Peak Chocolate?
Asiantuntijat ennustavat suklaan hinnan nousevan kaviaarin tasolle parissakymmenessä vuodessa.
Hesarin kirjoittaman, The Independentin juttuun perustuvan, uutisen mukaan suklaan hinta voi tulevaisuudessa moninkertaistua, johtuen nykyisten kaakaoviljelijöiden kyllästymisestä huonoihin ja epävarmoihin tuottajahintoihin.
Jutun mukaan raaka-kaakaon hinta on kuudessa vuodessa kaksinkertaistunut, ja suklaan valmistajat (silti) maksavat viljelijöille liian pientä hintaa jotta nämä voisivat ylläpitää, saati laajentaa tuotantoaan. Monet Afrikan kaakao-viljelijöistä vaihtavatkin suklaan kumiin, joka lienee väestönkasvun kannalta hyvä asia ;).
Mutta kuitenkin, itselleni herää kysymys, että kuinka pieni se hinta oli sitten kuusi vuotta sitten? Vai kuka siellä välissä on vetämässä jos raaka-aine on samaan aikaan kallistunut ja kallistumassa, mutta sen alkutuottajille maksetaan yhä aivan liian vähän?
Oikeastihan tämä vain kuvastaa nykyisen globaalin kapitalismin lyhytnäköistä ahneutta. Tuotot on pakko ottaa maksimaalisina koko ajan, ja se johtaa väkisinkin (alalla kuin alalla) kestämättömiin tuottajahintoihin sekä todellisten kustannusten ulkoistamiseen ympäristön, yhteiskunnan, kuluttajan sekä tuottajan niskoille. Business as usual, sanoo moni ekonomisti.
Mitä me suklaanhimoiset voimme sitten tehdä? Ostetaan Reilun Kaupan suklaata, jonka viljelemisestä viljelijöille maksetaan Reilu korvaus.
Ps. Mistähän voisi ostaa Reilun Kaupan Bensaa?
Kaikenhuipun blogi 
Pitänee ryhtyä painostamaan suklaan valmistajia käyttämään reilua kaakaota tuotteissaan. Ainakin nykyiset valikoimat reilusta suklaasta ovat kaakaopuristien kontrollissa ja itse kun olen sokerin määrästä kiinnostuneempi hedonisti, niin en löydä niistä lainkaan itselleni sopivia tuotteita.
Toinen ongelma reilussa suklaassa on vähittäiskauppa. En viitsisi aina lähteä Helsingin keskustan erikoisliikkeeseen etsimään suklaata. Reiluuden olisi siis syytä olla yleinen periaate suklaan valmistamisessa.
Kaakaontuottajien unioni lienee yhä valitettavasti liian heikko voidakseen määritellä hintansa tuotantokustannuksia vastaavasti. Vai onko kyse siitä, että kyseistä viljelyä harjoitetaan sellaisissa valtioissa, joissa virkamiehet ovat korporaatioiden lahjomia ja järjestäytyvät maanviljelijät ammutaan?
Olen pannut merkille saman, että reiluutta ja luomuutta löytyy lähinnä tummista ja erittäin tummista laaduista. Itse tykkään myös ihan geishasta ja sen semmoisesta sokerimössöstä jossa kaakao-purkki on ollut lähinnä samassa huoneessa valmistuksen ajan, joten olisi kiva saada vaihtoehtoja kauppaan tältä osin. Siis siihen normaaliin supermarkettiin.
En tiedä kaakontuottajien unionista, jos sellaista on ja onko sillä jotain painoarvoa. Ainakin juttuun liittyvä kaakaontuotanto oli afrikassa, joten tuota lahjomattomuutta voi tietysti epäillä eikä virkaväkivaltakaan ole seudulla ennenkuulumatonta.
Mutta periaatteessa, pakkohan heidän on satonsa myydä, ja jos saatu hinta on huono, niin se on voi voi. Myös suomessa ruoantuottajien tuottajahintoja tupataan koko ajan laskemaan ostajien toimesta, ja en ole kuullut että he olisivat järjestäytyneet ja kieltäytyneet myymästä.
Täällä tuo tietysti johtaa samaan ilmiöön kuin Afrikassakin, eli vlijelijät lopettavat toimintansa, vaihtavat alaa, eikä uusia viljelijöitä juurikaan alalle tule. Voi siis olla että kotimainen ruoka, suklaan lisäksi, tulee tulevaisuudessa olemaan kaviaarin hinnoissa, jos voin näin raakasti vetää vertauskuvan. Tämähän ei hetkauta suurta enemmistöä kuin sitten siinä vaiheessa, kun syystä tai toisesta (potentiaalisia syitä on useita) ruoan ja raaka-aineiden saanti maailmalta hankaloituu, ja huomataan että hitto, eihän suomessa enää kukaan ole viljellyt moneen vuoteen, mitäs nyt syödään?
Tuossa reilun suklaan tarjonnan keskittymisessä vahvoihin laatuihin voi olla takana jokin Reilun kaupan oma säännöstö. Jos perus maitosuklaissa on n. 30% kaakaota, voi hyvin olla että vaikka tuo olisi reilua kaakaota, ei vielä myönnetä Fair Trade sertifikaattia tms. En tunne asiaa sen paremmin, mutta näin epäilisin. Useimmat reilut tuotteethan ovat pitkälti yhden raaka-aineen varassa: hedelmät, kahvit, kaakaot..
Sinänsä hölmö juttu, sillä esim. tuon maitosuklaan valmistajalle ei Fair Trade systeemin lisäarvo tällä tavoin toimi kummoisenakaan kannustimena käyttää riistotonta raaka-ainetta. Kotimaiset maidot ja sokerit pitäisi varmaankin korvata reillun järjestelmän aineksilla jotta saisi sertifikaatin.
En tosiaankaan ole asiantuntija, mutta tämä on vain tällainen kokemukseen perustuva arvaus siitä, miten nämä hommat yleensä menee. Eikä tarkoitus ollut olla ylen kriittinen reilun kaupan systeemiä kohtaan, pääosiltaan varmaan tosi hyvä homma.
Totta turiset Jussi. Ja kotimaista reilun kaupan maitoa tai sokeria ei ole, meillä ei ole kuin luomua.
Näinhän ne hommat tosiaa menee, eli suo siellä vetelä täällä. Toisaalta, jos lasketaan raaka-aine vaatimuksia siten että reilun kaupan kaakaota pitää olla vain 10% tuotteesta, niin sitten todennäköisesti tummatkin suklaat alkavat miksata sekaan vähän reilua kauppaa ja laittavat riistoa valta-osan. Tyhmää.
Ja jos ruvetaan kovin tarkasti määrittelemään mikä osa on mitäkin ja paljonko pitää olla sitä tai tätä, niin homma lähtee käsistä ja päädytään liian käyriin porkkanoihin.
Yksi ratkaisu olisi, että kaikki raaka-aineet tulisi tuottaa Reilusti, piste. Siis että ei olisi erikseen mitään reilua kauppaa, vaan kaikki kauppa olisi reilua. Loppuisi se riistäminen 🙂