Tuulivoiman esteet
Äkkiseltään jotkut meistä voisivat kuvitella että luonnonsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat sama asia, tai ainakin osa samaa asiaa. Näin ei valitettavasti kuitenkaan aina ole. Tässä artikkelissa käräjöin ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta perinteistä luonnonsuojelua vastaan. Ainakin tavallaan. Lisäksi työnnän lusikkani ihmisten viihtyvyyteen ja oikeuteen valittaa siitä ja tästä.
Kipinä artikkelin aiheen käsittelyyn tuli kesällä 2010 silmiini pikaisesti osuneesta uutisesta, jossa kerrottiin, että Suomen rannikolle suunniteltu tuulivoimapuisto oli ”vastatuulessa”, sillä seudulla vaikutti muutamia merikotkia (muistaakseni) reviireineen
Ei sillä, etteivätkö merikotkat olisi tärkeitä, eläviä olentoja ja lähellä sydäntä. Ja ymmärrän kyllä biodiversiteetinkin tärkeäksi asiaksi. Oma, kenties kapea-alainen mielipiteeni kuitenkin on, että tällä hetkellä meidän kannattaisi suunnata kaikki mahdolliset voimavarat kahteen, omassa superraskaassa sarjassaan painivaan asiaan:
- ilmastonmuutoksen torjumiseen
- öljyhuipun ja sen seurannaisvaikutusten lieventämiseen.
Esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen palvelee molempia yllämainittuja tavoitteita erinomaisesti. Lisäksi sillä luodaan (kotimaisia) työpaikkoja ja osaamista, jos talousargumentit halutaan tähänkin vetää mukaan. Jos emme saa hoidettua noita kahta yllämainittua ongelmaa kunnialla, niin muutamalla merikotkan pesällä ei oikeastaan ole enää mitään väliä muutenkaan.
Käsittämätöntä itsekkyyttä
Toinen, vielä paljon uskomattomampi este tuulivoiman rakentamiselle on maisemahaitat. Jostain syystä tämä saa muuten niin rauhallisen ja viileän vereni kiehumaan. Ei Saatana sentäs, eikös sitä sähköä ole kuitenkin ihan kiva käyttää silloin tällöin? Että onko tullut mietittyä että se sähkö pitää ihan oikeasti tehdä jossain ja jollain?
Mielestäni tuulivoimalapuisto on kaunis näky, sillä siitä tulee välittömästi mielleyhtymä, että iso kasa mustaa ja saastuttavaa hiiltä jää polttamatta joka hetki lapojen pyöriessä. Olen jo pitkään haaveillut omasta pientuulivoimalasta pihalle, vaikka töpselistä tulee nytkin sähköyhtiön tuulivoimaa.
Tuulivoimaa puhtaampaa sähköntuotanto-muotoa on tällä hetkellä vaikea löytää. Lisäksi sen energian panos-tuotos kerroin (EROEI) on varsin hyvä. Itse asiassa se on yksi parhaista tällä hetkellä tarjolla olevista energiantuotantotavoista (lisätietoja).
Että jos annettaisiin rakentaa niitä tuulivoimalapuistoja, jooko? Vaikka se nyt vähän häiritsisikin jotain elämänmuotoa tai maisemaa? Sitä energiaa kun on mahdoton tuottaa ilman että joku aina vähän kärsii.
Lakiehdotus
Ehdotan, että lainsäätäjät kirjaavat pikaisesti asetuksen, jolla toisarvoiset valitus-perusteet raivataan pois ja/tai mahdollistetaan niiden nopea käsittely, kun kyseessä on uusiutuvan ja saastuttamattoman energian tuottamiseen liittyvät hankkeet (ei Vapo, turve ei ole uusiutuvaa energiaa). Ylilyönteihin täytyy tietysti varautua ja vakavammat ympäristöhaitat selvittää, mutta periaate olisi tuo.
Vastapalveluna maisemansa uhranneille mökkiläisille ja saaristolaisille voidaan tarjota alennettuun hintaan uusiutuvaa ja saastuttamatonta ”Maisemahaitta-sähköä”. Tai sitten pitää suunnitella jokin propaganda-mainoskampanja, jossa trendikkäät saaristolaiset ihailevat, sähköllä jäähdytetty kylmä bisse tai siideri kädessään, auringonlaskussa pyöriviä valkoisia tuulivoimaloita ja fiilistelevät kuinka hienoa on, että sähköä voi tuottaa puhtaasti.
Siinä hiilisähköllä jäähdytetyssä oluessa kun olikin sellainen omituinen paska jälkimaku.
Edit:
Vaimoni ehdotuksesta hain googlesta vielä (raflaamimmat) kuvat muista energiantuotannon mahdollisista maisemahaitoista:
Strip_coal_mining.jpg
Coal Mining machine in Finland (Tämä ois kyllä mökin takapihalla aika hieno…)
Uuraanikaivoksen jälki (Tohon järveen kun pääsisi saunan jälkeen pulahtamaan ja narraamaan vaikka vähän kaloja)
Terve! Nämä kirjoituksesi ovat kaiken kaikkiaan aivan mainioita, sopiiko että laitan jossain vaiheessa linkin omaan suomenkieliseen blogiini (http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/) ?
Kommentoin nyt tähän vain sen verran, että vaikka itsekin pidän tuulivoimaa oikein kannatettavana ratkaisuna, siitä ei ole maailman energiaongelman Ratkaisuksi. Suomessa esimerkiksi potentiaalia on optimistisestikin ajatellen vain enintäänkin 20 TWh vuodessa kun tarve olisi luokkaa 400 TWh. Tuo jälkimmäinen luku – ja mistä se koostuu – tulisi olla tulisin kirjaimin tatuoituna jokaisen energiakeskustelua käyvän otsan sisäpuolelle.
Koostumuksesta vaikka täällä:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54150-juhlimmeko-koskaan-energiaitsenaisyyspaivaa
Nuo hiilikaivosten jäljet muuten ovat todella karmeita. Olen Euroopan suurimmalla avoluohoksella aika useasti käynyt, summataanko kokemukset vaikka näin, että jos itse perkele hyökkää hiilivoiman kimppuun niin annan perkeleestä ainakin hyväksyvän lausunnon.
Kiitos positiivisesta palautteesta, ja linkeistä. Täytyy tatuoida nuo luvut johonkin 😉 Ja toki voit linkittää sivustolleni. Omassakin blogissasi näyttää myös olevan varsin mielenkiintoisia aiheita… (jostain syystä en ole siihen aiemmin ehtinyt törmätä).
Tuulivoimasta, jos maailmalla homma pääsee torppaamaan vähän huonompien skenaarioiden mukaisesti, niin tuo 20 TWh on oikein tervetullut lisä, ja mielestäni se tulisi ottaa mahdollisimman tarkasti käyttöön. Ja jos laskee osuutta kotimaisesta energiasta, on se kuitenkin ihan kohtalainen (kun katselin noita linkkisi takaa löytyviä koostumuksia).
Oma näppituntumani on, että tuulivoiman osuus Suomessa asettuu 30 vuoden sisällä jonnekin 6 ja 10 TWh:n välille, sanotaanko vaikka 8 terawattituntiin. Tuossa teknisessä potentiaalissa kun on aika paljon (15 TWh) merituulivoimaa, jonka rakentaminen on melko kallista ja haastavaa. Odottamattomia ongelmia saattaa ilmaantua. Maalle rakennettavat tuulipuistot ovat niin usein olleet niin voimakkaassa vastatuulessa 🙂 että esimerkiksi Tanskassa on kuuleman mukaan käytännössä luovuttu uusien maatuulivoimaloiden rakentamisesta.
Kahdeksankin terawattituntia olisi varsin hyvin, sillä Tanskan tämänhetkinen tuotanto on noin 6-7 TWh vähän vuodesta riippuen. Oikein tervetullut lisä, kuten sanot, mutta ei vielä viisastenkivi.
Tuo on mielenkiintoinen kuva hiilikaivurista, olen sen nähnyt jossain muuallakin, mutta en koskaan muista lukeneeni, että se olisi Suomesta. Varsinkaan kun ei ole oikein mielikuvaa, että täällä kauheasti hiiltä kaivettaisiin. Kuvassa pisti silmään myös ne taustalla näkyvät sähkön siirtotornit.
Onkohan havaintoa mistä päin Suomea tämä kuva (mukamas?) oli?
Do diin, jäi sen verran vaivaamaan tuo kaivuri, että oli pakko vähän kammata bittiröörejä. Kuva on Saksasta (linkin mukaan), maailman suurimmasta hiilikaivurista matkallaan toimipisteeseen (ilmankos ne sähkötornit jotenkin vaivasivat…). Mukana monta lisäkuvaa hirviöstä – olikohan katsottu mallia jostain sarjakuvasta?
http://www.swapmeetdave.com/Humor/Workshop/Trencher.htm
Jospa vehje on käynyt suomessa ikään kuin sirkus-kiertueella, esittäytymässä? 🙂
Täytyy kyllä sanoa että erinomaisen skifistisen fantastisen näköinen laite. Kannattaisi ehdottomasti päästää ihmisiä katsomaan sitä hommissa ja myydä sivussa ylihintaista makkaraa… 😉