonka mukaan halvan öljyn aika on ohi. IEA ei siis ole yhtynyt esim. D. Yerginin kuoroon, joka laulaa edelleen kasvavan halvan öljyn tuotannon veisuja. Tosin jonkinasteista optimismia on siellä täällä nähtävissä. Tai oikeastaan IEA:n ennusteista tulee olo, että kenties ne voivat melkein toteutua jos teemme kaikki oikeat toimet, panostukset ja säädöt oikealla hetkellä ja jos meillä on vielä kasapäin tuuria. IEA:n voikin helposti jatkossa kumota väitteensä sanomalla, että ehdot eivät toteutuneet, ja siksi homma menee nyt näin eikä niin. Noh, paljon arvokasta tietoa raportissa silti on, joten katsotaanpa sitä tarkemmin.

Mistä nyhjäistään?
IEA:n raportin mukaan vuonna 2035 maailmassa tuotetaan (ja käytetään) 99 miljoonaa tynnyriä öljyä, tai jotain sen kaltaista, päivässä. Tämän varsin optimistisen (no, tämä riippuu kenen mielestä) näkemyksen perustana on perinteisen raaka-öljyn tuotannon sitkeä pysyminen nykyisellä tasolla ennen pientä laskua 68 miljoonan tynnyrin päivävauhtiin vuonna 2035.

IEA raportoi myös, että tuona aikana nykyisten kenttien tuotanto hiipuu 47 miljoonaa tynnyriä päivässä, joka pitää kattaa uusista lähteistä. Probleeman mittakaavaa tuo ilmi se, että Venäjällä on tällä hetkellä noin 10 miljoonan tynnyrin vuosituotanto, samaten Saudi-Arabialla. Tarvitaan siis melkein viisi uutta Venäjää tai Saudi-Arabiaa lisättyä tuotantoa seuraavan 24 vuoden aikana korvaamaan nykyisten kenttien hiipuminen, ja merkittävää osaa tästä kapasiteetista ei ole vielä edes löydetty. Ja koska uuden esiintymän ottaminen tuotantoon vie useita vuosia, pitää kentät löytää paljon ennen vuotta 2035…

Mistä ne 47 milj. / tynnyriä / päivä sitten nyhjäistään? IEA esittää seuraavaa:

  1. Nestekaasut (Natural Gas Liquids, NLG kuten propaani, butaani jne) lisääntyvät 18 milj. tynnyrin päivätuotantoon 2035 mennessä.
  2. Epätavanomaiset lähteet tuottavat 10 milj. tynnyriä / päivä. Näitä lienevät esimerkiksi Kanadan öljyhiekka (nyt tuotanto noin 1,5 milj. tynnyri / päivä) ja liuskeöljy (nyt tuotanto noin puoli miljoonaa tynnyriä / päivä) ja arktiset sekä syvänmeren lähteet.
  3. Isoimman lastin saa harteilleen Irak, joka periaatteessa, jos kaikki menee hyvin, voi tuolloin tuottaa varsin merkittävästi öljyä, sillä sen kentät ja varannot ovat tällä hetkellä alimitoitetusti hyödynnettyjä (siis tuotanto voisi olla nykyistä nopeampaa sopivilla investoinneilla ja jos levottomuudet saadaan loppumaan)
  4. Seuraavina listalla tuotantoaan lisäävät Saudi-Arabia, Brasilia, Kazakstan ja Kanada.
  5. Myös $1,4 triljoonan (siis 1 400 000 miljoonaa dollaria) työntäminen biopolttoaine-tukiin kantaa ”hedelmää”, sillä IEA ennustaa niiden tuotannon kolminkertaistuvan 4 miljoonaan tynnyriin päivässä.

Kaikki yllä olevat oletukset vaativat käsittämättömän suuria investointeja ja aika kauhallisen tuuria, pitkäjänteisyyttä sijoittajilta ja rahoitusmarkkinoiden liukasta ja tulevaisuuteen luottavaa toimintaa. Tällä hetkellä näissä on vähän puutteita näkyvissä.

Oma nopea perstuntumani noista on seuraava:

  1. Nestekaasut. Näistä en tiedä kovinkaan paljon, muuta kuin sen että ne ovat usein kaasun ja öljyn tuotannon ”sivutuotteita” ja niiden osuus globaalista öljy-mixistä on viime vuosina kasvanut. Ne eivät myöskään sinällään käy polttoaineiden korvikkeeksi öljyn tavoin, mutta vaivalla ja rahalla niistä on toki jalostettavissa sopivia tuotteita. Äkkiseltään noin merkittävä tuotannon nostaminen tuntuu haasteelliselta.
  2. Epätavanomaiset lähteet, jos niihin lasketaan arktiset kentät, syvänmeren kentät, öljyhiekat ja öljyliuskeet, voinevat massiivisilla investoinneilla päästä tuohon tuotantovauhtiin. Riskit ympäristökatastrofeille kasvavat porausolojen muuttuessa yhä haasteellisemmiksi. Iso osa tästä tuotannosta on laskettu Kanadan tuotantoon, jonka perinteinen öljy on laskussa, ja öljyhiekka saa taistella kynsin-hampain jotta se pystyisi korvaamaan perinteisen öljyn tuotannon hiipumisen.
  3. Irak on näistä lupaavin, sillä vaikka siellä onkin levotonta, on monien paikallisten intresseissä saada hommat toimimaan. Jää nähtäväksi miten tilanne kehittyy, kun USA vetää loputkin joukkonsa 2011 loppuun mennessä pois Irakista. Israel & co. kalisuttelee jo naapurissa olevan Iranin kanssa sapeleita, aiheena Iranin todennäköinen ydinaseohjelma.
  4. En usko Saudien pystyvän/haluavan merkittävästi lisäämään tuotantoaan nykyisestä, eikä varsinkaan vientiin menevää öljyä, sillä oma kulutus kasvaa jatkuvasti. Brasilia kehittää rannikolla olevia, nähtävästi varsin merkittäviä kenttiä, jotka ovat samalla myös ennennäkemättömän vaikeissa paikoissa (en tiedä onko nämä laskettu jo epätavanomaisiin lähteisiin, mutta sitä ne ovat). Paha kyllä, Brasilia on tällä hetkellä maailman nopeinten kasvavia talouksia joten sen oma polttoaineiden kulutus kasvaa myös, pienentäen vientikapasiteettia. Kanadan öljyntuotanto (saati vienti) tuskin merkittävästi kasvaa, ja se öljyhiekka/arktinen mikä voi kasvaa on jo laskettu käsittääkseni kohdassa 2. Ottaen huomioon että perinteinen öljyntuotanto heilläkin laskee, ja näillä uusilla on täysi työ korvata edes se. Kazakstan voi kasvattaa tuotantoaan, kunhan kuljetus-infra saadaan kuntoon.
  5. Biopolttoaineet… Noh, rahallahan saa ja hevosella pääsee, eli jos joku maksaa biopolttoaineista enemmän kuin joku toinen ruoasta, niin perävalot vilahtavat ja joku nääntyy nälkään. Ilmastonmuutoksen kannalta tämä(kin) projekti tulee todennäköisesti olemaan katastrofi hiilivarastoina toimivien trooppisten soiden biopolttoaine-tuotantoon valjastamisen myötä.

Yhteenvetona voi muistuttaa siitä, että monet maat, joiden odotetaan kasvattavan tuotantoaan merkittävästi, kasvattavat myös omaa kulutustaan väestön- ja talouskasvun myötä. Tämä johtaa siihen, että vaikka maailman öljyntuotanto kasvaisi tai pysyisi paikoillaan, vientimarkkinoilla olevan öljyn määrä voi hyvinkin pienentyä, joka nostaa hintoja. Ja se taas vaikeuttaa talouskasvua, niin kuin olemme huomanneet. Vastaavasti tuottajamaiden oman kulutuksen rajoittaminen tai hintojen subventoinnin vähentäminen voi johtaa levottomuuksiin, joissa diktaattoreiden valtaistuimet alkavat heilumaan epämiellyttävästi.

Toimimme ympäristössä, jossa vakaa talouskehitys, öljyn hinta ja geo-politiikka ovat koko ajan tärkeämpiä, mutta myös vaikeammin saavutettavia asioita. Koko korttipakan luhistumiseen ei tarvita kuin yksi sopivankokoinen paikallinen kriisi, sillä korvaavaa tuotantoa ei saada mistään (tämä nähtiin jo keväällä 2011 Libyan yhteydessä).

Mainokset
23 kommenttia
  1. a_l permalink

    Kiitokset hyvästä yhteenvedosta. IEA:nkin mukaan öljyn aika alkaa siis olla ohi, ja se tullaan korvaamaan kaasulla ja epäkonventionaalisilla polttoaineilla.

    Itseä mietityttää millaiseksi näiden hinta muodostuu kun niiden tuotantoa kasvatetaan. Ehkä saavutetaan skaalaetuja, mutta aivan yhtä mahdollista on, että törmätään tuotantokapeikkoihin jotka nostavat hinnan sietämättömäksi. Millainen on EROEI? Millaiset ovat suorat ympäristövaikutukset ja kasvihuonepäästöt?

    Biopolttoaineet voidaan unohtaa ilman mullistavia teknologisia läpimurtoja joita voidaan joko tehdä tai olla tekemättä. 2035 pallolla on 8-9 miljardia asukasta jotka tarvitsevat paitsi ruokaa syödäkseen, myös infrastruktuuria joka vie tilaa ruoantuotannolta. Myös ilmastonmuutos aiheuttaa vuosi vuodelta suurempia haittoja maanviljelykselle.

    • a_l, kiitos kiitoksesta. 🙂 Torstaina avaan raportissa ollutta Venäjän tilannetta.
      Epäkonventionaalisiin palaan vielä lähitulevaisuudessa, olen niihin tässä vähän perehtynyt eri näkökulmista viime aikoina, ja siellä on havaittavissa sekä jonkinlaisia skaalaetuja että useita pullonkauloja joita on vaikea kiertää. Halpoja ne eivät nykytekniikoilla tule olemaan, sillä tuotanto vaan on aika tehotonta ja vaatii suuria määriä energiaa. Uusia mullistavia tekniikoita ei ole horisontaaliporauksen ja frackingin jälkeen näkyvissä (tosin ne vastaavat esim liuskeöljyn nykytuotannosta käytännössä kokonaan, ja se on puoli miljoonaa tynnyriä päivässä), joten esim öljyhiekan tuotantoa tuskin saadaan kauheasti nykyistä halvemmaksi. Päinvastoin, siellä on ongelmia maakaasun käytön kanssa (pitäisi rakentaa isompia putkia jotta kaasu riittäisi), veden kanssa (siinä on se iso joki vieressä mutta ei sieltä loputtoman paljon voi ottaa vettä) ja osaavan työväen kanssa. Mutta näistä lisää siis hieman myöhemmin.

  2. Tietty mä vielä olettaisin USA pyrkivän Iranin kenttien hyödyntämiseen niin ettei paikallisen väestön elintaso tai elinikä nouse.

    Mutta, öljyn aika on ohi. Se loppui jo ennen 2008 lamaa mutta se peitti öljyhuipun ohituksen.

    • Auvo, näinpä. Monella ei ole vielä valjennut se, että 147 usd:n ennätyshinta öljytynnyrille oli oikein sopiva neula joka puhkaisi jenkkien asunto ja luottokuplat, joista seurasi tuo lama ja luottokriisi, jota edelleen selvitellään. Iranin tilanne näyttää todella huolestuttavalta. Heillä kun on ärsytettynä suht helpot strategiset optiot pysäyttää kolmannes maailman öljykaupasta hormusin salmella (vaimikäsenytoli), ainakin joksikin aikaa. Öljyn hinta-arviot sen tapahduttua ovat olleet välillä 300-500 usd / tynnyri. Toisaalta, Iran varustettuna ydinaseilla ei kuulosta kovin hyvältä sekään, ja ilmeisesti Israel ei aio päästää tilannetta siihen asti, tai näin ovat ainakin ilmaisseet. Kyse on kuukausista tai vuosista, mutta ei kovin monesta vuodesta, joten tapahtumat voivat edetä ihan tässä kohtalaisen lyhyellä aikavälillä.

      Ja vaikka jenkkien saapas sinne astuisikin, niin en usko sen saavan Irakia parempaa jälkeä aikaan, jonka öljytuotantoa yritetään edelleen käynnistellä kunnolliseen vauhtiin. Ongelmana on esimerkiksi se, että sinne ei suostu menemään kukaan länsimainen öljy-insinööri duuninin kaappauksen pelossa. Se vaikeuttaa asioita, jos tarjolla on vain paikallista kouluttamatonta väkeä ja tehtävät vaativat erikoisosaamista.

      • jukka permalink

        no jaa ”paikallista kouluttamatonta väkeä”. jos luulet että iranin kouluissa opetetaan vain koraania, niin se ei pidä ollenkaan paikkaansa. siellä on itse asiassa ihan kelvollinen koulujärjestelmä, ja ainakin osa yliopistoista on hyviä. sitä paitsi iranilaiset on talouspakotteitten vuoksi pyörittäneet öljybisnestä aika itsenäisesti joten luulisin että sitä erikoisosaamistakin löytyy. pikemminkin siellä olisi paljon potentiaalia tehdä hommat paremmin jos se vain olisi poliittisesti mahdollista.

      • Jukka, hyvä huomio. Yleistin tämän jostain aiemmin lukemistani jutuista, mutta kyseessä taisi tosiaan olla toinen maa, ja koulutustilanteesta Iranissa en tiedä mitään. Toisaalta, jos sinne menee usa/nato joukot ja heidän perässää länsimaiset öljy-yhtiöt, niin he haluavat yleensä tuosa aika paljon omaa työväkeään mukanaan (joka johtuu tietysti myös paikallisesta osaamisen puutteesta usein, mutta myös siitä että toimintatavat ovat tuttuja jne).

  3. Hyvä analyysi. Energy and Capital analyytikot ovat suhteuttaneet IEA:n toiverikasta suunnitelmaa seuraavasti:

    – Maailmalta vei 40 vuotta lisätä päivätuotantoa 31mbbl (n. vuodesta 1972) – siis ”helppoa” konventionaalista öljyä.
    – Nyt IEA esittää, että samme saman verran puolessa ajassa huomattavasti vaikeammista epäkonventionaalisista tuotantomuodoista.

  4. En ole ehtinyt muilta kiireiltä nyt seuraamaan asiaa kovin aktiivisesti, mutta kuulin yhden vaihtoehtoisen selityksen nykyiselle korkealle öljyn hinnalle: amerikkalaiset käytännössä painavat dollareita ja ostavat niillä öljyä.

    En osaa sanoa, missä määrin tässä selityksessä on perää. Joku voisi varmaan laskea, miltä öljyn hintakehitys näyttäisi suhteutettuna dollarin arvoon.

    • jukka permalink

      jm: jos ”painetaan” rahaa, ja öljy sen takia maksaa dollareissa enemmän, niin kaiken muunkin tuontitavaran pitäisi maksaa enemmän, eli inflaation pitäisi ylipäätään nousta. tietääkseni näin ei ole tapahtunut.

      ”miltä öljyn hintakehitys näyttäisi suhteutettuna dollarin arvoon.” toisaalta pitää ottaa huomioon että dollarin arvo määräytyy paljolti sillä paljonko öljyä sillä saadaan…

      sitä paitsi minusta loogisin ja selvin selitys on vientimäärän lasku (export land model).

      noin vuodesta 2005 lähtien öljyntuottajamaitten kokonaistvienti on pienentynyt noin 3 mt/d (miljoonaa tynnyriä/päivä). jos tästä otetaan pois kiinan ja intian tuonti, niin kaikille muille tarjolla oleva öljy (available net export) on vähentynyt 5 mt/d. on syytä uskoa että vientiin menevän öljyn määrä jatkossa vielä koko ajan vähenee

      http://crudeoilpeak.info/net-crude-oil-exports-the-shrinking-commodity

      tuolla on muitakin kiinnostavia käyriä.

      näissä olosuhteissa olisi siis kummallista jos öljy olisi halpaa. erityiseti köyhien maitten on jo nyt täytynyt vähentää selvästi öljyn kulutustaan. tosin laman seurauksena myös oecd maitten kulutus väheni.

    • a_l permalink

      JM jossakinhan raha on kiinni ja kun se on paennut mm kiinteistö- ja osakemarkkinoilta niin hyödykkeiden, öljy mukaanlukien, hinnat ovat nousseet.

      Käsittääkseni vallitsevan näkemyksen mukaan öljyn hinta ei silti ole noussut vain dollarin laskun vuoksi, vaan sen hinta on noussut myös suhteessa muihin valuuttoihin ja hyödykkeisiin. Koska on jo myöhä en jaksa googlata…

      • Joo, osa on siirtynyt ETF:iin sun muihin raaka-ainemarkkinoiden ”instrumentteihin”, joka turvottaa öljyn hintaa jo pelkällä massallaan. Nämä ovat vähän pidemmän aikavälin massasijoituksia, joita sijoituspankkirri-liikkeet ostavat huolimatta päivän hinnasta silloin kun aika on (huom: tuo vie spekulatiivisilta markkinoilta niiden ainoan hyödyllisen vaikutuksen osittain pois, sillä ne eivät reagoi raaka-ainemarkkinoiden tapahtumiin aina niinkuin pitäisi). Osa öljyn hinnasta ja varsinkin äkillisistä muutoksista suuntaan tai toiseen taas tulee päivätreidereiden johdosta (tämä on sitä mitä markkinoiden pitäisikin tehdä, joskin kun kyseessä on öljyn tyylinen välttämättömyyshyödyke, aiheuttaa heilahtelevat markkinahinnat pahoja lieveilmiöitä).

        Valtava osa varallisuudesta, tästä virtuaalirahasta joka ei koskaan poistu näiden instrumenttien Stratosfääristä tänne meidän ihmisten luoksi, on toki myös kadonnut kuin tuhka tuuleen kaikenlaisten arvonmenetysten ja alaskirjausten myötä. Ja tätä rahaa tulee katoamaan jatkossa lisääkin, esim euroopan velkakriisin aiheuttamien pankkien alaskirjausten johdosta. Joku taisi jossain kirjassa sanoa että vaikka FED painaa kuinka paljon dollareita, niin inflaatio ei pääse nousemaan koska niin paljon dollareita poistui 2008 romahduksessa markkinoilta. Pitänee ainakin osittain paikkansa, joskin vasta-argumentteja löytynee myös.

        Dollari/öljynhinta/inflaatio -aihetta sivuten kirjoitin äskettäin artikkelinkin, tuolla:
        https://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/10/11/valuuttojen-armageddon/

  5. Jyri_ permalink

    Niin, asioista voi näköjään olla täysin päinvastaistakin mieltä kun käyttää mielikuvitusta ja uskoo tarpeeksi, niin mihin?
    Öljyä siis riittää eikä se ole edes fossiilista … :

    http://www.Magneettimedia.com/?p=7665

    Tyyli, tieteelliset viittaukset ja muut vihjaavat heitot ovat yllättävän samanlaisia kuin ilmastoänkyröillä parhaina päivinään.

    Ei kai näitä kukaan vakavasti ota, toivottavasti, mutta onpa kuitenkin oikein lehdessä ja netissä julkaistu!

    • jukka permalink

      olipa erikoista miksi magneettimedia vaivautuu tällaiseen? mikähän siinä on takana? siellähän oli vielä 2 muutakin juttua:

      http://www.magneettimedia.com/?p=7679

      http://www.magneettimedia.com/?p=7672

      ekan jutun tekijäksi mainittu William Engdahl, vapaasti kääntänyt Riikka Söyring.

      wikipedian mukaan ”Engdahl calls himself an ”ex peak oil believer”, stating that peak oil is actually a political phenomenon.”

      http://en.wikipedia.org/wiki/F._William_Engdahl

      jotenkin näihin kai pitäisi jaksaa reagoida, mutta…

    • Kannattaa ehkä lukea noita muitakin Magneettimediassa olevia kirjoituksia ja tässä tapauksessa myös Riikka Söyringin aikaisempia juttuja. Foliopipo-salaliitto-osastolle laskisin käytännössä koko lehden.

      Abioottisesta öljystä väännetään aika ajoin, mutta ainakin viimeksi kun asiasta kiinnostuin, todisteet sitä vastaan olivat aika murskaavia. Koko ajatus siitä, että kyseessä on salaliitto, saa minut aika varovaiseksi…

      Tässä kommentissa lista pääasiallisista todisteista abioottista öljyä vastaan. Etenkin biomarkkereiden löytyminen öljystä on aika raskauttava ja vaikeasti pois selitettävä todiste.

      http://www.theoildrum.com/story/2005/11/4/15537/8056#comment-9938

      Abioottisen öljyn kannattajat heittelevät tyypillisesti viittauksia venäläisiin ja vietnamilaisiin öljykenttiin, joita löytyy paikoista joissa ”ei pitäisi” olla öljyä. Tarkempi perehtyminen paljastaa, että yksinkertaisempiakin selityksiä on.

      • Joo, Magneetiimedian jutut on asteen/pari liikaa salaliittojen osaastolla turhan usein, vaikka joskus ihan mielenkiintoisiakin näkökulmia on (tuo abioottinen julkaistiin myös ”Näkökulma” -otsikon alla, jonka lienee tarkoitus hieman keventää asian painotusta).

        abioottinen teoria on mulle suht vieras, mutta yksi juttu on melko todennäköinen: silläkään teorialla tuskin tullaan saamaan halpaa öljyä 85+ miljoonan tynnyrin päivävauhdilla. Peak oilissa kun ei ole missään vaiheessa ollut kyse öljyn loppumisesta vaan tuotantovauhdista (tuossa jutun otsikossa kun hehkutetaan että Öljy Ei Lopukkaan!).

    • a_l permalink

      Tosiaan, aivan kuin ilmastoskeptisismiä.

      Öljy on abioottista, mutta todisteita ei ole koska salaliitto.

      • jorma permalink

        Jos tarkkoja ollaan, niin mainitsemasi ”ajattelu” ei ole enää varsinaisesti skeptisismi-sanan tarkoituksen piirissä vaan ihan huuhaata. Huuhaan tuottajat ja levittäjät tietysti tykkäävät sanoa itseään ”skeptikoiksi”…

        Kyllähän ilmaston tutkimukseen ja öljyhuippuunkin on mahdollista suhtautua ihan aidon, terveen skeptisesti siinä missä kaikkeen tieteeseen, tutkimukseen ja muuhun maailmaa selittämään pyrkivään juttuun. Faktojen kieltäminen ja perättömien, yleensä ideologisesti tai ihan vaan emotionaalisesti motivoitujen huuhaateorioiden hatusta vetely ja propagointi ei tietysti aitoon skeptisismiin kuulu.

  6. Esko Pettay permalink

    En ole aivan yhtä pessimisti biopolttoaineiden kanssa kuin näköjään moni muu täällä. Esim. öljypalmuissa on oikein toteutettuna aikalailla potentiaalia ilman pelättyjä haittoja (toki homma voidaan toteuttaa huonostikin). Samoin biokaasussa on melkoinen potentiaali esim. leväraaka-aineella. Biopolttoaineita on mahdollista tuottaa merkittäviä määriä ravinnontuotannon kärsimättä. Mutta joo, ei biopolttoaineilla saada riittävästi fossiilisia korvattua.

    • Joo, öljypalmut sun muut on ihan potentiaalisia korvikkeita. Mulla öljypalmussa haraa vastaan se, että aika monen jutun pitäisi mennä eettisesti ja ympäristön kannalta todella hyvin, että potentiaali saataisiin käyttöön ilman isoja seurauksia. Sitten kun sekä eettinen puoli että ympäristön puoli tarkoittavat molemmat sitä että globaalit korporaatiot eivät pääse päättämään eivätkä keräämään kaikkia tuloja, niin nykyisenkaltaisessa lobbausympäristössä tämän toteutumismahdollisuus on varsin pieni. Tai niin pieni että en tiedä onko se riskin arvoinen? No, eihän sitä multa kysytä mutta kuitenkin.

      Toinen ongelma on se, että skaalaa ei saada tähän lähivuosina (tällä vuosikymmenellä) kristallipallossa näkyvään öljyntuotannon isompaan vajeeseen riittävästi lisättyä, sillä infrakin pitää rakentaa ja tällaiset työintensiiviset projektit eivät etene mahdottomalla nopeudella, ainakaan jos halutaan jotenkin varmistaa ettei isoja väärinkäytöksiä ja mokia tule.

      Biokaasu on omissa korteissani yksi lupaavimpia, tosin esim. laajamittaiseen levätuotantoon on siihenkin matkaa vuosia, ellei vuosikymmeniä. Lupaavia tutkimusprojekteja ja konsepteja toki on. Biokaasua saa tosin muualtakin, mutta liikennepolttoaineeksi asti sitä ei varmaan riitä. Ehkä lokaalisti jonkin traktorin käyttöön? Myös puun sun muun kaasutus olisi Suomessa varmaan ihan perehtymisen arvoinen idea, jos kalustoa saataisiin kulkemaan kaasulla, joka on kuitenkin huomattavasti halvempi ja pienempi muutos kuin esim. sähköistäminen.

      Hirsch oli siinä oikeassa, että tämmöisen yhteiskunnan öljystä irtautumiseen tarvittaisiin 20 vuotta aikaa ennen öljyhuippua. Nyt ollaan siis tilanteessa -25 vuotta, ja jossain alkaa tulla merkkejä siitä että hommia voitaisiin pikkuhiljaa aloitella…

  7. Esko Pettay permalink

    Tuli muuten tällainen ihan hassu ajatus mieleen. Miten olisi, jos säästettäisiin öljyä, kun se kerran on käymässä vähiin?
    Jos olet kuivalla aavikolla ja käytössä on vain rajallinen määrä vettä, ei sillä silloin täytetä vesi-ilmapalloja ja vesipyssyjä ja aleta vesisotaa. Öljyn kanssa leikitään juuri tuohon tapaan; iso osa poltetaan hassutteluun.
    Vaikka unohdetaan hetkeksi ilmasto, merten happamoituminen jne. niin eikös olisi ihan reilua koittaa säästää öljyä myös tuleville sukupolville, jos hekin vaikka tarvitsisivat sitä johonkin? Jos vaikka jossain päin laitettaisiin muutama helpon öljyn lähde pakettiin ja päälle kyltti: ”tulevien sukupolvien tarpeisiin” Sitten tietenkin toivotaan, etteivät tulevat polvet edes tarvitse öljyä, mutta ihan varmuuden vuoksi.

    • jukka permalink

      säästäminen pienentää kulutusta, siis lopettaa talouskasvun. siksi poliitikot eivät koskaan suosittele säästämistä.

    • Niin Esko. Höppänä. Säästää…. Se on niiiiin 70-luvun (ja sitä aiemman ihmiskunnan historian) meinikiä. Nyt on uudet ajat, ja kaikki ovat niin pirun luottavaisia tulevaisuuden suhteen, että kaikilla on enempi velkaa kuin koskaan. Velkahan on käytännössä mittari sille, miten paljon luotamme tulevaisuuteen ja sen mukana tuomaan kasvuun jolla velan maksamme pois. *brrr* itseäni aina välillä vähän kylmää se tieto, että juuri nyt ihmiskunta luottaa siihen tulevaisuuden kasvuun enemmän kuin koskaan ennen, jos velan määrää katsotaan.

      Itse asiaan: Tuo, että jotkut öljyntuottajat ovat ajatelleet säästää öljyä myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen, on yksi niistä tekijöistä jotka pitävät ehkä (siis ehkä) joitakin lähteitä vähän säästeliäämmällä käytöllä. Mutta veikkaisin että toi on aika marginaalista. Lähinnä kyse on siitä, että jos öljylähteestä koetetaan ottaa maksit irti mahdollisimman nopeasti, niin se vahingoittuu ja sieltä yhteensä saatavissa oleva öljyn määrä putoaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: