Skip to content

Tuulivoiman tuottoa ja luotettavuutta liioiteltu?

Touko 4, 2011

Luin juuri raportin, joka ei kauheasti mairitellut tuulivoiman potentiaalia, stabiiliutta tai muitakaan ominaisuuksia, joita tuulivoimaan on kannattajien toimesta liitetty. Itsekin kuulun näihin kannattajiin, ja niinpä ”voi helvetinhelvetti” käväisi aika usein huulilla, kun raporttia luin. Asiaa tulee selvittää lisää, sillä vaikka kuinka tuulivoima olisikin ihqua, poliittisesti korrektia ja paperilla näyttäisi helvetin hyvältä, niin energiantuotantoa ei pidä rakentaa epävarmuuksien varaan.

Jos kiinnostusta riittää, kannattaa raportti lukea itse läpi, se on lyhyt ja helppolukuinen. Itse löysin sen tämän uutisen kautta. Myönnän heti kärkeen, että en ottanut tarkemmin selvää raportin tekijöistä, joten voi tietysti olla että he ovat kilpailevaa energiaa tuottavien yhtiöiden asialla, mutta raportissaan he esim. ilmoittivat mistä yleisesti saatavilla oleva data on saatavilla, josta asiat voi tarkistaa itse (arvatkaa onko aikaa ja osaamista?).

EDIT 5.5.2011: Kuten kommenteista voimme huomata (kiitos jukka), raportin ovat laatineet ilmeisen tuulivoimavastaiset tahot, joskin heidän vastaisuutensa johtuu siitä että tuulivoima pilaa maiseman. Oma mielipiteeni on, että vaikka data olisi oikeaa ja johtopäätökset, ainakin osittain, ihan oikeutettuja, on raportti väännetty sillä asenteella, että saadaan tuulivoima näyttämään mahdollisimman huonolta, vähän niinkuin kohdassa 4 epäilenkin. Purematta ei siis kannata niellä, ja edelleen, jos jostain löytyy puolueettomia tutkimuksia kukmoamaan tai vahvistamaan tämän raportin löydöksiä niin laittakaa linkkiä!/edit

Lyhyesti, analyysissä on käytetty 5 min välein mitattuja todellisia tuotantotehoja yhteensä noin 5 GW nimellisteholtaan olevista maalla sijaitsevista tuulipuistoista, jotka on ripoteltu lähinnä ympäri Skotlantia. Analysoinnin kohteeksi on otettu 5 kohtalaisen paljon kuultua ja nähtyä positiivista väittämää tuulivoimasta (raportin lopussa myös mainitaan esimerkkejä joissa kyseisiä väittämiä löytyy). Tuo on melkein vastaava määrä, kuin mitä Suomeen ollaan suunnittelemassa tuulipuistoja tällä hetkellä.

Toivon lukijoilta faktoihin ja tutkittuun tietoon perustuvia kommentteja ja tietoja asiaan liittyen.

Väite 1. Tuulivoima antaa keskiarvona 30 % tehon nimellistehoonsa nähden
Mittausjaksolla (26kk vuosina 2008-2010) keskimääräinen teho oli 24,08 %. Eli viidenneksen pienempi kuin väittämän 30% teho. Tämä kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon, sillä voimalat ovat pääosin Skotlannissa, joka on Iso-Britannian tuulisinta seutua. Yllä olevaan väitteeseen liittyy myös se, että kyseinen 30 % olisi mediaani, eli puolet ajasta teho olisi sen yläpuolella, ja puolet alapuolella. Tämä ei analyysin mukaan pidä paikkaansa, sillä:

  • yli puolet ajasta kapasiteetti oli alle 20 %.
  • yli kolmanneksen ajasta kapasiteetti oli alle 10%.
  • Alle 2,5 % tehoissa oltiin yksi päivä tusinasta.
  • Alle 1,25 % tehoissa vietettiin melkein päivä kuukaudessa.

Minulla on mielikuva myös tuosta 30 % tehosta, joten jostain olen sen omaankin päähäni saanut. Miten tuulivoimaa meilläpäin markkinoidaan? Onko Suomi keskimäärin tuulisempi paikka kuin Skotlanti? Luin myös eräästä kirjasta, että Teksasilainen, paikallisesta tuulivoimasta pääosin huolehtiva yhtiö on raportoinut käyttävänsä tuulivoimalle ”luotettavana tehona” hieman alle 9 % nimellistehosta. Kirja on nimeltään Powerhungry, ja vaikka sen kanssa en monesta asiasta ole samaa mieltä, niin tuossa tapauksessa viitattiin kyseisen tuulivoimaoperaattorin vuosittaiseen raporttiin. Samankaltaiseen tulokseen on tullut Gaia-blogissaan Kaj Luukko, jonka arvioiden mukaan Euroopan laajuisen tuulivoimalaverkoston pienin teho olisi 9 % nimellistehosta, joka on siis tuo luotettava teho.

Väite 2. Jossain tuulee aina
Mittausjakson aikana oli 124 erillistä päivää, kun tehot putosivat alle 20 MW:n (joka on käytännössä sama kuin ei mitään). Keskimääräinen kapasiteetti oli yli 1600 MW. Skotlanti nyt ei ole maailman suurin paikka, mutta ei tuo kovin hyvältä näytä silti. On myös rajoitteita sille, minkä paksuisia ja pituisia sähköjohtoja vetelemme ympäriinsä. Miten laajalle ja miten paljon ylikapasiteettia pitää rakentaa, jotta voidaan sanoa luotettavasti, että jossain todellakin tuulee aina, ja tarpeeksi?

Väite 3. Laajemmat matalan tuulennopeuden ajanjaksot ovat harvinaisia
Keskiarvoisesti joka 6,38 päivä tuulivoimaloiden teho putosi alle 20 MW:n. Nämä jaksot kestivät keskimäärin 4,93 tuntia. Siis kerran viikossa, keskiarvoisesti, oli laajempi ajanjakso jolloin ei tuullut juuri yhtään juuri missään. Kuinka paljon ja minkä tyyppistä säätökapasiteettia tarvitaan? Voidaanko se tehdä jotenkin muuten kuin käyttämällä tai ostamalla fossiileilla tehtyä energiaa?

Väite 4. Matalan tuulennopeuden ja korkean tehontarpeen sattuminen samaan hetkeen on epätodennäköistä
Vuoden 2010 neljän korkeimman tehontarpeen hetkenä oli myös erittäin matala tuulivoiman kapasiteetti (4,72 %, 5,51 %, 2,59 % ja 2,59 %). Mielestäni tässä on myös hieman haettu ”skandaalia”. Miksei ole raportoitu vaikkapa koko mittausjakson 50 korkeimman tehontarpeen vastaavia tuulivoiman tehoja?

Joka tapauksessa, visiot niistä -30 asteen tyynistä tammikuun päivistä tulevat väkisinkin mieleen. Mikä olisi halpa ja helppo tapa rakentaa riittävästi säätövoimaa tällaisia päiviä varten? Vai pitääkö tyytyä siihen, että sitten ostetaan niin helvetin kallista fossiileilla tuotettua sähköä naapurimaista? Jos pitää, niin se tulee ilmoittaa ihmisille tuulivoimasta tiedotettaessa, jotta ollaan rehellisellä pohjalla ja hommalta ei häviä luotettavuus.

Väite 5. Pumpuilla täytettävä vesivoima voi täydentää pidemmän aikavälin matalatuulisten jaksojen tehontarpeen (UK:ssa on tällaisia pumpattavia vesivoimaloita käytössä 4 kpl, yhteensä 2788 MW)

Tuo 2788 MW saadaan noin 5 tunnin ajan, jonka jälkeen teho putoaa 1060 Megawattiin ja tyhjenevät noin 22 tunnissa. Tämähän nyt ei Suomen tilannetta koske, paitsi siten että meillä ei ole tällä hetkellä ensimmäistäkään tuollaista laitosta joten tämä varavoimajärjestelmä ei edes ole täällä käytettävissä. Tavallista vesivoimaa on, mutta se on jo käytössä, eli sen varaaminen pelkästään tuulivoiman säätövoimaksi voi olla ongelmallista (ainakin demokratiassa, jossa toimijoina ovat isot yhtiöt).

Yhteenvetoa
Tuulivoimaloiden antamat tehot eivät siis todellisuudessa vastaa ainakaan niitä markkinointipuheita, joissa puhutaan 30 % toteutuneesta tuotosta. Noh, mikäs vastaisi, mutta silti, viidenneksen pudotus on aika paljon näissä piireissä. Lisäksi tehoissa on raportin mukaan lyhyen aikavälin heittelehtimistä paljon luultua enemmän, ja nyt kyseessä ei kuitenkaan ole yksittäinen voimala vaan koko 5 GW mitattu kapasiteetti. Enemmän sähköstä ja siirtoverkoista tietävät voivat analysoida tuon vaikutuksia minua paremmin, mutta mielestäni se tarkoittaa käytännössä sitä, että tuulivoiman osuus koko sähköntuotannosta on ehkä luultua rajoittuneempi, ilman että törmätään ongelmiin. Lisäksi alle 10 % teholla oltiin yli kolmannes ajasta. Tuotanto ei tuonkaan mukaan vaikuta mitenkään tasaiselta.

Tuulivoiman heittelyä tasataan paljolti kaasuturbiineilla (joita joudutaan hankkimaan merkittävä osa vastaavasta tuulikapasiteetista, en tiedä onko näiden hintoja, infrastruktuureineen, laskettu tuulivoiman hintoihin, ehkä pitäisi). Näiden kytkeminen päälle ja pois kohtalaisen tiuhaan tahtiin on tyhmää puuhaa, sillä siinä esimerkiksi pääsee ilmoille kasvihuonekaasuja (metaania) jopa saman verran kuin siinä, että niitä pidettäisiin päällä koko ajan (hiilidioksidia). Lisäksi on hupsua investoida kalliisiin turbiineihin ja kaasuvarastoihin, jos niitä käytetään epävarmalla käyttöasteella. Argh.

Olisi myös mielenkiintoista tietää mitä tehdään sitten, kun lähes kaikki kynnelle kykenevät Euroopan sähkömarkkinoiden valtiot rakentavat tuulivoimaa merkittävästi ja luottavat siihen, että voivat ostaa sähköä sitten naapurivaltiosta jos omat myllyt ei pyöri… Olettaen että kyseinen Euroopan Superverkko toteutuu jossain laajuudessa, halpaa tai helppoa se ei tule olemaan, sillä ihmiset eivät tykkää talojensa yllä menevistä suurjännitejohdoista, joten valitusrumba voi kestää jo itsessään vuosikausia.

Tarvitaan siis kohtalaisen edullisia ja kohtalaisen tehokkaita keinoja varastoida tuulen tuottamaa energiaa ja siten tasata sen tuotantoa. Mitä tällaisia olisi, onko tietoa?

Mainokset
19 kommenttia
  1. Jyri_ permalink

    Tässä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Selvää on ettei varmaa ja halpaa energiaa enää ole, ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. On vain kalliita ja/tai epävarmoja energialähteitä. Olemme muutoksen kynnyksellä, ja se muutos on iso ja koskee kaikkia.

    Lisäksi energia loppuu (aiheesta on tässä blogissa sen verran juttua ettei aiheesta sen enempää).

    Siis ajoittain, jo lähitulevaisuudessa, ei töpselistä tule virtaa. Jos vähän ja joillekin niin tulee se on tolkuttoman kallista.

    Kaikenhuippu voivottelee ettei virtaa aina saada. Ei saadakkaan, ei taatusti.
    Siihen pitää sopeutua.
    Mutta joskus saadaan paljon halpaa energiaa, välillä paistaa, tuulee ja on pyhäpäivä.

    Tuulivoimakin kehittyy:

    http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=2984

    Tornion terästehtaalla kannattaa ehkä pian tehdä töitä vain kun perämerellä tuulee. Energian hinta vaikuttaa monella alalla suoraan kannattavuuteen.

    Kylmänä ja tyynenä talvisena pakkaspäivänä jo aika pian Suomi kannattaa pysäyttää ja jäädä kotiin takkaa lämmittämään. Siis kannattaa, vaikka ehkä ei olisi ihan pakko.
    Sää pitää pian huomioida muutenkin kuin pukeutumisen ja lomasuunnitelmien takia.

    • Minun on suoraan sanottuna erittäin vaikea uskoa, että nykyaikaista yhteiskuntaa kyettäisiin pyörittämään epävarman energian varassa. En tietenkään mene sanomaan, että se olisi mahdotonta – mutta niin kauan, kun vaihtoehtoja (lue: fossiilisia) on, en kyllä näe sen päivän koittavan.

      Sulatot nyt ovat yksi näitä paraatiesimerkkejä. Huonoon saumaan sattunut sähkökatko ei pelkästään pysäytä tuotantoa, vaan pahimmillaan tuhoaa sulaton. (Parisataa tonnia sulaa terästä upokkaassa + sähkökatko katkaisee upokkaan jäähdytyskierron = vähintään tuhoutunut sulatusuuni ja todennäköisesti palava tehdas.) Siksi teollisuuden omistama Teollisuuden Voima ei rakentele pelkästään tuulipuistoja vaikka kuinka niin toivottaisiin: jos ydinvoima ei saa lupaa, sitten rakennetaan vähin äänin hiiltä ja maakaasua. Tämän estämiseksi ei oikein ole mitään konstia, vallankumousta lukuunottamatta.

      Ei se virta töpselistä lopu, ellei koko yhteiskuntaa ajeta alas. Se, millä se tuotetaan, on tietysti toinen juttu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että koko ajan likaisemmilla ja likaisemmilla vaihtoehdoilla.

      Kysymyshän ei ole siitä, etteikö meillä olisi energiaa. Uusiutuviakin saatetaan jopa kyetä rakentamaan tarpeeksi, ja ainakin fissiosta riittää energiaa ihan niin paljon kuin tarvitaan. Nyt pelataan isoilla panoksilla uusiutuvien kanssa; hienoa, jos ne toimivat, mutta ainakin yhtä todennäköistä lienee, että 10-20 vuoden sisällä useimmissa maissa otetaan lusikka kauniiseen käteen ja ryhdytään rakentamaan entistä enemmän ydinvoimaa. En ihmettelisi, jos Saksakin vielä kerran pyörtäisi päätöksensä ydinvoiman alasajosta, kun nyt alkaa selvitä, miten vaikeaa uusiutuvien merkittävä lisääminen on.

      • Jyri_ permalink

        Korhosen kanssa olen eri mieltä yhdestä oleellisesta asiasta. Kysymys on juuri siitä että meillä ei ole pian tarpeeksi energiaa – ei kallista, ei halpaa, ei puhdasta eikä likaista, pian ei vain ole riittävää määrää virtaa, energiaa ja/tai terawattitunteja.

        Jo pelkästään peak oil yksin aiheuttaa valtavan energiapulan, jota talouskasvu, liikakansoitus, ilmastonmuutos yms. vielä pahentavat.
        Kallis ja likainen energia on monestakin syystä ”käyttökelvotonta” nyt ja tulevaisuudessa.

        Tornion tehdas sulattoineen voidaan pysäyttää kalliilla energialla hallitusti ja vaikkapa pitää talvikuukauden kiinni – kannattavuus ratkaisee ainakin niin kauan kun kapitalismi toimii. Joudumme pian joustamaan energiansaannin mukaan, koska nähdäkseni muuta vaihtoehtoa ei ole.

      • Jyri, tuota juuri tarkoitin. Näkemyksiä on laidasta laitaan. Itse olen enemmän Jyrin näkemällä kannalla, syistä että fossiilisilla tuotetaan niin järkyttävä osa maailman energiasta. (Mutta se ei tarkoita etteikö JMK olisi oikeassa, tai ettenkö olisi kiitollinen ja oppisi hänen tarjoilemista näkymistä).

        Ja juuri tuosta syystä, sekä siitä että olen optimisti, olen ydinvoimaa tukevalla kannalla. Mitä enemmän meillä on sitä (kohtalaisen luotettavaa energiantuotantoa), sitä enemmän vaihtoehtoja ja työkaluja meillä on hallita sitä valtavaa energiakriisiä (ja sen myötä muita kriisejä) jonka fossiilisten poistuminen tulee aiheuttamaan. Kaj Luukko sanoi toisaalla että suomen kokonaisenergiaa varten tarvittaisiin reilut 20 ydinvoimalaa (olkiluoto 3) lisää.

        Varmasti muualtakin energiaa saadaan revittyä vielä jatkossakin, mutta on 100% varmaa, että jos energiapulan tai katkon vuoksi alkaa tulla vaikkapa kylmä tai hommat tökkimään muuten, niin ensimmäisenä lentää ikkunasta ulos kaikenlainen kestävä kehitys, kestävä uusiutuvien käyttö (metsät) ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Ja tämä koskee myös luonnonsuojelijoita, vaikka joku yksittäistapaus voisikin jäädyttää itsensä perheineen kuoliaaksi kuin kaataa läheiseltä luonnonsuojelualueelta lämmityspuita.

        Yhteenvetona vielä linkitys artikkeliini Ydinvoima vs. Peak Oil
        https://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/02/24/ydinvoima-vs-peak-oil/

        Ja lainaus sen lopusta:

        Maailman pyörät siis pikku hiljaa pysähtyvät, tai ainakin hidastuvat nykyvauhtiin verrattuna erittäin merkittävästi, sillä yli 90 % globaalista ja lokaalista logistiikasta kulkee öljyllä ja sen saanti alkaa heikentyä ja hinta nousta lähivuosina rajusti. Kysymys kuuluukin, haluanko katsella tuon, paljolti myös epäolennaisen, liikkeen vähenemistä valot päällä ja lämpimässä talossa? Vastaus on: Totta hitossa.

      • Jyri, onhan se pysäyttäminen teknisesti mahdollista (tosin ei ihan helppoa eikä halpaa), mutta ajatellaanpa tätä asiaa tehtaan omistajien kannalta. Miksi he pysäyttäisivät kalliin tehtaan, kun nyt ja ainakin nähtävässä lähitulevaisuudessa vaihtoehtona näyttää olevan oman energiantuotannon rakentaminen? Joo, joskus niidenkin polttoaineet loppuvat – ehkä. Mutta vahinko on sitten jo tapahtunut.

        Minun pääpointtini taitaa olla siinä, että energian merkittävään säästöön ei ole olemassa mitään helppoa keinoa tyyliin ”päätetään vain niin.” Eikä se, että fossiilisista voi tulla pula 20-40 vuoden päästä, pysäytä fossiilisten rakentamista juuri nyt. Ei, vaikka kuinka toivoisi.

        Ainoa keino pysäyttää fossiilisten rakentaminen on tarjota parempi vaihtoehto tilalle. Erilaisilla hiiliveroilla ja maksuilla voidaan toki asiaa vähän edesauttaa, mutta niin kovia hiiliveroja, jotka pistäisivät suuret taloudet oikeasti leikkaamaan energiankulutustaan radikaalisti (sanotaan 50%), ei tule koskaan. Se ei yksinkertaisesti ole poliittista realismia: tälläisiä ehdottava hallitus äänestetään jokaisessa maassa ulos heti seuraavissa vaaleissa.

        Mitä energian riittävyyteen tulee: viiden vuoden takainen öljyhuippu on erinomainen esimerkki siitä, kuinka adaptiivinen järjestelmä nimeltä ”maailmantalous” toimii. Synkimpien ennusteiden mukaan öljyhuippua seuraa väistämättä lopullinen tuho ja hävitys. No, lama tuli, mutta se on jo menossa pois (uusintasykli voi kyllä olla vielä ongelma, mutta katsotaan nyt). Investoinnit siirtyvät maakaasuun ja kivihiileen, sekä tietysti uusiutuviin ja energiansäästöön. Hinnat toki nousevat, mutteivat katastrofaalisesti. Pulaan ja jonoihin on vielä pitkä matka. Ja vaihtoehtoja tulee – tuttavatkin olivat juuri ostaneet biokaasullakin toimivan monipolttoaine-Volvon. (Kuulemma polttoainekustannukset puolittuivat.)

        Adaptaatio on koko ajan käynnissä, eikä maailmantalouden höyryjyrä ole kuin hiukan hidastanut. Jos energiasta alkaisi tulla todella niukka resurssi, toisen maailmansodan mobilisaatiokokemukset kertovat, että koneesta löytyisi kyllä kierroksia vaikka mihin. Pelkästään toisen maailmansodan Yhdysvaltojen teollisuustuotantoa vastaavalla tuotannolla saataisiin esim. rakennettua riittävästi ydinvoimaa käytännössä kaikkeen mahdolliseen tarpeeseen. Ja maailman teollisuustuotannon kapasiteetti on kasvanut sotien jälkeen hurjasti.

        Ilman muuta laaja romahdus on aina mahdollinen, mutta se on kyllä perin epätodennäköinen. Minusta todellinen huolenaihe ei yksinkertaisesti ole se, ettäkö energialähteet loppuisivat, vaan se, että niiden ympäristökuorma kasvaa koko ajan. Erilaisia fossiilisia polttoaineita riittää aivan varmasti niin paljon, että onnistumme tuhoamaan elinkelpoisen ympäristön. Mitään realistista keinoa niiden kieltämiseksi ei ole olemassa. Ainoa vaihtoehto on yrittää tarjota parempia ratkaisuja halvemmalla.

    • Jyri_ permalink

      JMK, hyvin kirjoitettu. Juuri näin. Vaihtoehtoja on ja voimme valita nyt vaikkapa biokaasuauton, tarjonta ylittää kysynnän eikä jonoja näy missään. Kapitalismi toimii ja pyörät pyörivät.
      Maailmantalous on kasvanut jatkuvasti eikä edes toinen maailmansota kasvua juuri järkyttänyt. Väestö ja (fossiilisten) kulutus vain kasvaa, jatkuvasti, eikä ilmastonmuutosta pystytä tai edes haluta estää. Höyryjyrää ei voi pysäyttää …

      ”Ilman muuta laaja romahdus on aina mahdollinen, mutta se on kyllä perin epätodennäköinen”

      En silti ymmärrä miten laaja romahdus voitaisiin välttää. Toisessa maailmansodassa oli selvä vihollinen joka voitiin voittaa ja voiton jälkeen oli luvassa parempi tulevaisuus ja rauha. Oli energiaa ja mukava ilmasto jossa ruoka kasvoi.
      Jos tavoitetta ei ole pelkään ettei ”laaja romahdus” lopu vaan jatkuu ja vain pahenee jatkuvasti. Yhteen hiileen ei enää voida puhaltaa. Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää eikä halpaa öljyä saa takaisin.

      Mitä muuten on se Tornion terästehtaan oman energiantuotannon rakentaminen? Tuskin ydinvoimalupaa tulee hiilivoimasta puhumattakaan. Enkä demokratiassa ei enää äänestetäkkään kasvun ja työpaikkojen puolesta vaan oikeasti vastustetaan, kuten jo nyt eri gallupeissa, käytännössä kaikkia energian tuotantotapoja?
      Tai edetään sen Saksan mallin mukaan, tuulivoimaa ja aurinkoa.
      Ja silloin saattaapi töpseli tehdä joskus pikku lakon!

      Miten se energiaremppa edistyy kaikenhuippu?
      Ostin eilen sähkösahan ehkä vähän tämän tämänkin takia:

      https://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/04/25/viikon-vinkki-15-hommaa-pihalle-parin-vuoden-polttopuut/

  2. JMK ja Jyri, kiitos kommenteista.

    On mielenkiintoista, kun sieltä ja täältä lukee ja kuulee ihmisten, fiksujenkin, mielipiteitä siitä, miten halvan energian loppu tulee vaikuttamaan yhteiskuntiin, niin vastaukset ovat aika laidasta laitaan. Ketä uskoa? Kuka valehtelee, tai kuka ei näe koko kuvaa? Miten fiksut ihmiset pystyvät järkevästi perustelemaan sekä totaalisen romahduksen, että kevyen vaivattoman siirtymisen tulevaisuuden zeitgeist-yhteiskuntaan jossa kenenkään ei tarvitse tehdä mitään työtä jos ei huvita. Retoriikalla on voimaa, samoin tilastojen ja tutkimusten valikoivalla lukemisella ja tulkitsemisella (joka on ainoa mahdollinen tapa niitä lukea).

    Jotkut ottavat tämän huomioon, ja sanovat että edessä on epävarmat ajat. Aika turvallisesti sanottu. Aika turvallista ja suosittua on myös sanoa että energia tulee kallistumaan. Totta hitossa. Tosin sen vaikutuksia yhteiskuntien pyörimiseen onkin sitten vaikeampi ennustaa.

    ”Energy gets shit done”, ja jos se on kalliimpaa, niin ”Less shit gets done”. Ja kalliudella voidaan puhua nyt sekä nettoenergian huonontumisesta sekä rahallisesta vaikutuksesta yhteiskunnan toimintaan ja kasvuun/kutistumiseen. Tämä tarkoittaa että myös esim ”less renewable shit gets done” koska iso osa saatavilla olevasta energiasta menee jo kuvioon: ”shit that has been done already but needs more energy-inputs to stay shit”.

    Jossain vaiheessa sitten ”shit hits the fan”. 😐

  3. Antero permalink

    Meidän ongelmamme ei mielestäni jatkossakaan tule olemaan se, ettei meillä olisi tarpeeksi energiaa, vaan se, ettei meillä tule olemaan tarpeeksi edullista energiaa. Talousjärjestelmä on ajautunut massiiviisiin ongelmiin, vaikka globaali raakaöljyn tuotanto on vasta polkenut paikallaan vuodesta 2005. Mitä tapahtuu, kun sen tuotanto n. v. 2014 alkaa pudota? Onko mahdollista, että tämän hetkistä talouden oskillaaatiovaihetta, joka alkoi v. 2008, seuraa romahdus, jossa maa toisensa jälkeen huomaa, ettei se pysty ostamaan öljyä siihen hintaan, mihin sitä on tarjolla? Ensivaiheessa kehitysmaat ja sitten OECD-maat, joiden öljyn kulutus muuten putosi 2008-2009 4 miljoonaa barrelia päivässä.

    Tähän tapaan: http://ourfiniteworld.com/2011/04/11/steep-oil-decline-or-slow-oil-decline-expanded-thoughts/

    Eli koska talous on, samaan tapaan kuin ilmasto, ”complex adaptive system”, sillä on raja, jonka jälkeen takaisinkytkennät saavat aikaan romahduksen, jonka jälkeen paluuta entiseen ei ole. Onko siis mahdollista, että globaali, integroitunut talousjärjestelmä, joka perustuu luottamukseen, romahtaa, kun nettoenergian määrä putoaa tarpeeksi alas? Velkojen takaisin maksukykyhän perustuu jatkuvaan talouskasvuun, eikä talous toimi ilman edullista, helposti saatavilla olevaa energiaa. Olemme luultavasti tämän kehityksen ensivaiheessa, jossa vallitsevaan taloustieteen paradigmaan uskova poliittinen ja taloudellinen eliitti yrittää ratkaista ongelmaa rahaa tyhjästä luomalla.

    • Antero, joo. Tilannetta havainnollistaa toi aiemmin toteamani ”Energy gets shit done”. Jos haluamme valmistaa jotain, se nykymaailmassa lähes poikkeuksetta valmistetaan ulkoisella energialla, melkein aina fossiilisella sellaisella. Vaikka öljyntuotanto (all liquid fuels) kasvaisikin vielä nykyisestä, huolehtii kiihtyvällä vauhdilla huononeva nettoenergia siitä, että yhä vähemmän tuosta tuotetusta energiasta tulee yhteiskuntaan ”hyötykäyttöön”.

      2008 oli hyvä esimerkki siitä, että voi olla että öljyn hinnat eivät ainakaan lähivuosina vielä nouse kovin korkealle, ehkä yli 200 usd:n. Paljon aiemmin kelkasta putoaa niin merkittävä määrä ostajia (joka sitten tarkoittaa talousjärjestelmän ongelmia) että hintapaineet purkautuvat ennen hinnan nousua tuonne 200 usd:n yläpuolelle (tosin toi nyt on ihan oma fiilis, ei mulla ole hajuakaan siitä, lähihistoriaa lukuunottamatta, miten korkeita hintoja mikäkin talous kestää). Globaalilla BKT:llä, joillain ehdoilla, on lasikatto, jonka yli on nykyisellä nettoenergian tuotannolla ja nykyisenkaltaisella energian käytöllä lähes mahdoton päästä.

      Tässä voi olla sitten joko onnellinen tai tyrmistynyt. Jee, öljyn hinta ei tule nousemaan satoihin dollareihin tynnyriltä! Tai sitten, voi vittu, öljyn hinta ei tule nousemaan niin korkealle niin pitkäksi aikaa, että yhtiöt investoisivat hankalimpiin kenttiin ja kalliimpiin tuotantotapoihin, jolloin kohtalaisen kokoinen osa ölljystä voi jäädä maan alle ja öljy loppuu nopeammin kuin luulemme. Ilmastosta eniten huolissaan oleville tämä voi taas olla Jee, koska sitä hiiltä ei päästetä sitten ikinä ilmakehään.

  4. a_l permalink

    Erinomainen kirjoitus yllä J.M.Korhoselta. Ei kannata aliarvioida talousjärjestelmän ja innovaatioiden voimaa.

    Maallikon mielipiteeni on, että nykyinen propelleilla toimiva tuulivoima jää historiaan hassuna alkuvaiheen kokeiluna. Se on surkea tapa tuottaa sähköä verkkoon.

    Joko kehitetään menetelmä jolla otetaan talteen tuulienergiaa niistä korkeuksista joissa sitä on jatkuvasti, esim leijoilla tai jotenkin muutoin.

    Tai sitten tuulivoimaa opitaan käyttämään niihin tarkoituksiin joissa sen epäsäännöllinen luonne ei haittaa. Vaikka suolanpoistolaitoksissa, pumppaamaan vettä takaisin patoaltaisiin tai laivojen apuvoimanlähteenä. Ehkä sillä voisi tuottaa varastoon jotain liikennepolttoainetta, kukapa tietää.

  5. Vesku permalink

    ”Tuulivoiman tuottoa ja luotettavuutta liioiteltu?”

    Juuri tämän suuntaista juttua olen sisäpiireistä kuullut. Asiasta ei voi rehellisesti ja avoimesti edes keskustella. Kyseessä on joillekin tahoille hyvä business, ei kannata keikuttaa venettä. Perusinsinöörikin tajuaa, että hommassa ei ole järkeä.

  6. jukka permalink

    jm:

    ”Mitä energian riittävyyteen tulee: viiden vuoden takainen öljyhuippu on erinomainen esimerkki siitä, kuinka adaptiivinen järjestelmä nimeltä “maailmantalous” toimii. ”

    minustakin se on erinomainen esimerkki huonosta sopeutumisesta…

    ”Synkimpien ennusteiden mukaan öljyhuippua seuraa väistämättä lopullinen tuho ja hävitys.”

    tämä nyt on vanha retorinen kikka jossa sanojen merkityksiä ”hienovaraisesti” muutetaan (matematiikassa tämä ”todistustekniikka” on nimeltään proof by semantic shift)

    ”Jos energiasta alkaisi tulla todella niukka resurssi, toisen maailmansodan mobilisaatiokokemukset kertovat, että koneesta löytyisi kyllä kierroksia vaikka mihin.”

    en oikeasti ymmärrä miten voit verrata nykytilannetta 40-lukuun. silloinhan texas oli ikään kuin saudi-arabian asemassa öljyntuotannossa ja usassa säännösteltiin öljyntuotantoa, ettei hinna menisi liian alas. oli siis erittäin helppoa lisätä tuotantoa hyvinkin nopeasti sodan takia. ja lisäksi tämähän oli vielä öljy-yhtiöitten toiveitten mukaista: sodan takia saatiin kunnon hinta tynnyriltä ja samalla kasvatettiin tuotantoa, joten voitot kasvoivat mukavasti. mitään tämmöistä ei ole nykyään näköpiirissä.

    ”Mitään realistista keinoa niiden kieltämiseksi ei ole olemassa. Ainoa vaihtoehto on yrittää tarjota parempia ratkaisuja halvemmalla.”

    palataan siis jälleen siihen että maailma voidaan pelastaa vain jos se voidaan tehdä riittävän ”halvalla” ja ”kustannustehokkaasti”…

    • Joo, ei se minustakaan ihan priimakuvaa anna maailmantalouden sopeutumisesta, jos yhden hyödykkeen hinnan nousu tuhoaa monien vuosien kasvun parissa kuukaudessa ja aiheuttaa samalla pahimman laman yli puoleen vuosikymmeneen. Se, että asuntokupla sun muut häkkyrät aiheuttivat varsinaisen tuhon, öljyn hinnan ollessa vain isohko olki kamelin selässä, kertoo myös jotain systeemin heikkouksista: Jos sitä vähän kiusaa, se saa kohtauksen ja rikkoo kaiken minkä pystyy.

      ”Tulevaisuus on jo täällä, se on vain epätasaisesti jakautunut”. Eli se että Suomessa kaikki vielä toimii, ei tarkoita sitä etteikö muualla olisi ruokamellakoita ja muuta ikävää.

      Toisaalta, meillä on periaatteessa käytössämme hitosti energiaa, jopa enemmän kuin sodan jälkeen (no en mene nettoenergioita laskeskelemaan, mutta jo pelkkää öljyä kaikkine korvikkeineen tuotetaan enemmän kuin silloin). Ongelma on siinä, että jengiä on reilusti enemmän, ja että paljon isompi osa tuosta energiasta on jo varattu muuhun käyttöön ja lisätuotanto ei näytä mahdolliselta (tai mielekkäältä). Sota-ajan kaltainen effortti vaatisisi siis aikamoista luopumista aika monelta, joka taas demokratiassa tarkoittaa sitä että päättäjät lähtee vaihtoon. Diktatuurissa se tarkoittaa sitä, että diktaattori lähtee vaihtoon, tai sitten kansa vaihdetaan.

      Voi siis hyvinkin olla, että maailman pelastaminen onnistuu vain jos se on hyvä bisnes, ja todellisuudessa tilanne taitaa olla se, että puolen vuoden tähtäimellä (joka on monelle se maksimi) se ei sitä ole, ainakaan nykylainsäädännöllä.

      ”Until you change how money works, you change nothing” – M. Ruppert.

      Kenties ansaitsemme tukehtua omaan ahneuteemme.

    • Jukka, kyllä ne pahimmat maalailut öljyhuipusta ovat olleet maailmanloppu-tason visioita. Niihin tuossa viittasin; lue vaikka Matt Savinarin vanhoja juttuja.

      En vertaa nykyajan öljyntuotantoa 40-luvun öljyntuotantoon, vertaan nykyajan valmistuskapasiteettia 40-luvun valmistuskapasiteettiin. Tosiasia on se, että energian tuottamiseen on olemassa fysiikan lakien puitteissa täysin mahdollisia vaihtoehtoja. Teknisesti yksinkertaisin lieneisi massiivinen modularisoidun ydinvoiman rakentaminen, mutta yksinomaan siihen ei tarvitse tyytyä; uusiutuvistakin tulee ainakin hyvää vetoapua, vaikka ne eivät ehkä olekaan vielä kypsiä korvaamaan koko energiantuotantoa.

      Niin kauan kun on primäärienergiaa, löydetään kyllä keinoja toimittaa myös sekundääristä energiaa, esim. syntetisoituja liikennepolttoaineita. Tekninen valmius näihinkin on jo ollut useita kymmeniä vuosia.

      Ainoastaan fossiilisten polttoaineiden äkillinen loppuminen voisi olla skenaario, jossa vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ehditä valmistaa ennen kuin tehtailta loppuu virta. En usko, että tuotannon laskukäyrä olisi missään olosuhteissa niin jyrkkä, mutta tämä on tietysti vain henkilökohtainen mielipiteeni. Kuitenkin tiedämme, että rakentamalla pelkästään ydinvoimaa pelkästään suurissa teollisuusmaissa pelkästään tahdilla, johon päästiin Ranskassa 1980-luvulla ilman erityisiä hätäohjelmia, voisimme tuottaa 9 miljardille ihmiselle kaiken energian ydinvoimalla noin vuonna 2060.

      Selvitäänkö tästä ilman ikävyyksiä, naarmuja ja ruhjeita? Ei varmasti. Mutta meillä on kyllä hyvä mahdollisuus selviytyä ilman viimeistä maailmansotaa tai romahdusta agraaritalouteen. Todellinen vaara tulee siitä, että muutosta ei kiirehditä ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee liikaa, samalla kun elinympäristöjä tuhotaan muista syistä.

      Kannatan tuota riittävän halvalla ja kustannustehokkaasti-mallia siksi, että kaikki esitetyt vaihtoehdot sille nojaavat käytännössä täysin siihen, että ihmiset vain tajuaisivat muuttua. Eivät ne tajua, ennen kuin on liian myöhäistä.

      • jukka permalink

        tiedän kyllä matt savinaarin kirjoitukset mutta se ei ole sama asia kuin öljyhuippu.

        ”En vertaa nykyajan öljyntuotantoa 40-luvun öljyntuotantoon, vertaan nykyajan valmistuskapasiteettia 40-luvun valmistuskapasiteettiin.”

        minusta oleellinen asia on että 40-luvulla oli halpaa energiaa, ja nyt ei ole. tämä on tietysti vähän epämääräistä. onko sinulla jotain oikeaa dataa jolla voisit perustella väitettäsi? mitä tarkoittaa ”valmistuskapasiteetti”? miten voidaan mitata kuinka paljon sitä on? kenellä on poliittinen määräysvalta tämän valmistuskapasiteetin käytöstä? jos sinun mielestäsi ongelmat voidaan ratkaista ottamalla ”valmistuskapasiteetti” käyttöön niin mitä poliittisia toimenpiteitä pitäisi tehdä että näin todella tapahtuisi?

        ”Tosiasia on se, että energian tuottamiseen on olemassa fysiikan lakien puitteissa täysin mahdollisia vaihtoehtoja.”

        en uskokaan että fysiikka olisi rajoittava tekijä, vaan ihan muut asiat. sitä paitsi fysiikan ”lait” eivät ole muuttumattomia. kukapa olisi uskonut ydinvoimaan 200 vuotta sitten. siis jos löydämme uusia fysiikan ”lakeja”, niin ehkäpä löydämme uusia ehtymättömiä energian lähteitä…

        ”Eivät ne tajua, ennen kuin on liian myöhäistä.”

        ketkä ne?

        no tavallaan ihmiset ei ole muuttuneet tuhansiin vuosiin, mutta toisaalta näitten tuhansien vuosien aikana on ollut monenlaisia poliittisia systeemejä. miksi siis ei voisi tulla uusia, parempia (tai ainakin erilaisia) poliittisia systeemejä? puhutaan paljon teknisistä innovaatioista, ja tavallaan pidetään itsestään selvänä että ”innovaatioita” tulee jatkuvasti (ja aina vain ”parempia”). mutta miksi ihmiskunta lopettaisi poliittisen innovoinnin?!

  7. jukka permalink

    pieni googlailu paljastaa mielenkiintoisia asioita. ensinnäkään raportin tekijältä ”stuart young consulting” ei löydy mitään nettisivuja. sen sijaan löytyy tämä:

    http://www.syvisuals.co.uk/

    firman liikeidea on siis tehdä tuulipuistosuunnitelmista sellaisia kuvia että ne näyttäisi riittävän karseilta että niitä ei toteuteta. mitään ei löydy siitä että firmalla olisi jotain tietämystä energia-asioista (tai mitään muutakaan tietämystä, paitsi siis kuvan käsittelystä).

    (kun klikkaa tuon sivuston linksejä, niin sieltä löytyy lisää tuulivoiman vastustajien sivustoja)

    john muir säätiö:

    http://www.jmt.org/home.asp

    joka siis nähtävästi on tilannut tutkimuksen taitaa olla jonkinlainen luonnonsuojelujärjestö joka muitten aktiviteettien ohella vastustaa tuulivoimaa koska se pilaa maiseman.

    on myös olemassa tuulivoiman vastustamiseen erikoistunut järjestö:

    http://www.windaction.org/

    ja lopuksi kommentti utilityweekiltä (käsittelee britannian kaikkea energiantuotantoa)

    http://www.utilityweek.co.uk/news/news_story.asp?id=195296&title=Row+over+Scottish+wind+farm+power+output

    energia-asioista on vaikea saada mitään riippumatonta analyysiä, niin paljon ja monella tavalla on pelissä…

    • Jukka, kiitos googlailusta. Erittäin mielenkiintoista, ja sinänsä positiivisia uutisia, sillä tuosta tulee ainakin itselleni käsitys, että tuo raportti on hyvinkin tehty, Jos ei suoraan kusettamalla, niin ainakin tietyn väriset lasit päässä. Joten todellisuus voi olla annettua kuvaa positiivisempi.

      Olisikin hienoa saada vastaavan tyyppinen tutkimusraportti oikeasti puolueettomalta taholta. Jos sellaista on…

  8. Antero: ”Onko siis mahdollista, että globaali, integroitunut talousjärjestelmä, joka perustuu luottamukseen, romahtaa, kun nettoenergian määrä putoaa tarpeeksi alas?”

    On varmasti mahdollista. Meillähän on tälläiselle nimikin: lama. Nyt tuo luottamuksen romahtaminen oli lähellä, 1930-luvulla niin itse asiassa tapahtui.

    Lama on vakava juttu ja sen sosiaaliset seuraukset kaihdettavia. Mutta finanssitalouden romahdus ei vielä tarkoita reaalitalouden romahdusta.

    Kompleksien järjestelmien tieteestä kannattaa muistaa myös se, että kompleksisuus ei automaattisesti tarkoita haavoittuvuutta. Itse asiassa, kompleksisuus voi tehdä järjestelmästä vähemmän haavoittuvan. Ihminen ja ihmisaivot ovat tästä erinomainen esimerkki: aivothan toimivat usein kohtuullisen hyvin, vaikka merkittäviä osia niistä tuhoutuisi.

  9. ceterum censeo permalink

    Kaiken huippu kyseenalaistaa oikeita asioita.
    Sähkön tukkumarkkinahintoja (liikkuu 30 ja 55 euron välillä) korkeampien syöttötarifien (105,3 €/MWh – 83,5 €/MWh) maksaminen veronmaksajan pussista tuulivoimaloille on todella rikollista toimintaa.
    Tuulivoimaa ei tuoteta energian tarpeen vaan tuuliolosuhteiden mukaan, keksimäärin 25% asennetusta tehosta. Siihen ei siis voi perustaa yhteiskunnan sähköhuoltoa, mutta se on rkkana rokassa. Kun tuulienergiaa on saatavilla, muiden energiamuotojen tuotantoa pitää leikata mikä tarkoittaa nykytilanteessa sitä, että kivihiiltä kulutetaan vähemmän.
    Tuulisähkön arvo vastaa siis parhaimmillaan polttoaineen osuutta lämpävoimalan sähköntuotantokustanuksista, mikä sekin vaihtelee, mutta on rannikkovoimaloissa viime vuosina ollut noin 10 €/kWh. Tuulivoimasta maksetaan siis ylihintaa 50 – 75 €/MWh, mikä suunnitellun 11.000 MW laitoksille merkitsee alarajallakin yhteensä 1,7 mrd. euroa vuodessa.
    Maksamme 83,5 €/MWh syöttötarifia 11 000 MW tuulivoimalakapsiteetin tuottamasta 2750 MW keskimääräisestä sähkötehosta vuodessa 1 929 milj. euroa. Kivihiilivoimalamme voisivat tuottaa saman energiamäärän 230 milj. euron polttoainekuluin.
    Kansanedustajat ovat lorottaneet veronmaksajan saapaaseen 1,7 mrd. euron vuotuiset kulut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: