Skip to content

Omat Projektit – Ruokaa omasta pihasta

lokakuu 3, 2011

Edellisestä omasta projektista jäi metritolkulla ”rakennusjätettä” (hirsipaneelia, 2*2:sta ja höylättyä ja höyläämätöntä lautaa), jolle lähdin etsimään hyötykäyttöä. Mieleen muistuivat Krisun taannoiset kommentit kohopenkkiviljelystä, ja pari lukemaani juttua suomenkielisestä ja suomen oloihin suunnatusta (!) permakulttuuri-blogista.

Permakulttuurihan on lyhyesti sanottuna sellaista ”puutarhanhoitoa” jossa maksimoidaan ruoan tuotto maa-alaan nähden ja samalla mahdollisesti parannetaan maaperän laatua. Aika monisäikeistä ja kokonaisvaltaista hommaa. Siis kaikin puolin varsin järkevää ja tulevaisuuden kannalta helvetin oleellista hommaa. Kaikenlainen kaupunki-viljely ja laatikko-viljely on käsittääkseni myös mukana tuossa skenessä, ja se onkin kasvattanut suosiotaan viime aikoina. Vaimoni onkin saanut huomata, että kun uusia kasveja pihallemme ilmestyy, ne ovat usein hyötykasveja, eli sellaisia mitä voi syödä tai jotka tekevät jonkinlaista hedelmää tai marjaa. Onneksi vaimo on alan jonkinlainen ”asiantuntija” joten häneltä voin kysellä tarvittaessa kunkin kasvin vaatimista olosuhteista tms. Välillä aistin hänestä myös häivähdyksen hyväntuulista ivaa ja ihmetystä kun kyselen kaikenmaailman kasvupaikkavaatimuksista sun muista…

Koska oman pihamme maaperä koostuu lähinnä hiekasta ja savesta, sekä miljoonista nyrkin kokoisista kivistä (joten lapiolla kaivaminen on sanalla sanoen yhtä helvetillistä kaapimista), päädyin kokeilemaan paria erilaista ”kohopenkki”-projektia. Kohopenkkeilyssä siis nostetaan jollain keinolla ruoan tuotantoon tarkoitettu ala muusta maaperästä jotta siihen saadaan riittävästi multaa ja muuta orgaanista, kuten kompostia, alle. Sekaan voidaan heittää mielellään myös oksia ja sen sellaisia, jotka hitaasti maatuessaan pitävät maaperän ravinteikkaana.

Pidemmittä puheitta, ohessa pari omaa projektiani esiteltyinä.

Vihanneslaatikko

Vihanneslaatikko eteläseinällä 29.9. - Peruna kylvetty elokuun lopussa

Tein muutama vuosi sitten vaimolle pari kukkalaatikkoa äitienpäivälahjaksi kukkapenkeiksi terassin kylkeen (koko noin 50*200*40, syvyys, leveys ja korkeus). Nyt rakensin rakennusjätteistä kokeeksi yhden vähän isomman laatikon ajatellen pienimuotoista vihannesten-tuotantoa (salaattia, porkkanaa, perunaa, basilikaa tai muita yrttejä tms). Mukana on myös integroitu altakastelu, eli taivutettu ja poralla reijitetty salaojaputki johon voi kaataa vettä jolloin se päätyy mullan alapuolelle josta juuret sen voivat käydä hörppimässä (ja pinnan homehtumisen riski pienenee). Toiseenkin laatikkoon riittäisi vielä materiaalia, kunhan ehtisin sen tehdä, ehkä keväällä sitten…

Laatikon pohjalla on salaojituksena muutama kivi sekä sylillinen pihan perällä vuoden/pari pehmennyttä pajua, sitten multaa (hieman savipitoista) ja kompostia sekoitettuna ehkä suhteessa 2-3 multaa ja 1 kompostia. Laitoin laatikkoon mullan savisuutta pehmittämään myös pari kottarillista hiekkaa (hiekkalaatikko-hiekkaa jota oli jäänyt lasten hiekkalaatikosta yli). Ja onnistuinpa löytämään elokuun lopulla jääkaapista pari pussia luomuperunaa joissa oli 20+ cm idut valmiina, joten heitin ne laatikkoon kokeeksi, ja peitin syyskuun puolessa välissä harsolla etteivät palellu. Katsotaan jos lokakuussa pöytään saadaan vielä uusia (peukalois)perunoita, hyvin on ainakin varret lähteneet kasvamaan :).

Kohopenkki ja siihen istutetut Tyrnit.

Kohopenkki Jalotyrnille ja muulle
Permakulttuurissa kova sana on myös eri tasoissa kasvattaminen. Ajattelin kokeilla kyseistä systeemiä jatkamalla marjapensaita ja luumu/kirsikkapuita sisältävää nurmikkokaistaletta ja laittamalla siihen hieman lisää orgaanista maaperää (laidat tehty pihasaunan jätteistä, ei ehkä kaikkein kaunein, mutta 7 sentin vahvuinen hirsi ei mätäne ihan heti ja jotain pinta-käsittelyä laitetaan vielä väriä tasaamaan). Tarkoitus on istuttaa penkkiin jalotyrniä (3 tyttöä ja 1 poika -> bileet!) sekä niiden ”alle” kesäksi mahdollisesti porkkanaa tai metsämansikoita tms. mukavaa. Tänä kesänä tuli huomattua että keittiössä ei lapsille aamupala kelvannut, mutta kun ne päästi ulos, niin olivat heti jonkin marjapensaan tai mansikkapuskan juurella kyykkimässä ja maistelemassa. Tätä käytöstä tullaan myös jatkossa tukemaan :).

Keväällä idätimme lasten kanssa marketista eurolla ostettuja metsämansikoita (tai sen tapaisia, ovat tavallisiin metsämansikoihin nähden samannäköisiä mutta noin tuplasti isompia), istutimme vanhaan/entiseen ruusupenkkiin ja ne ovat tehneet satoa pitkin kesää, ja osa kukkii edelleen syyskuun viimeisinä päivinä. Naapurin 2-vuotias muistaa harva se päivä mainita, että mennään naapuriin syömään mansikoita :). Voi olla että näitä samoja mansikoita laitetaan uuteenkin penkkiin tyrnien alle.

Multaa tuli penkkiin lisää kohdasta riippuen 10-35 cm (alla on myös jo vanhaa multaa jonkin verran koska pohja oli nurmikolla). Mukana on samaa hieman savista multaa kuin vihanneslaatikossa, ja samaa hieman raakaa puutarhakompostia, ehkä suhteessa 5 multaa ja 1 kompostia.

Mainokset

From → Omat projektit

8 kommenttia
  1. Tuli vaimon kanssa puheeksi myös mahdollisuus istuttaa tankoparsaa tuohon tyrnien alle/viereen. Sehän on monivuotinen, joka keväällä työntää tankonsa, joista osan voi sitten syödä. Saisikohan jostain vielä myöhäistä syysistutusta varten tankoparsaa…

    Kävivät muuten kuopimassa perunaa tuossa jo vähän, ja olivat sellaisia pikkurillin pään kokoisia… voi olla että sato jää laihaksi, mutta tulihan kokeiltua (peruna oli ehkä turhan myöhäistä lajiketta). 😐

  2. jorma permalink

    Jokainen kalori ja hivenaine, jonka otat omasta maasta ja sitten jätät ostamatta kaupasta, vähentää globaalin rahatalouden alaisuudessa tapahtuvaa luonnonvarojen kulutusta. Ainakin jos kulutat säästyneet rahat johonkin luonnonvaroja säästävämpään kuin mihin olisit kuluttanut, jos olisit ostanut ravintosi kaupasta. Ja lisäksihän tällainen lisää sekä kansallista että henkilökohtaista omavaraisuutta. Tietääkseni toisen maailmansodan aikaan suurin tai vähintäänkin suuri osa tavallisesta kansasta suunnilleen kaikissa osallisissa maissa lienee pitänyt jonkinlaista puutarhaa – kriisi aika lailla pakotti siihen, jotta yhteiskunta olisi pysynyt pystyssä ja selvinnyt haasteestaan.

    Itsehän elin juuri viime viikolla 1 päivän isältäni lahjaksi saamillani isän pihamaan tuotteilla. Kalorien valtaosa tuli perunasta. Viljahan on toinen tärkeä kalorilähde, mutta astetta tai pariakin vaativampi kasvatettava ja käsiteltävä kotioloissa. Rasva taitaa sitten olla kolmas kunnollinen kalorilähde.

  3. Jorma, niinpä. Ja jokainen kokeilu, epäonnistunutkin, on tarpeellinen jotta tulee vähän opeteltua. Lisäksi itse kasvattamalla saa puhdasta ruokaa, taatusti läheltä ja useinmiten varsin terveellistä (pihassa ei valitettavasti kasva kinkku-salami pitsoja tai pekonihampurilaisia, ainakaan vielä).

    Teimme tänään yhdestä anoppilasta saadusta jättikurpitsasta useita purkkeja erinomaisen makuista kurpitsa-tyrnihilloa, jonka lisäksi keitimme osan kurpitsasta pakkaseen laitettavaksi, sitä kun voi laittaa vaikka mihin joukkoon. Myös siemenet tuli kerättyä talteen, kuivatettua ja osa jo paahdettua öljyssä ja mausteissa (tuli ihan hyviä, ja ensi kerralla vielä parempia) 🙂

    2. sodan aikoihin jenkeissä oli näitä Victory Gardeneita, ja Briteissäkin iso osa kaloreista tuli takapihan puutarhoista. Miksi näitä ei nykyisin suosita? Ne eivät kasvata BKT:tä. Itse kasvatetun liiketoiminnallinen arvo on varsin pieni. Sen arvo öljyhuipun jälkeisessä maailmassa on arvaamattoman suuri. Ja nimenomaan myös kansallisen omavaraisuuden kannalta, sillä ihmiset jotka osaavat kasvattaa ruokaa, voivat opettaa myös muita, ettei näiden tarvitse ensin harjoitella muutamaa vuotta ilman käteen jäävää satoa… Kun työttömyysprosentti alkaa lähestyä kahtakymmentä, alkaa kaikenlaisille ruoankasvatus-kursseille olla kansalaisopistoissa tunkua, luulen.

    Vilja on hankalasti viljeltävissä omalla pihalla. Vihannekset on paljon helpompia.

  4. Meidän alakoululainen poika oli aivan innoissaan kun sai syksyllä pureskella itse kasvattamiaan porkkanoita. Jonkinlaista asennekoulutusta sekin.

  5. Moi! Juuri tänään kysyi kansalaisopiston lappunen jossain ehdottamaan uusia kursseja valikoimaan. En osannut muotoilla ajatusta ehdotukseksi, mutta sieltähän se tuli! Jospa löydän aloitelaatikolle uudelleen.

    Muuten, tuosta apposen avoimesta uudesta mullasta tuli mieleen että oletkö käyttänyt ns. cover croppeja eli katekasveja tuossa alla, siis nopeasti itäviä, yleensä yksivuotisia tarpeen tullen vaikka myös typpeä sitovia lajeja? Vaikka ihan apilaa, kenties syysruistakin tms.. Muistelen Geoff Lawtonin lausahdusta ”jos et täytä kaikkia ekolokeroita itse, luonto takuulla täyttää ne omin päin” eli tulevia ei-toivottuja kasveja voi koittaa raakata pois pelistä kylvämällä tai kattamalla maan pinnan vaikka pahvilla kunnes siinä on haluamanlaisesi peite. Paljaaltaan se on ekologinen tyhjiö, joka taas houkuttaa kaikkia tehokkaita ja opportunistisia ”rikkaruohoja” auttamaan peittymisprosessia alkuun.

    Kiitos postauksesta ja kiintoisasta blogista!

  6. Joo, suunnitelmissa oli laittaa siihen tuollaista metsämansikan tapaista, mutta onko mielestäsi myöhäistä ensi keväänä? Ne idätetään alkukeväästä ja tökätään sitten maahan keväällä. Toinen oli se tankoparsa-ajatus mitä tuonne suunniteltiin, mutta tähän aikaan vuodesta ei mistään niitäkään tunnu enää saavan (tai ei niitä nyt monesta paikasta ole etsittykään mutta kuitenkin).

    Tuo pahvi voisi tietysti olla varmistukseksi ihan hyvä… Kiitos vinkistä.

  7. Krisu permalink

    Ne kivet, vaikka nyrkin kokoiset ovatkin aika pieniä, voisi hyödyntää kasaamalla ne johonkin metallikoriin. Tuollaisia kivikoreja voi ostaakin, mutta jos nurkissa pyörii sopivaa materiaalia, niin itse tehden aina parempi. Niillä voi rajata ja ennenkaikkea suojata arempia kasveja. Kivet varastoivat päivällä lämpöä ja luovuttavat yöllä. Pohjoisessa jopa kokonaisia kasvimaita ympäröidään kiviaidoilla. Eikä niiden toimiakseen tarvitse olla mitään metrin korkeita muureja.

    Meidän komposti-kohopenkistä tuli kolmella kurpitsantaimella sellainen sato etten loppupeleissä tiennyt mihin niiden kanssa joudun. 😀

    Kun tätä Ruokaa omasta maasta-ideaa jalostaa pidemmälle, seuravana ovat vuorossa mehiläiset. Ja miten olisi munat(kin) omasta takaa…

    • Me saatiin muorilta pari niin isoa kurpistaa, että niistä on tehty kurpitsahilloa monta purkkia (tosi hyvää), ja sitten keitetty ja pakastettu kurpitsasosetta jota voi laittaa leipätaikinaan, kasvissosekeittoon tms sellaisenaan. Kokeiltiin jopa kuivata ja paahtaa kurpitsansiemeniä, ja kyllä niistäkin toisella yrittämällä tuli ihan syötäviä.

      Mehiläiset ja kanat/munat ovat molemmat häilyneet ajatusten laitamilla kyllä, mutta molemmat tarkoittavat aika isoa ajallista satsausta, ja jonkinlaista rahallistakin (sopivat vehkeet/tilat). Voi olla että etusijalla on muutama muu projekti tässä vielä, istutuksia/kohopenkkejä on tulossa lisää (meillä on 6000 neliön tontti) ja muuta sellaista. Raportoin kyllä täällä merkittävämmät/hauskimmat/älyttömimmät hankkeet. Lisäksi tässä ihan lähellä on kanalaa, mehiläistarhaajaa sun muita lähiruoan tuottajia ja myyjiä, että kaikkea tuskin kannattaa tehdä itse. Tähän liittyen muuten olin eilen sunnuntaina paikallisen nuorisoseuran syyskokouksessa ensi kertaa ja päädyin johtokuntaan. He ovat esim syksyisin järjestäneet sadonkorjuu-juhlaa/myyjäistä jossa paikalliset viljelijät voivat ostaa, myydä ja vaihtaa tuotteitaan. Täytyy yrittää kehitellä seuran tiedotusta ja toimintaa että saadaan aktivoitua porukkaa ja tuntemaan ja tutustumaan toisiinsa (onneksi olen ns. seuratoiminnan ammattilainen 😉 ). Tietyllä tasolla tämä oli ensimmäinen asken paikallisen ”siirtymäliikkeen” tai sentapaisen kanssa, sillä ihan naapureita lukuunottamatta en tunne kylältä paljoakaan ihmisä vaikka ollaan asuttu täällä jo kohta 10 vuotta!.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: