Skip to content

Vapaa Markkinatalous on seurausten kantamista

elokuu 31, 2011

Mitä on vapaa markkinatalous? Ei ainakaan nykyisen kaltainen systeemi, jossa riskien tappiot maksatetaan veronmaksajilla ja voitot yksityistetään pomojen taskuun.

On ironista seurata niitä ilmeitä ja selityksiä, kun vapaiden markkinoiden esitaistelijat ja sääntelyn tehokkaimmat purkajat saavat mitä halusivat, ja sitten huomaavat että eivät sitä halunneetkaan. Jenkeissä pankkien ja sijoitusyhtiöiden säätelyä purettiin vuosikymmeniä, ja kun se sitten johti luontaisen kehityksen kaarensa välttämättömään vaiheeseen, eli kuplien puhkaisemiseen ja lamaan, yritetään tätä kehitystä vältellä pumppaamalla talouteen satoja miljardeja veronmaksajien rahoja. Euroopassa ei ole FEDiä, joten meillä vapaata markkinataloutta yritetään vastustaa muilla keinoin, kuten kaiken maailman vakausrahastoilla.

SDP on ottanut tiukan linjan vakuuksissa Kreikan tukipakettiin, ja mielestäni ihan perustellusti. Miksi meidän pitäisi olla yhtä urpoja, kuin kaikki ne eurooppalaiset megapankit jotka ovat myöntäneen ahneuksissaan miljarditolkulla lainaa valtioille, joiden (julkisen) talouden hoidossa ei ole ollut järjen tai kohtuuden häivää koko Euro-aikana? Jos ne ovat vuosi toisensa perään heittäneet hyvää rahaa huonoksi menneen perään, niin miksi meidän kannattaisi tehdä samaa? Koska muutkin tekevät? Ja ihan oikeasti, jos ne samat megapankit ovat nyt vihdoin tajunneet, että Kreikkaan ei ole viisasta työntää rahaa, ei ainakaan ilman kovaa korkoa, niin miksi me yritämme ehdoin tahdoin saada pankit jatkamaan hölmöilyä?

Jos joku vaikka Suuressa Saksalaisessa pankissa olisi oikeasti tehnyt työnsä, ja tarkastellut vaikka hieman Kreikan julkista sektoria, jossa palkat olivat lähteneet täysin käsistä saatuun tehokkuuteen nähden, niin johtopäätös velkojen jatkuvasta myöntämisestä olisi voinut olla toinen jo paljon aiemmin. Ja jos pankit olisivat toimineet pienemmällä velkavivulla, ja hyväksyneet sen faktan, että pienempi velkavipu tuo pienemmät vuosineljännes-voitot, mutta myös pienemmän riskin, eivät ne kiikkuisi nyt luottamuspulan hirressä allaan huojuva kaksijalkainen jakkara.

Jos nyt toiminnallamme kerromme pankeille, että jatkossakaan niiden ei tarvitse välttää voittojen tavoittelussaan turhaa riskinottoa, sillä vakausrahasto tms. tulee apuun jos jokin niiden ISOISTA velallisista ajautuu maksuvaikeuksiin, tulee tilanne jatkossa vain pahenemaan. Ei lapsiakaan kasvateta johdonmukaisesti palkitsemalla huonosta käytöksestä ja rankaisemalla hyvästä, eihän?

Vapaat markkinat tarkoittavat seurausten kantamista
Vapaisiin markkinoihin, joiden hedelmistä olemme nauttineet viime vuosina, kuuluu olennaisena osana se, että paskoista ratkaisuista ja tyhmistä päätöksistä tulee seuraukset. Jos pankki myöntää liian isoja lainoja liian luottokelvottomille tahoille, se kärsii seuraukset. Kun paskoja ratkaisuja, ahneuden aiheuttamaa lyhytnäköisyyttä ja laiskuutta pinotaan tarpeeksi päällekkäin, ovat lyhyen aikavälin voitot ja bileet kenties mahtavat, ja korttitalon romahdus sitäkin komeampi.

Vapaaseen markkinatalouteen kun kuuluu olennaisena osana silloin tällöin tuleva puhdistava taantuma, joka karsii systeemiin piiloutuneet turhat rönsyt ja leikkaa yritysten, valtioiden ja yksityisten talouksien vyötärölle kertyneet läskit. Taantumat eivät ole kenestäkään kivoja, mutta valitettavasti ne ovat ilmeisesti välttämättömiä, sillä muuten esim. yritysten ja yhteiskunnan tarjoamien tuottamattomien ”suojatyöpaikkojen” määrä, ja niistä maksettu palkka, kasvavat kestämättömän suureksi.

Kuplat on tehty puhkeamaan
Ja jos me olemme niin pässejä, että työnnämme romahtavaan korttitaloon lisää rahaa takauksien ja vakuusrahastojen muodossa, tulee romahduksesta lopulta entistä komeampi, sillä jossain vaiheessa kupla puhkeaa kuitenkin. On aina puhjennut. Poliitikkojen kannalta epäkiitollista on se, että edellisten sählärien kuplan puhjetessa oman vahtivuoron aikana, tarkoittaa se myös ansaitsematonta paskaa niskaan ja äänien menetystä. Lisäksi. jos niin sanotut markkinavoimat ovat hermostuksissaan, niin sitä hermostuneisuutta ei tule poistamaan se, että osoitamme niiden olleen aivan aiheesta hermostuksissaan olemalla valmiit tekemään lisää tyhmyyksiä, eli työntämään lisää rahaa ongelmien peitoksi, jotka ovat aikoinaan syntyneet liian helposta rahan saannista. Tällainen toiminta ei anna kovinkaan luottamusta herättävää kuvaa meidän kyvyistä hoitaa raha-asioitamme.

Vapaat markkinat vai jotain muuta
On sitten toinen kysymys, haluammeko vapaita markkinoita. Sillä systeemillä on omat puolensa, mutta tämä on sitten jo ihan toinen aihe. Jos haluamme toimia vapaissa markkinoissa, meidän kuitenkin pitäisi antaa niiden toimia niin kuin ne on tarkoitettu. Jos lapsellisesti oletamme saavamme vain pelkän hyvän, pelkän kasvun, tulee systeemistä pian sairas kuin pelkkiä jälkiruokia syövästä lapsesta.

Tyhmien päätösten seuraukset pitää pystyä kantamaan. Tuottamattomat (en puhu pelkästään rahasta) osat yhteiskunnasta pitää pystyä karsimaan silloin kun ne paisuvat liian suuriin mittoihin. Varsinkin jatkossa, kun se puoli-ilmainen fossiilinen energia joka yhteiskuntamme taloutta ja toimeliaisuutta on viimeiset vuosikymmenet kasvattanut, pitää vaihtaa johonkin muuhun joka ei tule olemaan lähimainkaan puoli-ilmaista ja jota ei tule olemaan lähimainkaan yhtä paljon. Muuten ahneus ja laiskuus pinoutuvat massiiviseksi kivireeksi, jota muun yhteiskunnan on mahdoton vetää perässään, ja lopulta pesuveden mukana heitetään myös turhan monta ihan elinkelpoista lasta…

Oliko tyhmä päätös perustaa Euro-alue? Ei välttämättä. Oliko tyhmä päätös ottaa siihen jäseniä liian löysillä talouskuri-vaatimuksilla? Todennäköisesti. Oliko tyhmää jättää valvonta tekemättä ja luottaa siihen että kaikki hoitavat asiansa mallikkaasti? Todellakin. Oliko tyhmää pankeilta jatkaa lainaamista tahoille, joiden luottokelpoisuuden surkea kehitys oli jo ajat sitten nähtävissä? Totta helvetissä.

Pitäisikö tästä hölmöilystä palkita vai rangaista?
Mielestäni nykykuviota, jossa voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan eli siirretään veronmaksajien harteille, ei kerta kaikkiaan voi hyväksyä. Ei, ei ja EI. Ja valitettavasti kuvio taitaa olla se, että jos maksamme vielä tämän kerran, niin se sama ”vielä tämä kerta” on vastassa myös ensi kerralla.

Mainokset

From → Politiikka, Talous

18 kommenttia
  1. Tässä viimeaikaisen talouden (epä)kehityksen innoittamana syksyn aikana tulee vähän enemmän taas talouteenkin pureutuvia blogauksia, öljyä ja muita kumppaneita unohtamatta.

  2. Tekipä hyvää sydämelle ja sapelle tuo kirjoituksesti: lisää! Pikkuisen vielä jäi sapettamaan tuo holtiton markkinatalous.

    • Joo niin teki minullakin kun kirjoitin sitä 🙂 Siitähän nämä usein kumpuaa, sopivan paskasta fiiliksestä jonkin asian kanssa (paskassahan ne ruusutkin kasvaa). 🙂

      Kiitos kivasta ja kannustavasta palautteesta.

  3. Vesku permalink

    Mielestäni euron kriisiin on vain yksi syy: rahan syntymekanismi (yhdistettynä energia-kriisiin). Kaikki puheet pankkien sääntelystä ja Kreikkalaisten laiskuudesta on loppujen lopuksi epäoleellista. Suuri yleisö ei näe itse ongelmaa. 😦

    • jukka permalink

      taidan olla samoilla linjoilla veskun kanssa.

      tuo analyysi on minusta vähän ongelmallinen, monestakin syystä. ensinnäkin yhdistät moraalin ja markkinatalouden hassusti. eihän markkinataloudella ole mitään tekemistä vastuun kantamisen kanssa. markkinatalous on tietty ideologia tai ajatusmalli eikä sen puitteissa oikein voi puhua moraalisista kysymyksistä. tietenkin voi analysoida mitä seuraamuksia markkinataloudella on moraalisten kysymysten kannalta mutta se onkin sitten eri asia. samoin:

      ”Vapaaseen markkinatalouteen kun kuuluu olennaisena osana silloin tällöin tuleva puhdistava taantuma, joka karsii systeemiin piiloutuneet turhat rönsyt ja leikkaa yritysten, valtioiden ja yksityisten talouksien vyötärölle kertyneet läskit.”

      turhat rönsyt ja kertyneet läskit on moraalinen kannanotto, eihän se mitenkään kuulu markkinatalouteen. on vain oletettu että markkinatalous tietyssä mielessä olisi suurimmalle osalle ihmisistä kohtalaisen hyvä systeemi, lähtien siitä adam smithin ”näkymättömästä kädestä” joka (muka) pyrkii siis jakamaan vaurautta suurimmalle osalle. toisaalta on sanottu että sitä kättä ei voi nähdä koska sitä ei ole olemassa.

      edelleen mikä on sitten ”vapaa” markkinatalous? ei ole kovin pitkä aika kun puhuttiin että kiina ja muut aasian maat ei voi menestyä koska ne ei ole poliittisesti vapaita eikä niitten markkinatkaan ole kovin ”vapaita”. viime aikoina tällaisia kannanottoja ei juuri ole enää näkynyt…

      kiina ja sitä ennen muut aasian maat tekivät päinvastoin kuin vapaan markkinatalouden kannattajat sanoivat: ne suojelivat omaa teollisuuttaan alussa kun laatu oli kehnoa ja ainoa kilpailuvaltti oli hinta. kun laatu sitten parani, niin sitten vasta kotimarkkinoita pikkuhiljaa vapautettiin.

      ”SDP on ottanut tiukan linjan vakuuksissa Kreikan tukipakettiin, ja mielestäni ihan perustellusti. ”

      minusta tuo tiukka linja on pikemminkin kaksilla korteilla pelaamista ja pelkkää poliittista teatteria. siinä siis ei olla selkeästi euroalueen puolella mutta ei uskalleta olla selkeästi sitä vastaankaan. kaikki tämä tietysti automaattisesti hyödyttää persuja. soinin ei tartte tehdä mitään kun hallituspuolueet ilmankin tekee itsensä naurettaviksi.

      lopuksi kun puhutaan ”veronmaksajien rahoista”, niin tämäkään ei ole niin yksinkertainen asia. satuin vähän aikaa sitten huomaamaan tämän:

      http://video.google.com/videoplay?docid=5352106773770802849

      siihen on jatkoakin mutta en ole niitä vielä nähnyt:

      http://www.moneyasdebt.net/

      idea on siis että rahan määrä ei ole vakio vaan sitä luodaan lisää kun joku ottaa velkaa. kun siis kreikalle lainataan rahaa, niin siinä samalla luodaan lisää rahaa: ei ole niin että veronmaksajat olisi säästäneet ja sitten ne rahat siirrettäisiin kreikkaan vaan että se raha luodaan sillä hetkellä kun kreikkalaiset suostuvat olemaan meille velkaa… seurauksena on tietysti että jos ei ole velkaa ei ole rahaakaan: siis jos kaikki maksaisivat velkansa, niin rahan kokonaismäärä pienisi dramaattisesti, eikä yhteiskunta nykymuodossaan voisi toimia.

      no suosittelen joka tapauksessa tuota money as debt juttua, se on erittäin mielenkiintoinen!

      ja sitten vielä mielenkiintoinen ehdotus:

      http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,783281,00.html

      eli sen sijaan että heitetään kreikka ja muut kriisimaat ulos eurosta, niin hans-joachim vohtin mukaan olisi parempi jos saksa, suomi, ja muut hyvin pärjäävät lähtisivät jolloin euroon jäisivätkin vain kriisimaat!

      • Jukka ja Vesku, Kiitos hyvistä kommenteista. Otitte tämän artikkelin ehkä turhan ”kokonaisvaltaisena”, kun tarkoitus oli lähinnä tuoda esille vapaan markkinatalouden (ja totta, sen määritteleminen on ongelmallista, mutta tulen kenties pureutumaan siihen vielä) ja nykysysteemin eroja, ja lähinnä siis nykysysteemin puutteita. Olen Veskun kanssa myös samaa mieltä siitä, että ”until you change how money works, you change nothing”. Money as debt on jonkinverran tuttu kuvio, mutta raha/pankkijärjestelmä on kuitenkin eri asia kuin markkinajärjestelmä, vaikka ne yhdessä toimivat. Esim vapaa markkinatalous voisi toimia, ja silloin kun sitä hahmoteltiin niin tämä oli varmaan tarkoituskin, myös esim kultakantaisessa rahajärjestelmässä.

        Tarkoitus olisi tuoda jatkossa vielä esille vähän näitä nykysysteemin hullutuksia, mutta ottaen huomioon artikkelien lyhyehkön mitan, niin niissä joudutaan keskittymään aina hiukan kapeaan sektoriin, joka voi luoda tietysti kuvan että ”ei tuo mitään tajua” ja joka jutun loppuun voisi kommentoida vaikka että ”Ja öljyhuippu tulee muuttamaan tästäkin sitten lähes kaikki lähtöoletukset”. 🙂 Eli peak oil ja muut ilmiöt ovat vielä oma kenttänsä, jota koetan itse koko ajan prosessoida tähän muuhun kuvioon istumaan, koska me nyt kuitenkin joudumme toimimaan sellaisessa järjestelmässä mitä meillä on.

        Enivei, olen lueskellut viime aikoina aika paljon talousjärjestelmistä ja 2008 seurauksista, ja niissä ei juuri missään puhuta resurssien rajallisuudesta mitään, joka on tosi turhauttavaa, vaikka itse ajatukset monissa kirjoissa ovat joskun muuten varsin mielenkiintoisia, ja joskus käsittämättömän irtaantuneita todellisuudesta. Jotta peak oilin vaikutuksia esim talouteen pystyy paremmin ymmärtämään, niin noihin juttuihin on pitänyt vähän paremmin tutustua. Mielenkiintoista on se, että monet pitävät maailmantalouden (tai länsimaailman) tilannetta ihan toivottomana ihan vaan sillä perusteella että velkaa on niin paljon, puhumattakaan että jatkossa ei tule olemaan mitään isoa nousua sieltä laman pohjalta samoin kuin joskus toisen maailmansodan aikoina/jälkeen. Kun ei vaan ole energiaa tarpeeksi ja riittävän halvalla… joka on todella pelottava kuvio.

        Hyvin jukka spotattu tuo sdp-kuvio (se oli vähän itsellänikin siinä ja siinä että jätänkö maininnan). En ota kantaa SDP:n motiiveihin tai poliittisiin vaikutuksiin, vaan olen samaa mieltä siitä, että on turha työntää rahaa kuoppaan joka ei siitä tule täyttymään. Artikkelin tarkoitus oli lähinnä herätellä siihen, että jos joku erehtyy sanomaan nykyistä systeemiämme vapaaksi markkinataloudeksi, niin kovin paljon enemmän väärässä kyseinen henkilö ei voisi omasta mielestäni olla. Ja jatkoperusteluja tulee tässä syksyn mittaan vielä, mutta ensi viikolla on luvassa peak oilia.

      • Mulle jäi vähän hämäräksi mitä Jukka tarkoitit moraalin ja markkinatalouden hassulla yhdistämisellä. Voi olla että johtuu siitä, että en ole vielä päässyt selittämään ja perustelemaan mitä vapaa markkinatalous mielestäni tarkoittaa, eli olet ymmärtänyt jotkin kannanottoni moraalisiksi, vaikka ne omasta mielestäni kuuluvat ”kylmään markkinalogiikkaan”.

        Esimerkkinä, ja voi olla että nyt puhun jostain muusta mitä tarkoitit, mielestäni siinä ei ole paljonkaan moraalista kantaa, että vapaassa markkinataloudessa kustannuksiaan ei voi ulkoistaa ympäristölle, vaan ne on sisällytettävä tuotteen tai palvelun hintaan. Miksi? Koska vapaassa markkinataloudessa, niin kuin minä sen näen, esim. yhteiseen biosfääriin tai vaikka ilmakehään, on kaikilla yhtäläinen omistusoikeus. Sitä tarkoitan sanalla Vapaa. Se ei ole vapautta anarkismin mielessä, jossa omista teoistaan ei tarvitse kantaa seurauksia, vaan se on vapautta kaikkien vaatia ja saada oma osansa biosfääristä. Hitto että on vaikea selittää… koetan vielä esimerkin voimin:

        Jos joku kokee että hänellä on ”vapaus” työntää ilmakehään myrkkyjä, niin silloin tämä rikkoo toisten ”vapautta” hengittää puhdasta ilmaa. Siinä ei ole mitään moraalista, sillä sama vapaus toimii joka suuntaan. Jos yhdellä on vapaus myrkyttää yhteistä ilmakehää, niin tällöin toisilla on vapaus käydä sulkemassa kyseinen laitos tehokkaimmaksi katsomallaan tavalla.

        Verrattuna siihen, että nyt homma menee niin, että saa saastuttaa niin paljon kuin huvittaa, kunnes joku sen käy nimenomaan kieltämässä lailla ja toimeenpanee lain valvonnan. Ja mikäli saastuttaja on kerännyt riittävät voitot yhteistä pääomaamme tuhoavalla toiminnallaan, hän kykenee lobbaamaan, lahjomaan ja viivästyttämään lainsäädäntöä ja toimeenpanoa sekä jättämään tai luomaan lakiin porsaanreikiä, jotta voi jatkaa toimintaansa lähes entiseen tapaan, tai jopa päätyä entistä tuhoisampaan toimintaan, kuten kävi jenkkien autoteollisuudessa, kun he saivat lobattua ”kevyet rekat” eli katumaasturit porsaanreijäksi autojen kulutus/päästösäätelystä.

        Pidän esim. ilmansaasteita ihan vastaavana rikkeenä kuin sitä, että minä kävisin tyhjentämässä roskikseni kyseisen saastuttajan tontille.

      • Ja vielä Turhista läskeistä ja rönsyistä. 🙂

        Edelleen, tämä ei omasta mielestäni ole moraalinen kannanotto, vaan enemmänkin kylmän markkinataloudellinen. Jos, niin kuin lähes poikkeuksetta käy, noususuhdanteen aikana yritykseen palkataan hyvien talousnäkymien varjolla paljon ihmisiä, ja syntyy vaikkapa tuotannon ylikapasiteettia, niin kun kyseinen ”kupla” puhkeaa ja tajutaan että eihän ihmiset pysty leikkauttamaan hiuksiaan joka päivä, vaan vain kerran kuukaudessa tai kahdessa(toista), niin iso osa partureista joutuu etsimään jotain muita hommia, joissa on tarvetta työvoimalle. Olisi kokonaistaloudelle ja toiminnalle aika tuhoisaa koettaa saada hiustenleikkuun kysyntä pysymään jatkuvassa kasvussa, sillä lopulta se johtaisi siihen että kaikki ovat kaljuja, ja kaikki parturit menettäisivät työnsä. No ok, esimerkki ei ehkä ihan kanna.. 🙂 Otetaan toinen: noususuhdanteen aikaan kaikilla on varaa ostaa jäätelöä, joten jäätelönmyyjien määrä kasvaa. Tulee talvi, ja laskusuhdanne, ja ihmiset karsivat ensin jäätelönsyönnistään. Kysymys: pitäisikö valtion ottaa velkaa ja ”elvyttää” eli lähettää ihmisille jäätelörahaa jotta työpaikat säilyisivät (kunnes jäätelöraha on kulutettu ja pitää lainata lisää), vai pitäisikö jäätelönmyyjien etsiä muita hommia? Vai pitäisikö heidän saada palkkaa siitä että istuvat jäätelökioskeissaan tyhjän panttina, ja kuka palkan maksaa?

        Se mitä yritän sanoa, on että ihmisten pyörittämässä taloudessa noususuhdanne on tähän mennessä johtanut aina aika ajoin myös laskusuhdanteeseen. Jos koetamme, syystä tai toisesta (yleensä poliittisia, koska poliitikot haluavat vältellä laskusuhdannetta omana vaalikautenaan) pumpata talouteen lisää velkarahaa, ja nyt puhun nimenomaan kulutuksen lisäämiseksi, johtaa se siihen, että laskusuhdanne ehkä siirtyy hieman eteenpäin, mutta kun se lopulta tulee, on meillä käsissämme vain enemmän velkaa.

        Toinen tarina on sitten rahan ”pumppaaminen” systeemiin silloin kun kyseessä on tuottavat tai hyödylliset investoinnit. Tällaisessa Keynesiläisessä talouspolitiikassa kyse on suhdannevaihteluiden loiventamisesta, kun esim jenkkien yksityiseen kulutukseen suunnatut stimulukset ovat ehkä pahinta mitä voivat tilanteelleen tehdä. Siis annetaan ihmisille rahaa, että ne menisivät ostoksille silloinkin kun menee taloudellisesti huonosti. Tämä raha, vaikka se ihmisille onkin ”annettu”, on jonkun velkaa (lopulta ihmisten, sillä artisti maksaa, aina). Ja valtionvelkaa pystyy hoitamaan (muistaakseni) vain kolmella tavalla:

        – maksetaan se pois kääntämällä kansantalouden vaje positiiviseksi (eli viemällä enemmän tuotteita kuin tuomalla ja/tai kuluttamalla julkisesti vähemmän kuin verottamalla)
        – Maksamalla se tuhoamalla rahan arvoa, eli painamalla lisää rahaa velkojen maksua varten (tällöin ihmisten säästöt ja palkat, eli ostovoima, pienenee inflaation myötä, joten kansalaiset maksavat taas)
        – Defaulttaamalla, eli jättämällä velka kokonaan maksamatta, jolloin kyseinen raha lopulta ”tuhoutuu” siinä vaiheessa kun pankki on pakotettu kirjaamaan se luottotappioksi

    • Tähän vielä sen verran, että tuo rahan syntymekanismi on mielestäni näiden kriisien mahdollistaja niinkuin sanoit. Se on siellä pohjalla perimmäisenä syynä, mutta se ei mielestäni ole kuitenkaan ainoa syy. hmmm.. mitenkähän tätä nyt kuvaisin että tulisin ymmärretyksi… Otetaan heroiini. Rahan syntymekanismi on ”huumausaineet”, joten tavallaan se on ”ainoa” syy siihen että on polle-narkkareita, mutta toisaalta, narkkari on itse se joka pistää tai polttaa, ja narkkari on myös se, joka sitten ajautuu velkakierteeseen ja rikollisuuteen ja alkaa aiheuttaa pahoja lieveilmiöitä, jotkut enemmän kuin toiset (onhan narkkareitakin vähän enemmän ja vähemmän vastuullisia, jotkut käyvät töissä jne). Kuviossa paha puoli on se, että melkein kaikki käyttävät, ja koko systeemi pyörii pankkien (diilerit) voimin. No ok, voi olla että vertaus lähtee käsistä…

      Pointti on se, että voimme toki syyttää Kreikan ongelmista ainoastaan rahan luontimekanismia, mutta se jättää meille ainoaksi toimintamahdollisuudeksi rahan luontimekanismin muuttamisen globaalissa skaalassa. Käsi sydämmelle, kuinka nopeaa ja todennäköistä tämä on, ilman ensin tapahtuvaa (lähes) täydellistä romahtamista? Ja nyt en tarkoita, etteikö tätä asiaa pitäisi ajaa, ja ettenkö itsekin ole päivä päivältä enemmän jonkinlaisen talousdemokratian tai ”kultakannan” kannattaja ja puolestapuhuja. Mutta jos keskitämme kaikki energiamme ja voimavaramme yhden, vaikkakin sen tärkeimmän, kortin varaan, niin voi hyvinkin olla että meille ei jää mitään, ja en henkilökohtaisesti nauti kauheasti ”I told you so” -jälkikommentoinnista.

      Lisäksi, mielestäni näitä nykysysteemin yksittäisiä epäkohtia on tärkeä tuoda ilmi ihmisille vaiheittain ja hiljalleen. Jos tapaan uuden ihmisen ja rupean suu vaahdossa pauhaamaan rahaonvelkaa-läppää, niin voi olla etten tapaa häntä toistamiseen ja koko homma oli turhaa. Mutta jos osoitan jonkin pienemmän palan purtavaksi ensin, maistelen ja maistatutan sitä, tuon kenties ilmi jonkin toisen systeemisen pienen ongelman, niin voi olla että polku lopulta johtaa johonkin.

      Jos vaikka nimimerkki Tammikuu44 saa hyvän olon sydämmeensä siitä, että tuon ilmi artikkelissa ruoditun epäkohdan siitä, että vapaassa markkinataloudessa, jos sellaisessa eläisimme, seuraukset esim vastuuttomasta luoton antamisesta (rahan luomisesta) tulee kärsiä, niin hän kenties tulee jatkossa lukemaan jotain muitakin juttujani. Ja lopulta pääsemme myös rahan luontimekanismin äärelle (tai kenties hän innostuu ja klikkaa Aki Järvisen mainioon blogiin jonkin kommentin perusteella ja löytää sieltä asianmukaista tietoa asiasta lisää. Tai katsoo Jukan linkeistä jonkun, joita todellakin suosittelen.

  4. jukka permalink

    ”vapaassa markkinataloudessa, niin kuin minä sen näen, esim. yhteiseen biosfääriin tai vaikka ilmakehään, on kaikilla yhtäläinen omistusoikeus”

    mutta eihän tällä ole mitään tekemistä markkinatalouden tai ylipäätään minkään talouden kanssa. tässähän puhutaan oikeuksista, vähän niin kuin yk:n ihmisoikeuksien julistus. ja senhän olisi tarkoitus olla voimassa olipa talousjärjestelmä mikä tahansa.

    ”Jos joku kokee että hänellä on “vapaus” työntää ilmakehään myrkkyjä, niin silloin tämä rikkoo toisten “vapautta” hengittää puhdasta ilmaa. Siinä ei ole mitään moraalista, sillä sama vapaus toimii joka suuntaan.”

    tämä nimenomaan on moraalinen tai oikeudellinen kysymys eikä taloudellinen kysymys. onko vahvemmalla oikeus ottaa heikompi orjaksi (aristoteles on käsitellyt tällaista kysymystä)? onko vahvemmalla oikeus olla välittämättä heikomman hengitysilmasta? ylipäätään käytät vapautta tässä siten että se on yksilön jonkinlainen perusoikeus. sen sijaan (ainakin yleensä) kun puhutaan vapaasta markkinataloudesta vapaudella tarkoitetaan taloudellisen toiminnan vapautta. toisin sanoen sana vapaus on hankala koska sitä helposti käyttää niin monissa eri merkityksissä…

    ”homma menee niin, että saa saastuttaa niin paljon kuin huvittaa, kunnes joku sen käy nimenomaan kieltämässä lailla ja toimeenpanee lain valvonnan”

    niinhän se menee mutta näinhän se menee oli talousjärjestelmä mikä tahansa.

    ”Pidän esim. ilmansaasteita ihan vastaavana rikkeenä kuin sitä, että minä kävisin tyhjentämässä roskikseni kyseisen saastuttajan tontille.”

    mutta tämäkin on laillinen kysymys eikä talousjärjestelmään liittyvä.

    onko siis niin että pidät vapaata markkinataloutta jonkinlaisena ihanteena, tai tavoiteltavana ideologiana? kaikki nämä esimerkit liittyvät moraaliin ja oikeuteen eikä itse asiassa ollenkaan taloudellisiin kysymyksiin.

    jatkan myöhemmin…

    • Omistus tai käyttöoikeus biosfääriin oli mielessäni tavallaan myös taloudellisena oikeutena, mutta voi olla että kyseessä on laajempi systeemi kuin pelkkä talousjärjestelmä, jota ylipäätään on mielestäni mahdoton erottaa muusta systeemistä. Eihän koko talousjärjestelmämme ole oikeastaan kuin lainopillinen tai oikeudellinen kysymys? Sellaisella talousjärjestelmällä toimimme, millainen on säädetty.

      En pidä vapaata markkinataloutta minään ihanteena, kuten artikkelissa sanoinkin, on eri kysymys haluammeko vapaan varkkinatalouden vai jonkin muun systeemin. Nämä artikkelit ei välttämättä edusta omia toiveitani tai näkemyksiäni siitä miten asioiden pitäisi olla, vaan joskus kirjoitan ne vain sen takia, että jokin epäkohta pistää silmään, kuten tässä tuo voittojen yksityistäminen ja tappioiden sosialisoiminen, ja se miten se kuvaa nykyistä järjestelmää. Sitten kun soppaan lisätään valtioiden riippuvaisuus liian isoihin pankkeihin ja niiden toimintaan, tulee valtioiden ja rahamarkkinoiden suhteesta helposti todella perverssi, niinkuin nyt on käynyt.

      Siinä mielessä tuo talous ja laki/oikeus-järjestelmä on hyvinkin mielestäni kytkeytyneet toisiinsa, että nykyisin kapitalismin seurauksena kasvaneet megakorporaatiot ovat niin voimakkaita, että pystyvät sanelemaan turhan pitkälle paikalliset säädökset ja lait käyttäen lobbausta, uhkailua, lahjontaa sun muuta.

      Mutta joo, tarkoitan vapaudella siinä mielessä taloudellisen toiminnan vapautta, että kyseinen toiminta ei vahingoita muiden vapautta toimia taloudellisesti, tai toimia ylipäätään. En siis anarkiaa, jossa kuka tahansa saa tehdä mitä vain ilman rangaistusta, varsinkin jos on riittävän iso ja rikas.

      Mutta täytyy myöntää että tämä ajatuskuvio on vielä kesken, ja siksi sen kommunikoiminen ulospäin on aika hankalaa, mutta kirjoituksilla koetan viedä sitä eteenpäin 🙂 Kiitos siis kun tökit sitä.

      Nyt täytyy taas mennä…

  5. Palailin minäkin näppäimistön ääreen. Oheinen tekeleeni tuo ehkä vähän lisävalaistusta faktoihin (ei välttämättä mielialoihin). Vähän pitkä, mutta kun sisältö on nykyisen raha/pankkijärjestelmän historia, nykyhetki ja tulevaisuusvisiot, niin väkisinhän se venähtää.
    http://www.samassaveneessa.info/alakohtaiset-artikkelit/449-maailmantalouden-loppu

  6. Aki, mukava kuulla että olet takaisin ruorissa 🙂

    Todella hyvä kirjoitus. Noissa talous-kuvioissa on kyllä mielenkiintoinen piirre se, että kun olen viime aikoin näitä kirjoja ja asiantuntijoita lukenut niin samoista lähtökohdista pystytään vetämään aivan erilaisia johtopäätöksiä. Kuvaa hyvin ennustamisen sietämätöntä helppoutta 🙂 Sekin homma jakaantuu aika hyvin eri koulukuntiin, on kulta-kuumeilijoita (goldbug), inflaatio-tyyppejä, deflaatio-tyyppejä jnejne. Jos olen käsittänyt oiken, niin sä olet aika monesta samaa mieltä Stoneleighin (Automatic Earth) kanssa? Se kun on niitä harvoja jotka on ottanut tämän energia-hommelin mitenkään huomioon. Masentavan monet muut ekonomistit kun odottelevat, että vaikka tämä nykysysteemi tästä rysähtää, niin sitten päästään taas jälleenrakentamaan uljasta futuristista sivilisaatiotamme.. Unohtivat, että tämän edellisen rakentamiseen käytettiin jo se helpompi puolikas niistä öljyvaroista.

    Kirjoitit noista öljyn hinnoista ja siitä kuinka ne romahtavat. Näinhän tulee käymään kun talous alkaa kyykätä kunnolla (kuukauden takainen taantuma-peikko tosin onnistui dippaamaan hintoja vain hetkeksi). Karmeinta tuossa on tosiaan se, että jengi pitää sitä hyvänä asiana että öljyn hinta laskee (vaikkakin laman vuoksi): Jee bensa halpenee! Monelta unohtuu se, että noi öljy-diktatuurit, joissa merkittävä osa jäljellä olevasta öljystä sijaitsee, tosiaan ajautuvat samalla poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kaaokseen, ja sitten ei taas tarvita kuin väärä jätkä tulitikkujen kanssa väärässä paikassa…

    Tuosta tulevasta pienenevän piirakan yhteiskunnasta raapustin minäkin vähän aikaa sitten:
    https://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/08/16/hyvinvointiyhteiskunta-ja-pieneneva-piirakka/

    • Kyllä, Nicole Foss (Stoneleigh) on kovasti samoilla linjoilla kanssani, itse tietysti Suomen energiatuontia mietin erityisesti (>_<). Mutta em. neidosta kun oli puhetta, niin olen järjestelemässä häntä Suomen kamaralle – jos kiinnostaa (veikkaan, että joo…)

      Tässä naamakirjaan laittamani intro
      https://www.facebook.com/notes/aki-j%C3%A4rvinen/keskustelutilaisuus-nicole-fossin-stoneleigh-kanssa-suomessa/210010509059206

      Sekä teksti siellä:

      —xxx—
      Stoneleigh (http://theautomaticearth.blogspot.com/) on lokakuussa Saksassa puhumassa ja mahdollisesti tulossa Ruotsiin loppu-lokakuusta. Onko etelä-Suomessa (Turku/Helsinki/Tampere?) ketään jota kiinnostaisi järjestää puhumispaikkaa hänelle? Ja tietenkin onko edes kiinnostuneita ihmisiä tulla kuuntelemaan/keskustelemaan?

      Aiheina tietenkin talousjärjestelmän tilanne/ongelmat sekä energia-asiat, paljolti sitä mistä itsekin kirjoittelen.

      Hän on luvannut tulla kunhan matkat, ruoat ja majoitus maksetaan – ei siis luentopalkkiota. Itsellä vähän hankala järjestää täältä Savosta käsin vaikka olisihan hienoa saada tilaisuus järjestettyä vaikka Kuopion Puijon torniiin (^_^) …realistisesti tuo on tietty "hieman" epätodennäköistä. Joka tapauksessa tarvitsisin siis organisaattoria tapahtumalle – sekä sponsoreita, vaikkakin varmaan kolehdillakin saataisiin kuluja kuitattua kivasti.

      Esitys olisi englanniksi, joten vähän kielipäätä tarvittaisiin – käännöstä voin itse solkata jos on aivan välttämätöntä (se tosin voip tehdä esityksestä takkuavan oloisen). Mutta mietitään.
      —xxx—

      Saa osallistua – varsinkin kun itselläni täältä Kuopiosta organisointi etelä-Suomeen onpi hiukka hankalaa. Mutta yritetään. Jos hän ei pääse tänne, mutta käy Tukholmassa, niin laitetaan "samassa veneessä" -risteily pystyyn ja käydään jutustelemassa, eh?

      • Joo todellakin kiinnostaa. Itse tuota Ruotsin kuviota puolivakavissani olen myös kelaillut, perheellisenä voi tuottaa vähän narinaa tietty. ”Ai että lähdet Ruotsin risteilylle?” 🙂

        Täytyy laittaa vähäksi aikaa takaraivoon muhimaan, jos tulisi jotain visioita. Kiinnostaisikohan Lahden kaupunginvaltuustoa ja paikallisia lahden seudun kehittäjiä (Lakes) kuulla asiasta? Joka tapauksessa meillä on parikin soveltuvaa huonetta sänkyineen johon voi majoittua jos täällä (siis Lahdessa, ja stadikin on aika lähellä) suunnalla jotain järkätään.

        Luulisin että englanti ei ole mikään ylitsepääsemätön ongelma, luennon voi tietty nauhoittaa ja trans-skriptata suomeksi ja toimittaa jälkikäteen vielä osallistujille. Olisi kyllä siistiä saada hänet Suomeen.

      • Heee – tuokin optio on hyvä pitää mielessä. Stoneleigh sanoi lopettelevansa Saksassa lokakuun puolivälissä ja lento lätäkön taa marraskuun 1. Siinähän olisi 2 vko ikkuna kuljettaa häntä vaikka kuinka – jos vain löytyisi kiinnostuneita tarpeeksi. Helsinki-Lahti-Tampere-Turku kiertue? Jos löytyisi jotain sponsoria matkoihin, niin minulla olisi aikaa vaikka kiertää mukana oppaanakin.

  7. http://yle.fi/uutiset/teemat/velkakriisi/2011/09/professori_kreikan_pitaisi_luopua_eurosta_2851806.html

    Kiva aina välillä huomata että joku ”asiantuntija-proffa” on samaa mieltä, vaikka vähän eri sanoin.
    ”Kreikan vaje säilyy, eli Kreikka tarvitsee jatkuvasti lisää paketteja. Näyttää siltä että valittu linja on aika kohtalokas Euroopan kannalta, sanoo Kanniainen.. ”

Trackbacks & Pingbacks

  1. Kuukauden Kirja – Avoin Vihreä Talous – Sairanen & Stenhäll « Kaikenhuipun blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: