Skip to content

2011 – Syyskuun luonnonvarauutiset

syyskuu 1, 2011

Kuukausittainen viestiketju, johon toivon kommentteihin linkkejä Suomen ja kansainvälisen uutismedian julkaisemiin, luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja muihin blogin teemaan ainakin etäisesti sopiviin uutisiin (myös hyviin, vaikka huipulla ollaankin;) ).

Myös keskustelu uutisista on sallitua ja suotavaa. Voit julkaista halutessasi uutisen ilman sen syväluotaavampaa kommenttia, mutta otsikko olisi kiva olla mukana. Julkaisen joistain uutisista ihan oman artikkelin niinkuin tähänkin asti, jos tulee jotain mielenkiintoista ja analyysiä vaativaa.

Syyskuu 2011 

Mainokset
26 kommenttia
  1. Avaan pelin varsin mielenkiintoisella jutulla. Ovat siis onnistuneet löytämään ja geneettisesti muokkaamaan bakteerin joka syö sellua ja pieree butanolia, joka käy suoraan nykyisten bensiiniautojen polttoaineeksi.
    http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Tutkijat+Autot+voivat+pian+kulkea+kierr%C3%A4tyspaperilla/1135268988678

    Odotellaan, josko saisivat sitten teolliseen mittakaavaan siirrettyä tämän.

  2. Antero permalink

    Juuri näin! Koko talousjärjestelmä näyttää olevan menossa jyrkänteeltä alas, ja ölhyhuipun ym. tekijöiden vaikutuksesta ruuasta alkaa kohta olla kaikkialla pula, mutta meidän suurin huolenaiheemme tuntuu olevan, mistä löytää auton tankkiin sopivaa menovettä. Onhan tämä tietysti parempi idea kuin sademetsien hakkaaminen palmuöjyplantaaseja varten, mutta eihän näillä ”ratkaisuilla” saada kuin aivan mitättömiä määriä polttoainetta suhteessa 73 miljoonan barrelin öljyn päivätuotantoon verrattuna.

    • Niinpä. Maailmassa ei ole montaa kolkkaa jotka pystyisivät edes teoriassa kestävästi tuottamaan tarpeeksi puumassaa jotta omat kansalaiset pystyisivät ajelemaan niillä. Suomi on yksi näistä paikoista, mutta valitettavan vähän jää hakkuupotentiaalista muuhun käyttöön sitten..

      Noi bakteerit saattaisivat olla tehokkaampia / ympäristöystävällisempiä kuin puun kaasutus ja kaasun nesteytys biodieseliksi nykymenetelmillä, joka on myös tosi kallista (esim coal to liquids -laitokset maksaa miljardeissa, eli ihan oikeaa rahaa). Mutta tiedä häntä.

      Mutta kyllä se tällä nykyisellä yhteiskunnalla on aika ajankohtainen ongelma, että miten korvata öljy, oli se sitten liikennepolttoaineena tai jonain muuna. Korvikkeet ostaisivat aikaa j apoistaisivat paineita tuotannosta ja siten hinnoista (ja tällöin myös ruoan hinnoista), ja pehmeintäisivät peak oilin geologia-peräisiä ongelmia (ympäristöongelmat on sitten oma juttunsa). Mutta joo, aika monimutkaisia kuvioita nämä ristikkäinvedot ovat.

  3. Antero permalink

    Bundeswehrin jo aiemmin saksaksi julkaistu peak-oil raportti on nyt kokonaisuudessaan saatavissa englanniksi:

    http://www.energybulletin.net/sites/default/files/Peak%20Oil_Study%20EN.pdf

    Vilkaisin tuota nopeasti, ja siinä oli varsin hyvä systeeminen näkökulma öljyhuipun vaikutuksiin. Kun monimutkainen järjestelmä, kuten talous, ylittää ”tipping pointin”, niin seurauksena näyttää olevan koko lailla arvaamaton kierre alaspäin. Finanssijärjestelmän romahdus voisi pysäyttää maailman kaupan aika nopeastikin. Tämä skenaario on vaikutuksiltaan niin dramaattinen, että sitä on vaikea edes yrittää hahmottaa. Ei siis ihme, että talouden ja politiikan eliitti ei uskalla puhua koko asiasta ääneen.

    • Kiitos Antero linkistä, täytyy tsekata, kunhan vaan ehdin. Kaikenlaista sählinkiä ja uutta systeemiä on tässä tekeillä, ja lukemattomien kirjojen pino kasvaa uhkaavasti kun illalla taju lähtee yhden sivun jälkeen. 🙂

  4. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article681588.ece

    Aurinkopaneeleista on , länsitalousten ajauduttua vaikeuksiin ja tukien karsiutuessa, reilusti ylituotantoa (tuli itselleni pieni what the f*ck -moment kyllä) ja paneelivalmistajia tipahtelee kuin juhannusfestarilla teinejä.

    Jutussa mainitaan, että Kiinalaisillakin on vaikeuksia, mutta mikäli toisaalla lukemani tiedot Kiinan (WTO:N sääntöjä räikeästi rikkovasta) merkantilistisesta omien valmistajien tukipolitiikasta pitävät paikkansa, niin Kiinalaiset jäävät seisomaan, tukenaan hallinnon niille syöttämät, kilpailua vääristävät tuet. Ja kun muut on raivattu pois tieltä, on kapasiteetti kohdallaan ja voidaan jatkaa hommia, nostetuin hinnoin.

    Pieni ongelma tässä nyt kuitenkin on, sillä paneelien hintojen putoamisen ehtona on skaalautuvan massatuotannon kustannussäästöt ja paneeli/valmistustekniikan kehitys. Kumpaakaan ei pääse tapahtumaan jos nykyisinkin on jo liikatuotantoa verrattuna saatuun hintaan ja isotkin yhtiöt kieriskelevät konkurssimyynnistä toiseen, pienistä puhumattakaan. 😦

  5. jorma permalink

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Blue1n+lent%C3%A4jien+yll%C3%A4tyslakko+ohi+yhti%C3%B6+aikoo+irtisanoa+kymmeni%C3%A4/1135269159208

    >Pohjoismaiseen SAS-konserniin kuuluva lentoyhtiö Blue1 aikoo irtisanoa 80–90 työntekijäänsä. Irtisanottavien joukossa on kolmasosa yhtiön noin sadasta lentäjästä.

    >yhtiön irtisanomisten syynä ovat kiristyvä hintakilpailu sekä kulujen kallistuminen, joka johtuu etenkin lentopolttoaineen kallistumisesta.

    Tällainen aika selkeä ja suora esimerkki kalliin öljyn taloudellisia ongelmia aiheuttavasta vaikutuksesta.

  6. 7.9. a-plus löi yllättävän tiukkaa puhetta pöytään, varsinkin Ålandsbankenin Stefan oli mielestäni virkistävän realistinen.
    Toimittaja: ”Eikö sieltä Kreikasta tule mitään hyviä uutisia?” Stefan: ”No lähinnä jotain säähän liittyvää…”

    *repesin*

    Virkistävää oli myös samansuuntaiset näkemykset oman taannoisen kirjoitukseni kanssa markkinatalouden vastuista.
    Tuolla puolisen vuotta näkyvissä:
    http://areena.yle.fi/video/1315423215469

    Edit: tuli katsottua nyt vielä uudestaan, ja pätkä oli jopa tuimempaa kuin aluksi tajusin. Ei tarvitse kauheasti edes lukea rivien välistä, ja jos lukee vähän sieltäkin, niin huhhuh mitä pätkää.

  7. Ydinvoimaa ja teollisuusonnettomuus

    Kaikki ovat varmaan jo kuulleet Ranskan ydinjätteen käsittelylaitoksella tapahtuneesta räjähdyksestä. Tällä hetkellä näyttää siltä että säteilyvuotoa tai -vaaraa ei ole, vaan kysymys on teollisuusonnettomuudesta, ei ydinonnettomuudesta. Alla eräs uutisista:
    http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/09/12/ydinlaitoksessa-rajahdys-etela-ranskassa/201112871/12

    *************

    Suomessa useat Kansalaisjärjestöt vaativat ydinvoimasta kansanäänestystä. Surullista asiassa on se, että ihmiset eivät vieläkään oikein tajua sitä, että se heidän niin mielellään käyttämänsä sähkö pitää ihan oikeasti tehdä jollain, juuri silloin kun pesukone laitetaan päälle, ja että vaihtoehtoina ovat vahvasti mukana hiilivoima ja metaanin poltto (ja vuotaminen ilmakehään). He mielummin käristävät planeetan ja sen ekosysteemit kaikkine diversiteetteineen, kuin ovat vastustamatta ydinvoimaa. Hurraa. On varmaan hienoa elää elämää jossa omien tekojensa seurauksista ei tarvitse välittää, kun vaan muistaa toistaa jotain sopivaa mantraa riittävän usein.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kansalaisj%C3%A4rjest%C3%B6t+vaativat+ydinvoimasta+kansan%C3%A4%C3%A4nestyst%C3%A4/1135269292679

    **************

    Sitten varsinaiseen resurssi-uutiseen:
    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/hyvasti+uraani++toriumista+suurin+energiainnovaatio+sitten+tulen/a684346

    Toriumin käyttö energiantuotantoon olisi jutun mukaan jonkinlaisessa myötätuulessa, ja jos et ole vielä toriumista kuullut niin tuolta saa hieman ensimakua. Se on reilusti yleisempää kuin uraani ja sillä on monia muitakin hyviä ominaisuuksia nykyisiin uraanilla toimiviin vesireaktoreihin verrattuna. Tässä ei olekaan leikkisästi ajatellen kuin yksi ongelma: Voimaloiden nimessä on sana: ”ydin” joten tämä ei ilmeisesti tule käymään ympäristöjärjestöille. 😐

    • jukka permalink

      kylläpäs tekniikka ja talous on ajan hermolla: 60-luvun asioita esitellään uutena innovaationa…

      ei tainnut torium-reaktori kelvata ydinvoimaporukoillekaan. eikös jm joskus kirjoittanut että siitä oli aikoinaan kova poliittinen vääntö jatketaanko torium-reaktorin kehittämistä vai ei.

      ”the MSRE and fluoride reactors in general could not fulfill the most important mission of the AEC in those days: the production of weapons-grade plutonium.”

      http://energyfromthorium.com/history.html

      joten ainakin tuon sivun mukaan aivan muut asiat olivat tärkeämpiä kuin ympäristöasiat.

      • No reiluuden nimissä pitää varmaan sanoa, että 1960-luvulla aika monet asiat olivat tärkeämpiä kuin ympäristöasiat.

        Mä kyllä näkisin torium-reaktoreiden aikaisen haaksirikon syyksi enemmänkin sen, että uraanin jalostukseen oli jo kaivoksia ja infrastruktuuria. Toriumille ei ollut, eikä kaivostoiminta ole ihan halpaa. Toinen syy oli se, että amiraali Rickover – ydinsukellusveneen ja ydinlaivaston ”isä” ja erittäin voimakas persoona – ajoi voimakkaasti alunperin laivastokäyttöön suunniteltujen uraanireaktoreiden käyttämistä myös ydinvoimaloissa. Vaakalaudalla kun oli ”vapaan maailman” maine, kun neukut saivat ydinvoimalansa ensimmäiseksi valmiiksi.

        Tästä aiheesta on aika mielenkiintoinen historiallinen tutkimus: siinä kävi kaiken todennäköisyyden mukaan niin, että uraanireaktorit saivat alussa pienen mutta ratkaisevan etulyöntiaseman uraani-infrasta ja laivastoreaktoreista. Se sitten johti suureen etulyöntiasemaan ja ns. lock-iniin. Vähän kuin VHS voitti teknisesti ylivoimaisen Betamaxin, joidenkin tutkimusten mukaan siksi, ettei Betamaxin kehittänyt Sony antanut pornoteollisuuden käyttää sitä…

        Varmasti plutoniumin tuottamisen mahdollisuuskin painoi vaa’assa, mutta vaikea nähdä, että se olisi ollut se merkittävin tekijä. Yksikään Yhdysvaltojen – tai tiettävästi minkään muunkaan maan – arsenaalissa ollut tai oleva ydinase ei käytä ns. reaktoriplutoniumia, vaan ihan erityisissä, tarkoitusta varten rakennetuissa reaktoreissa tuotettua aseplutoniumia. Ylipäätään voimareaktorit ovat tosi kurjia plutoniumintuottajia verrattuina halpoihin, yksinkertaisiin ja toimiviin dedikoituihin reaktoreihin.

        Yritin muuten kesällä tilata tarvikkeet kahden pommiplutoniumia syytävän reaktorin rakentamiseksi. Jos jollain olisi noin 30 miljoonaa ylimääräistä, niin voitaisiin semmoiset rakennella. Olisivat plutoniumintuotantoon paljon etevämpiä kuin mikään voimareaktori on. Saataisiin ainakin pari pommia kuukaudessa. Kiinalaiset firmat toimittaisivat materiaalit; kuulemma mitään erityislupia ei tarvita. Kysyin tätäkin.

      • J.M. mielenkiintoinen tarina. Noi Lukittautumiset, eli lock-in:it, on pilanneet monta hyvää juttua. Niistä johtuen myös esim degrowthaaminen voi jäädä mahdottomaksi haaveeksi, sillä nykyinen yhteiskunta on lukittautunut niin monella tasolla kasvuun, että sinne ei pysty tunkemaan degrowthia mukaan siten että kokonaisuus vielä toimisi edes jotenkuten. Valitettavasti.

        Se ei tarkoita silti sitä etteikö degrowth tässä toteutuisi varsin piankin, se vaan ei tule olemaan mitenkään vapaaehtoista tai suunniteltua. Eikä se tule helpottamaan kokonaisuuden toimimistakaan yhtään.

        Onko Supolta vielä muuten soiteltu? Varsin mielenkiintoinen projekti… montakohan miltsiä vaativat etukäteen, jos laitetaan joku rahasto pystyyn… 🙂 Olihan siellä Ruotsissakin se yksi herrasmies joka suunnitteli oman reaktorin kasaamista… Mutta onko tuo beta/VHS- esimerkki tulkittavissa niin, että toriumista tulisi voittaja, jos saadaan (ilmainen) Porno jotenkin liitettyä siihen? 😀

  8. Jukka, 🙂

    Onhan se mediaseksikkäämpää lansesrata koko juttu sitten uudestaan, kuin ruveta kaivelemaan jotain vintin perukoilta: ”Hei meillä ois tämmönen 60-luvun tekniikka joka vois olla ihan ok…”

    Mahtava kyllä tuo tutkimuksen hylkäämisen perusta. Voi vittu. Noh, tuon perusteella voisi kuvitella että ympäristöjärjestöt olisivat aiheesta vähintään kiinnostuneita, jos eivät ihan riumusta hyppisikään? Tuo ydinaseiden leviäminen kun on ollut näitä ykkösargumentteja perinteistä ydinvoimaa vastaan.

    Mutta joo, onneksi tuota ei ole kokonaan unohdettu ja kehitystä tehdään tälläkin hetkellä ainakin Intiassa kohtalaisen kiihkeästi.

  9. jukka permalink

    eia julkaisi tämänvuotisen energiaskenaarionsa:

    http://www.eia.gov/forecasts/ieo/

    http://www.theoildrum.com/node/8403

    kaikki hyvin: kulutus kasvaa, kaikkea energiaa riittää jne

  10. Hesari ihmetteli (paywallin takana) lauantain lehdessä otsikolla ”Öljymarkkinat ovat reagoineet hitaasti kriisiin”. Samaa olen minäkin ihmetellyt. Hinnta kyykkäsit pariksi viikoksi kympi-kaksi alaspäin kun ensimmäiset taantuma-sanat laukaistiin kesän lopulla, mutta sen jälkeen barrelin hinta kipusi takaisin 110 usd:n yli. Aivan viime päivinä Brentin hinta on laskenut taas lähemmäs satasta, ja on nyt (26.9.) 104 usd per tynnyri. Ei olla siis vielä lähelläkään hintoja, joissa monen mielestä esim jenkkitalouden kasvu on ylipäätään merkittävässä määrin mahdollista (eräs arvio on 80 usd).

    Noh, Kiinalaisten öljynkulutus on viime vuosina noussut samalla kun länsimaat ovat kuluttaneet (syystä tai toisesta) vähemmän. Syyt ja toiset ovat tehokkuuden kasvu (pienempikulutuksiset autot esim) ja 2008 talouden rysähdys. Voikin olla että Kiinalaiset jatkavat kasvuaan vielä jonkinaikaa, mutta valitettavasti he tekevät sen meidän länsimaiden kustannuksella.

    Tuo Jukan linkittämä IEA:n summary.. huhhuh. Itse odotin että IEA olisi tuonut pitkin vuotta esille tuomansa huolet raportissakin julki, mutta ilmeisesti ei…

    • jukka permalink

      tuo oli eia:n raportti, iea:n tulee myöhemmin syksyllä…

      varmaankin kiinan ja öljyntuottajamaiden oma kasvu jatkuu edelleen reippaasti joten oecd-maiden kulutuksen pienoinen väheneminen ei kai sitten tunnu missään. ja eikös se amerikan talous olekin aika lähellä lamaa, ainakin siinä mielessä että työttömyys on pysynyt korkealla.

  11. Voi nenä, aina noi menee sekaisin 🙂 Ihmettelinkin että oli tänä vuonna vähän ajoissa tuo… EIA on ainakin omissa kirjoissani ennustuksissaan keskimäärin pari pykälää vielä IEA:ta epäluotettavampi, joten mielenkiinnolla täytyy odotella tuota IEA:n raporttia sitten.

    Globaali kasvukin alkaa olemaan hiljalleen ongelma, eli homma alkaa muuttumaan nollasummapeliksi. Voi olla että hiili ja maakaasu tuovat vielä omat panoksensa kasvuun vaikka öljy yskisikin, ja paikallista kasvua voi ilmaantua. Kiinalaisten panostun ydinvoimaan on varsin mittava, ja siellä voi sen myötä tulla jonkilaisia yllätyksiä, varsinkin jos öljyä kyetään korvaamaan jollain muulla riittävän nopeasti.

    Sitä odotellessa, että kiinalaiset kelluttavat valuuttansa dollariin nähden, ja alkavat shoppailemaan amerikkaa ja muuta maailmaa (eli muuttuvat viejästä tuojaksi oman valuuttansa arvon noustua ”oikealle” tasolle”). Hehän ovat pitäneet valuutan sidottuna dollariin ja keinotekoisen alhaisena jotta pystyvät kasvattamaan talouttaan viennillä.

  12. Kauppalehden paywallin takana uutisoitiin Fingridin pomon epäilevän euroopan/ saksan sähköverkon kestävyyttä ensi talvena kun Saksa on sammuttanut puolet ydinvoimastaan.

    STT:n uutisoinnin mukaan Saksaa saattaa uhata sähköpula, eli luvassa voi olla sähkönkulutusrajoituksia ensi talvena (riippuu tietysti keleistä). Siirtoverkkoa kun ei ole rakennettu toimimaan ilman ydinvoimaa (niin, näppärä ympäristöjärjestön pr-henkilö voi kääntää tämän niin, että syyttää sähkökatkoista ydinvoimaa, eikös?)

    Myös Ruotsissa on firmoilta kyselty selvityksiä siitä, miten ne selviäisivät 25% säännöstelystä. Sielläkin useat ydinvoimalat ovat huoltoseisokissa, ja joissain on ollut ongelmia jhotka voivat estää uudelleenkäynnistyksen ennen talvea. (tämäkin uutinen on kauppalehden paywallin takana). Tilannetta ei tule jatkossa helpottamaan se, että vaikka Ruotsi onkin säätänyt että nykyiset ydinvoimalat voidaan korvata uusilla, niin se tarkoittaa että uudet pitää rakentaa vanhojen tilalle, ja rakentajana voi olla vain nykyinen operaattori. Näistä yksi on ruotsin valtion omistama, jolle on ilmoitettu poliitikkojen toimesta että ei tartte vaivautua, ja kaksi muuta (Fortum ja E.ON) pitävät Ruotsia liian epävakaana ympäristönä kyseisille hankkeille. Jotenkin kuulostaa hupsulta: Ruotsi on poliittisesti liian epävakaa paikka suunnitella ja rakentaa ydinvoimalaa. Ihan kun joku Ruanda. 😀

    Oma veikkaukseni on, että kun blackoutit, brownoutit ja sähkönhinnat lähtevät lapasesta pahimpaan mahdolliseen aikaan, niin kansalaiset, mukaanlukien ydinvoiman vastustajat syyttävät sähköyhtiöitä siitä tai tästä. Tällä hetkellä kortit näytetään pistettävän sen varaan, että ei tule kovin kylmää talvea. Mielummin enää koskaan.

  13. a_l permalink

    kaikenhuippu: ”Hesari ihmetteli (paywallin takana) lauantain lehdessä otsikolla “Öljymarkkinat ovat reagoineet hitaasti kriisiin”. Samaa olen minäkin ihmetellyt.”

    Kaksi syytä: kysyntä ja tarjonta.

    Tältä näyttää hinnanmuodostus plateau-vaiheessa.

  14. Jep, edellisessä talousromahduksessa hinta putosi rajusti ja nopeasti. Tässä nyt vähän odotellaan että käykö jotain tällaista nytkin, vai onko pelikortit jo vaihtuneet.. Toisaalta voi olla että hinta putoaa sitten kun psykologiset syyt kiikahtavat uuteen tilaan, eli joku oikea henkilö oikeasti huutaa ”LAMAAAAA!” ja treiderit panikoivat (romahduksessahan on aina kyse jonkinasteisesta joukkopsykoosista, niinkuin kuplissakin).

    Joten voi olla että tuota ei ole vielä tapahtunut, tai voi olla että treiderit älyävät että Kiina ja kumppanit kyllä ostavat kaiken länsimaiden ”ylijäämäöljyn” ja eivät panikoi. Saas nähä, tässä eletään vielä näitä taantuman alkuaikoja (siinä mielessä että nämä tajutaan ja rekisteröidään aina vähän jälkikäteen).

    • jukka permalink

      kiinan tuonti kasvoi noin 13% vuonna 2010. jos tuonti kasvaisi tänä vuonna 10%, niin se vastaisi noin 500000 tynnyriä/päivä lisäystä eli suurin piirtein suomen ja ruotsin koko kulutus yhteensä. siis mihin kriisiin öljymarkkinoiden pitäisi reagoida…

  15. a_l permalink

    2009 hinta putosi 40:een taalaan joka ei historiallisesti tarkasteltuna ole mitenkään halpa hinta. Vain 10 vuotta sitten sitä olisi pidetty mielettömän korkeana.

    Kiinan kulutus kasvaa, mutta on öljynkulutus kasvanut nopeasti aiemminkin. Erona on se, että enää ei tuotanto kasva mukana. Ja tämä näkyy hinnassa.

  16. a_l totta, 40 usd:n hinta oli halpa vain siihen 147 taalaan nähden. Näin se historiankuva vääristyy (jos öljyn hinta nyt putoaisi 40 dollariin, niin monet pitäisivät sitä halpana kuin saippua, vaikka vähänkään pidemmässä juoksussa tarkasteltuna se olisi edelleen kallista).

    Voi siis olla että emme tule näkemään boom-bust -sykliä lähimainkaan niin selkeänä kuin on ajateltu. Tosin se tarkoittaa sitten lähinnä sitä bust-kohdan jatkumista ja jatkumista… 😐 Öljyn jatkuva korkea hinta tosin rohkaisee investointeihin sekä korvikkeiden että infran muutosten osalta.

    Kiinakin kyllä rusahtaa sitten jossain vaiheessa viennin käydessä pienemmäksi ja pienemmäksi. Tosin siellä on kotimaistakin kysyntää yhä enemmän ja enemmän, joten romahdus voi olla pienempi mitä nyt voisi tuntua ja mitä maailmalla on ennnusteltu. Kiinan ”riippuvuus” jenkkien kulutuksesta voi olla lopulta pahastikin yliarvioitu, he kun voivat kuluttaa valmistamiaan hyödykkeitä ihan itsekin, ja ostaa vielä jenkkilänkin tavarat jos lopulta kelluttavat valuuttansa dollariin nähden.

  17. a_l permalink

    Jos tosiaan huippu on saavutettu ja ”this time is different” niin öljyn hinta tai yleinen talouskehitys tuskin tulee menemään ennusteiden mukaan.

    Elämme mielenkiintoisia aikoja…

  18. a_l permalink

    Tätä haluan vielä kommentoida: ”Voi siis olla että emme tule näkemään boom-bust -sykliä lähimainkaan niin selkeänä kuin on ajateltu.”

    Minusta viime vuosina ja yhä edelleen on ollut boom-bustia enemmän kuin tarpeeksi. Mistä tiedät ettei tämä ole plateau-vaiheen boom-bust vuorottelu?

    Pitää muistaa että suuria murroksia ei tunnista sellaisiksi silloin kun ne tapahtuvat. Lisäksi lyhyen aikavälin vaikutukset yliarvioidaan ja pitkän aliarvioidaan.

    Maailma pyörii business-as-usual kunnes myöhemmin huomaamme muutoksen tapahtuneen.

    • Joo, totta tuokin, että boom-bustia on ollut. Monet jotka asiasta ovat kirjoittaneet, kuvaavat tuon boom-bust -syklin varsin selkeänä ja voimakkaana (muuttujia on aika vähän, ja sahanterä selkeä). Todellisuus on aina monimutkaisempaa, sillä esim kiinan kasvun jatkaessa, ja korkeintaan vähän hidastuessa, voi muu maailma elellä sitä voimakkaampaa negatiivista kasvua pidemmällä aikavälillä, kunnes se rupeaa jossain vaiheessa hankaloittamaan myös kiinan kasvua vientitulojen ja investointien pienentyessä, jolloin voi taas tapahtua jotain muuta. Noh, en tiedä onnistuinko nyt kuvaamaan tilannetta yhtään paremmin.. 🙂 2009 vuoden 8% busti suomen bkt:hen oli varmasti ihan riittävän voimakas.

      Jäi siis ehkä vähän epäselväksi mitä ajoin takaa, joka oli siis se, että boomin jälkeen tulee bust, joka laskee merkittävästi esim. öljyn hintaa, joka mahdollistaa taas merkittävän talouskasvun pariksi vuodeksi. Libya, joka muiden vaikuttimien ohella on aika oppikirja-esimerkki peak-oil maailmassa tapahtuvasta epävarmuuden lisääntymisestä, osoitti että voimakas kasvu pidemmällä aikavälillä on ”todellisessa maailmassa” vaikeampaa, kuin ympäristössä jossa öljyhanat pysyisivät jatkuvasti kaakossa (eli ei isompia tai pienempiäkään mustia joutsenia, tai keltaisiakaan). Niinpä tämä aiemmin mainittu merkittävä talouskasvu jäi tyngäksi, jota tarkoitin että lähinnä tulee ehkä olemaan sitä bustia, ja boomit jäävät koko ajan vaatimattomammiksi.

      Öljyntuotantohan on ollut käytännössä plateau-vaiheessa 2005 alkaen, eli olen sitä mieltä että tämä nimenomaan on plateau-vaiheen boom-bust-vuorottelua. Mitä en aiemmin kovin hyvin osannut ottaa ajatuksiin mukaan, on tuo geopoliittinen tilanne, jossa Kiina ja pari muuta vievät käytännössä kaiken mahdollisen ”kasvun” itselleen koska heillä on vielä varaa lisätä tuotantoaan öljyn ja energian avulla. Tarkoitan siis sitä että jos kiina lisää öljynkulutustaan 500 000 barrelilla päivässä, niin se on suhteessa heille paljon isompi buusti toimeliaisuuteen kuin jenkeille, jotka murto-osalla kiinan väestöstä käyttävät useita kertoja enemmän öljyä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: