Uutislinkki – Suomeen biojalostamoita
Ylen uutisen Suomi hakee EU-tukia kolmelle biojalostamolle, joissa kaikissa on tarkoitus tehdä biopolttoaineita puu-pohjaisista raaka-aineista. Toivotaan, että tukia heruu ja jalostamot Suomeen pystytetään.
J.M.Korhosen toisaalla linkittämän (pdf) esitteen mukaan UPM:n jalostamo tekisi biopolttoaineita noin 300 000 tonnia vuodessa (ja käyttää siihen 1,5-2 miljoonaa kiintokuutiota puuta, sekä 0,4 TWh sähköä). Jos kaksi muuta olisivat vastaavanlaisia, olisi siinä kasassa jo melkein miljoona tonnia biopolttoaineita ja kemikaaleja. Suomen oma öljynkulutus (tuonti – vienti) on reilu 10 miljoonaa tonnia vuodessa, joten hankkeet ovat merkittäviä, mutta ei niillä vielä Suomea pyöritetä. Mutta tekeehän tällaiset hankkeet esim. puolustusvoimien toiminnasta jatkossa uskottavampaa, koska nykyisin olemme yli 85 % riippuvaisia Venäläisestä öljystä.
Tosin UPM ei vielä tiedä rakentaako se laitoksensa Suomeen vai johonkin muualle.
Nettoenergiaa?
Wikipedian mukaan biodieselissä on energiaa 37,8 MJ/kg (vähän vähemmän kuin raakaöljyssä). Noista 300 000 000 kilosta lähtee potkua siis luokkaa 11 340 000 000 MJ, joka on 3,1752 TWh. Mutta tämä meni epätieteelliseksi, sillä kaikki tehty tuote ei ole biodieseliä, ja puun korjuu ja kuljetus vie myös energiaa (sitä samaa biodieseliä). Lisäksi tuo konversio vie sähköä sen 0,4 TWh / vuosi.
Suomen öljyn kulutus on tällä hetkellä suuruus luokkaa 90+ TWh vuodessa, joten siellä noin 3 % kokonaiskulutuksesta mennään, yhdellä laitoksella. Koko logistiikka-show tarvitsisi (täysin dieselkäyttöisen kaluston lisäksi) noin 35 tuollaista laitosta, jotka söisivät jo reilusti yli puolet suomen vuotuisesta korjattavissa olevasta puun kasvusta. Sähköä menisi 14 TWh pelkästään tuohon konversioon (Suomen sähkönkulutus taitaa olla tällä hetkellä suuruusluokkaa 100 TWh/vuosi). Mutta tämä nyt on vaan hypoteettista höpötystä, sillä biodiesel on eri asia kuin raakaöljy, tai bensiini, tai etanoli ja kalusto on mitä on. Suuruusluokat kuitenkin kaiketi ovat suunnilleen oikeat. Suomen nykyisen kuljetuskaluston liikuttaminen uusiutuvilla on aika työlästä hommaa, ja vie aika ison osan vuotuisesta puuston kasvusta, jos biodieseli tehdään puusta (puhumattakaan sähköstä).
Kaikenhuipun blogi 
Wikipedian mukaan Saksan vuosittainen synteettisen polttoaineen tuotanto saavutti yli 124 000 barrelia päivässä eli noin 6,5 miljoonaa tonnia vuodessa vuonna 1944. Tämä siis hiilestä, jonka energiatase on puuta parempi. Yksi merkittävä syy siihen, että Saksa ja Japani hävisivät sodan, oli pula öljystä. Samaan aikaan USA:lla oli vielä tuolloin valtavat öljyvarat käytössään.
Tämä Saksan esimerkki kertoo, että nämä synteetttiset polttoaineet ovat tosiaan määrältään häviävän pieniä suhteessa päivittäiseen 73 mijoonan barrelin konventionaalisen raakaöljyn kulutukseen. Eli huomattavan iso elämäntavan muutos on läntisissä teollisuusmaissa edessä.
Antero, niinpä. Kivikausi ei loppunut kivien loppumiseen, mutta muutaman vuosikymmenen planeetallamme asunut ”homo petroleum” tulee saamaan niskalaukauksen edullisen fossiilisen energian nimeltä öljy, loppumiseen. Ja nyt kannattaa huomioida että öljy ei tule loppumaan, vaan halpa öljy. Samalla homo petroleum tulee tekemään monien, öljyä vasta pienissä määrissä maistaneiden kehittyvien maiden elämästä astetta hankalampaa, sillä hänellä on valuuttaa ostaa vähän kalliimpaakin öljyä.
Ekassa Rähinässä Saksan armeijalla oli sen antautuessa päivä-parin polttoaineet jäljellä (jostain muistan lukeneeni). Samasta syystä Aatun porukat vähän myöhemmin puskivat itään, kohti äiti-venäjän öljyistä syliä. Ja kun liittoutuneet viimein älysivät ruveta pommittamaan Saksan coal-2-gas -jalostamoita, alkoi homma olla siinä. Olen ymmärtänyt, että saksan armeijalta jäi tärkeitä voittoja hyödyntämättä, koska sillä ei ollut polttoainetta jatkaa eteenpäin, vaan se joutuis jäämään paikalleen, antaen vastapuolelle aikaa koota itsensä. Mutta en ole tosiaan mikään sota-asiantuntija (ja lauonkin siis jostain muualta lukemiani juttuja) 🙂
Mutta joo, ei pitäisi olla kenellekään epäselvää, että tämä systeemi ihan vaikka logistiikan osalta pitää miettiä radikaalisti uudestaan. Sen sijaan porukka tuntuu keskittyvän savun, peilien ja massamedian levittämiseen ja turhien toiveiden puhaltamiseen lyhyen hyödyn perässä. Pässit.
Tässä yhteydessä on syytä myös pohtia, kannattaako puuta ensinkään käyttää suurissa voimalaitoksissa, kohteissa jotka voidaan korvata ydinvoimalla ja siten säästää puu muuhun käyttöön. Jos se poltetaan suoraan puuna, menetetään tämä mahdollisuus jalostaa se öljyksi.
Polttoaineeksi soveltuvaa metanolia voidaan valmistaa sähköstä, lämmöstä, ilmasta ja vedestä. Kahta ensinmainittua saadaan ydinvoimasta, eikä ilmasta ja vedestä ole pulaa. Jos sähköä ja lämpöä olisi saatavissa ”rajattomasti” ja halvalla, kemistit keksivät varmasti muitakin keinoja synteettisten polttoaineiden valmistamiseksi ilman potentiaaliltaan rajallista biomassaa.
”puolustusvoimien toiminnasta jatkossa uskottavampaa, koska nykyisin olemme yli 85 % riippuvaisia Venäläisestä öljystä.”
ja kun ottaa huomioon lähi-idän tilanteen niin voisi sanoa että venäjä on ehkäpä luotettavin öljyntuottaja suomen kannalta… kumma kyllä naton kannattajat ei koskaan ota esille tätä puolta asiasta.
Jukka, Niinpä. Ja saman tulevat myös muut öljyn tuojat huomaamaan.
Voikin miettiä, tai siis ehkä kannattaisi, että mitä uhkaa varten Suomi varautuu? mistä? Kuka? Miksi? ja miten sitä vastaan parhaiten puolustaudutaan.
valloitussotia on nykyisin aikaa vähän, joskaan ei se mitään vielä todista. Suomella on aika rajatusti luonnonvaroja joiden perässä kukaan tänne tulisi. Vettä, suota ja metsää lähinnä.
Ehkä tulevaisuudessa elinkelpoisempi ilmasto kuin jossain muualla…
Aiheeseen liittyen tuoreita tutkimustuloksia ”Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase”:
Click to access Pingoud.pdf
Johtopäätöksinä mm:
– Biodiesel-tavoitteen (10% ja 20%) seurauksena ei-päästökauppasektorin, johon liikenne kuuluu, päästöt alenevat, mutta päästökauppasektorin päästöt kasvavat Suomessa, samoin kokonaispäästöt Suomen rajojen sisällä
– Metsien hiilinielu säilyy mutta se pienenee hieman biodiesel-tavoitteen seurauksena
– Kotimaisen liikennepolttoaineiden valmistukseen asetettu lisätavoite ei ole taloudellisesti tehokas päästönvähennyskeino
Ja tässä vähän vanhempaa mutta mielenkiintoista tutkimustietoa (2006) metsäteollisuuslaitoksiin integroidun F-T dieselin tuotannon energiataseista ym.
Click to access P._McKeough_23.11.2006_FTP_Lahti_WEB.pdf
-Tuomas
Samalla voidaan myös perustellusti kysyä, miksi Suomessa biojalostamot tähtäävät pääasiassa liikennepolttoaineiden tuotantoon. Biojalostamo keskieurooppalaisittain tarkoittaa biomassan kaikkien eri kemiallisten ainesosien (esim. puussa selluloosa, ligniini & muut arvokkaat yhdisteet) hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti materiaalina, ei niiden polttamista.
Asiaa voi miettiä toisaalta energiatehokkuuden ja KHK-taseiden näkökulmasta (esityksessä erityisesti kalvot 31-31, koko paketti suositeltavaa selattavaa):
Click to access Bringezu%20Jkl.pdf
ja toisaalta taloudellisesta näkökulmasta:
(Hetemäki, Metla. Erityisesti dia 11)
Click to access Hetemaeki%20Argumenta%204.5.2011.pdf
(Honkatukia, VATT)
Click to access Honkatukia.pdf
-Tuomas
Ja vielä pari esimerkkiä siitä, mitä biojalostuksella tarkoitetaan nykyisin muualla kuin meillä Suomessa:
http://www.eu-afore.fi/
http://www.biocore-europe.org/
Mielenkiintoista olisi toki nähdä, minkälainen osuus mineraalisesta raakaöljystä Suomen tai EU:n tasolla käytetään liikenteen polttoaineiksi ja minkälainen osuus petrokemiallisella jalostuksella muoveiksi ym. tuotteiksi. Raakaöljyn odotettavissa olevan niukkuuden seurausten lievittämisen kannalta on kai se ja sama, mitä öljyn loppukäyttöä biomassoilla korvataan. Ilmaston ja talouden näkökulmasta polttoainekäytön korvaaminen ei ehkä olekaan se nro 1.
Hyviä tietopaketteja Tuomas! Ja aivan oikea huomio, biojalostamoissa pitäisi kyetä tuottamaan muutakin kuin menovettä.
Tässä on vielä yksi öljyteollisuuden keräämä paketti. Sieltä löytyy ainakin tuo tieto liikenteen polttoaineenkulutuksesta – noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Yllättävän paljon siis tuosta kymmenestä miljoonasta tonnista menee johonkin muuhun. Kuinkahan paljon vielä öljylämmitykseen?
Click to access 716_biopolttoaineetliikenteess.pdf
Löysin Janne laittamiesi linkkien takaa ihan oikean jakauman Suomen öljynkäytölle:
http://www.oil.fi/index.php?m=charts&id=150#
47 % liikenne, 14 % teollinen käyttö (suurin osa tästä luultavasti raskainta jaetta energiaksi jalostamoilla), 19 % raaka-aineeksi (ml. voitelutuotteet), 10 % (paljon) lämmitykseen ja loput n. 9% epämääräiseen ”maa- ja metsätalous & rakennustoimi”. Toden totta on yllättävän pieni osuus liikenteen käyttöön.
Eurostatista löytyisi varmasti kaivamalla vastaavat EU:n tasolle, täytyy joskus paremmalla ajalla paneutua.