Skip to content

Peak Oil vs. Raha

Touko 25, 2011

Öljyhuipusta tietoisiksi tulleet tutkijat, analyytikot ja muut näkevät lähes poikkeuksetta seurauksena öljyn vähenemisen, ja sitä kautta hinnan nousun aivan uusiin sfääreihin. Tämä hinnannousu johtuu heidän mukaansa parista tekijästä, jotka on syytä analysoida tarkemmin.

1) Todellinen tuotantokustannus
Joudumme hyödyntämään koko ajan hankalammissa paikoissa olevia ja huonompilaatuisia öljyesiintymiä. Jos näiden etsimiseen menee aiempaa enemmän työtä, aikaa ja rahaa. Esiintymät ovat usein pieniä, muutaman sadan miljoonan tynnyrin kenttiä, jotka sen lisäksi sijaitsevat muutaman kilometrin vesi ja maa-kerroksen alla. Näiden hyödyntäminen on

  • Epävarmaa. Voi olla että poraukset löytävät enemmän kaasua ja vähemmän öljyä, jolloin esiintymän arvo laskee radikaalisti. Koostumusta on kuitenkin vaikea tietää ennen koeporauksia, jotka maksavat jo itsessään lukuisia miljoonia. (Hinta vaihtelee kohteen mukaan)
  • Kallista. Poraaminen jossain Brasilian rannikolla, josta on löydetty arviolta 6 miljardin barrelin esiintymä, venyttää öljynporausteknologian ja -tietämyksen äärimmilleen. Monet ajattelevat, että ”kyllä ne insinöörit osaavat, tietävät ja fiksaavat hommat” mutta se ei välttämättä pidä paikkaansa. Öljy-insinöörit eivät ole vastaavaa esiintymää ikinä aiemmin yrittäneet hyödyntää. Ei siis ole mikään ihme että Brasilia etenee esiintymänsä kanssa todella varovaisesti ja rauhallisesti.
  • Vaarallista. Tähän riittänee yksi kommentti: Meksikonlahti.

2) Infrastruktuurin rakentamiskustannukset
Tämä on paljolti huomiotta jäävä seikka, joka on kuitenkin yhtä tärkeä kuin itse öljykenttä ja tuotantokapasiteetti. Eli miten se öljy saadaan sieltä soveltuvaan jalostamoon? Jos puhutaan syrjäisestä kentästä, josta on kalliilla hinnalla saatavilla epävarma määrä kenties heikkolaatuista öljyä, pitää öljy-yhtiön miettiä tarkkaan, miten öljy saadaan sieltä lähimpään sopivaan jalostamoon. Putkella, tankkereilla vai kenties jollain muulla? Jos rakennetaan tuhansien kilometrien mittainen putki, sen rakentaminen pitää aloittaa riittävän aikaisin, jotta se on valmis silloin kun tuotantokin alkaa. Entä jos rakennetaan liian iso, kun esiintymässä onkin arviota enemmän kaasua, jolloin investoinnit ovat tuottoon nähden liian isot? Tai liian pieni, jolloin tuotantoa voitaisiin lisätä mutta tavaraa ei saada liikkumaan? Ja entäs miten vahditaan, ettei joku ”terroristi” käy tökkäämässä putkeen matkan varrelle reikiä? Putkiin on aikojen saatossa tullut pieniä reikiä, ja niistä on valunut helposti satoja tuhansia tynnyreitä öljyä rikastuttamaan paikallista luontoa (lähde Lives per Gallon – Terry Tamminen – 2006)

Mikäli kentän etsiminen, hyödyntäminen ja tuotanto on jo tullut todella kalliiksi, olisi sieltä pakko saada myös melko merkittäviä määriä öljyä liikkumaan päivittäin. Tämä merkittävä määrä on useita satoja tuhansia tynnyreitä päivässä, ja kun sen oikein visualisoi, niin tajuaa että kyseessä ei ole mikään vähäpätöinen urakka. Jos kenttä tuottaa vaikka 300 000 tynnyriä päivässä, joka on ihan kohtalainen määrä (mutta kuitenkin alle 0,5 % globaalista tuotannosta), tarkoittaa se noin 460 litraa sekunnissa, joka sekunti. Whooosh.

3) Infrastruktuurin ylläpitokustannukset
Syvänmeren (tai vaikka vain rannikon) öljynporauslautan operoiminen on kallista puuhaa senkin jälkeen kun se on pystytetty. Kun esiintymä alkaa hiipumaan, tulee jossain vaiheessa esiin vaihe, jossa saatava öljy ei riitä kattamaan sekä lautan ylläpitokustannuksia että sijoittajien vaatimia tuottomarginaaleja. Tällöin pakataan kamat ja lähdetään muualle, ja takaisin ei tulla enää ikinä, sillä käyttöönottokustannukset ovat rajusti isommat kuin kovalla maalla sijaitsevilla kentillä. Esiintymään jää tällöin merkittävä määrä öljyä jota ei tulla ikinä hyödyntämään. Tilanne on öljynporauslauttojen kohdalla täysin päinvastainen kuin esim. elokuvista tutut Teksasin ”pikkupumput”, jotka pumppaavat muutaman barrelin päivävauhtia öljyä kentistä, joiden paras tuotto oli vuosikymmeniä sitten, mutta joiden ylläpito ei maksa juuri mitään.

Tämä tarkoittaa Peak Oilin kannalta siis sitä, että kun tuotanto tyrehtyy tiettyyn pisteeseen, se loppuu kokonaan. Kun yhä merkittävämpi osa maailman öljyn kokonaistuotannosta saadaan syvänmerenlähteistä, voi tämä merkitä ikäviä nopeita notkahduksia öljyntuotannossa, tasaisen laskeutumisen sijaan.

Ja sitten otetaan huomioon vielä viimeinen, mutta ei todellakaan vähäisin kohta, eli Markkinat.

4) Markkinoiden niukkuuden määrittämä hinta
Raaka-aine markkinoille on viime vuosina/kymmeninä päästetty, en tiedä kenen aivopierun toimesta, mutta ehdokkaista ei ole pulaa, myös nopeita tuottoja hakevat spekulaattorit. He ostavat ja myyvät raaka-aineita ”paperilla”, ilman että koskaan itse asiassa tarvitsevat tai edes koskettavat itse raaka-ainetta, oli se sitten viljaa, öljyä tai kuparia.

Jotkut kertovat, että spekulaattorit ovat hyödyllisiä, sillä he esimerkiksi ennakoivat tulevia niukkuuksia nostamalla tietyn raaka-aineen hintaa, jolloin sen tuotanto-panokset kasvavat. Voi olla, tai voi olla että he toimivat niin lyhyellä aika-jänteellä, että valtaosa hyödystä jää saamatta, kun reaalimarkkinat eivät pysy perässä. Ja itse asiassa villisti heittelevät hinnat tuppaavat pelästyttämään Ison Rahan, jolloin pidempiaikaista sitoutumista vaativiin, oikeasti hyödyllisiin, merkittävän kokoisiin ja järkeviin projekteihin ei saada rahoitusta.

Voikin siis olla, että spekulaattorit tekevät enemmän haittaa kuin hyötyä. Otetaan esimerkkinä, yllättäen, öljy, ja edellisessä kohdassa mainitut öljynporauslautat ja niiden ylläpitokustannukset, ja vuoden 2008 öljynhinta ja siitä seurannut asuntokuplan puhkeaminen, ja siitä seurannut taantuma ja rahamarkkinoiden kriisi joka oli vähällä iskeä koko kansainvälisen rahamarkkinan kanveesiin (köysissä oltiin jo, ja tuomari laski lukua).

Skenaario 2008 yksinkertaistaen
Öljyn hinta nousi, kulutus kasvoi mutta tuotanto ei. Jenkkien asuntovelallisten rahat menivät polttoaineeseen, ja kämpät jäivät maksamatta. Asuntokupla puhkesi, rahoitus ja talous kyykkäsi ja öljyn kulutus putosi voimakkaasti. Öljyn hinta putosi muutamassa viikossa alle kolmannekseen huippuhinnastaan. Sijoitus, oli se sitten uusiutuvaan energiaan, biopolttoaineiden kehittelyyn tai öljykentän hyödyntämiseen, muuttui äkkiä kultakaivoksesta läjäksi lyijyä. Lisäksi rahoituskriisi takasi sen, että juuri kukaan ei saanut rahoitusta hankkeelleen, vaikka se olisi ollutkin järkevä tai hyvä. Usko, joka maailman talouskuplaa oli kannattanut jo pitkän aikaa, hetkeksi loppui.

Loppupäätelmä
Yllä olevan tekstin oli tarkoitus auttaa hahmottamaan tulevaa loppupäätelmää, mutta nähtäväksi jää tekikö se sen, vai sekoittiko vaan. Noh, rohkea rokan syö:

Voi olla että öljyn hinta ei pääse koskaan nousemaan riittävän pitkäksi aikaa tasolle, jolla tiettyjen ja tiedettyjen hankalien esiintymien hyödyntäminen olisi mahdollista. Öljyn villisti pomppiva hinta tekee öljy-yhtiöiden pitkäaikaisen riski-investoimisen hankalaksi, jos ei mahdottomaksi. Tämä osaltaan kampittaa ideat siitä, että öljyä kyllä riittää jatkossakin, mutta hinta vain tulee nousemaan. Jos hinta ei voi nousta riittävän pitkäksi aikaa 150, 200 tai vaikka jopa 300 dollarin tynnyrihintaa korkeammalle, ilman että talousjärjestelmä ja -kasvu laittaa käsijarrun päälle ja alkaa hermostuneena hamuilemaan peruutusvaihdetta, tarkoittaa se käytännössä hankalan, riskialttiin ja tuotantokustannuksiltaan kalliin öljyn jäämistä maahan.

Tämä tarkoittaa, että meillä voi olla paljon vähemmän käytännössä hyödynnettävissä olevia öljyvaroja, mitä aiemmin on laskeskeltu. Tämä taas tarkoittaa, että Hubbertin käyrän ehtoopuoli, jossa öljyntuotanto laskee tasaisen kiihtyvästi, voi olla paljon jyrkempi mitä on uskallettu kuvitella.

2008 öljyn hintapiikistä lähiaikoina vielä lisää analyysiä. Stay tuned.

Mainokset
2 kommenttia
  1. Jyri_ permalink

    Näitä on kiva 🙂 lueskella kun otat huomioon useita asioita ja arvioit niiden yhteisvaikutusta. Kieliasukin on ”mielenkiintoinen” ja ennen kaikkea selkokielinen.

    Ja näiden, siis usean, ja mahdollisesti useammankin seikan summana ja lopputulemana pidän arvioitasi ja päätelmiäsi monelta osin luotettavampana ja merkittävämpänä kuin jotain tiettyä tarkasti fokusoitua ja laput silmillä tehtyä teoreettista ja todellisuudesta irrallista maallikolle käsittämätöntä termistöä sisältävää tieteellistä tutkimusta, joka sisältää tarpeettoman pitkiä lauseita joiden sisältöä on usein erittäin vaikea hahmottaa ja niistä käsitystä muodostaa, vaikka se tieteellisen vertaisarvioinnin yms. kriteerit täyttäisikin ja lopulta tiedeyhteisön hyväksynnän saisikin.

    Kyse on kuitenkin myös inhimillisestä toiminnasta, markkinavoimista, joskus paniikista yms. jotka ovat vain matematiikkaan, tilastoihin, muihin tutkimuksiin ja mittareihinsa rakastuneille käsittämättömiä ulottovuuksia.

    Maalaisjärki pätee ja kokonaisuus ratkaisee.

  2. Kiitos Jyri kannustavasta ja kroonista hyvää mieltä aiheuttavasta palautteesta. 🙂

    Olen itse tullut siihen tulokseen, että minun on parempi tarjota simppelimpää informaatiota sellaisessa asussa jonka useampi jaksaa lukea ja ymmärtää, kuin spesifistä informaatiota sellaisessa asussa, jota vain asiasta kiinnostunut suppea tiedeyhteisö päätyy lukemaan, saati ymmärtämään. Niinpä kirjoitan sellaista tekstiä jota itse ymmärrän 🙂 Pääasia on, että ei tulisi pahoja pilkkuvirheitä. Ja kyllä se spesifinenkin info sitten löytyy jostain jos aihe alkaa enempi kiinnostamaan.

    Tieteellisen faktan ja tutkimuksen tuottamisessa ja tekemisessä on mielestäni aivan eri lähtökohdat kuin ymmärrettävän ja helppolukuisen tiedon välittämisessä. Toisaalta, jos kukaan ei tekisi sitä tutkimusta, ei minullakaan olisi välttämättä mitään lähtökohtia joista lähteä yksinkertaistamaan ja yhdistelemään asioita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: