Skip to content

Tehokkuus on pahasta

lokakuu 25, 2010

Tehokkuutta ja siihen liitettyä nopeutta on yhteiskunnassa ja taloudessa pidetty yleisesti hyveenä. Jos kuitenkin tarkastellaan asiaa fossiilisten polttoaineiden tuotannon näkökulmasta, tehokkuudella voi olla erittäin negatiivisia seurauksia.

Keskustelu öljyhuipusta
Suomessakin orastava keskustelu öljyn tuotantohuipun saavuttamisesta tuo esille näkemyksiä, joita joku voisi pitää lyhytnäköisinä.

Silloin kun keskustellaan öljyhuipusta ja sitä vääjäämättä seuraavasta öljyn tuotannon vähenemisestä, monet tahot turvautuvat alla olevaan argumenttiin.

Tiedemiehet ja insinöörit kehittävät kyllä koko ajan parempia ja tehokkaampia keinoja saada öljy maasta, joten tuskin tuotannon huippu tulee vielä vähään aikaan.”

Asialle ei siis tarvitse meidän tehdä mitään, eikä siitä kannata huolestua. Ollaan vaan Business as usual ja laitetaan kaasu pohjaan.

Oikeastaan, sitähän minä tässä juuri pelkäänkin.

Yksinkertaista matematiikkaa
Öljyhuipun saavuttamisessa ja pumpattavissa olevan öljyn vähenemisessä on kyse ihan perustason jakolaskusta, jonka useimmat meistä osaavat tehdä. Yksi asia on varma, ja muutamaa ihan oikeasti hullua ihmistä lukuun ottamatta kaikki ihmiset tunnustavat sen tosiasiaksi: Öljyä ei tule lisää. Tässä on 3 min mittainen havainnollistava video.

Maapallon keskipisteessä ei ole hanaa, josta joku [lisää myyttinen hahmo tähän] sitä meille laskee lisää maan päälle pumpattavaksi. Öljyä on siis tietty määrä, jota voidaan kuvata vaikka kirjaimella X. Jotta homma ei mene ala-aste matematiikkaa monimutkaisemmaksi, niin kuvataan sitä luvulla 1 100 000 (eli miljoona kolmesataatuhatta) (1.

Sitten otetaan toinen luku, joka on öljyn päivittäinen tuotanto (ja koska elämme kädestä suuhun, se on myös päivittäinen käyttömme). Otetaan päivittäisen tuotannon luvuksi 65 (2 .

Sitten laskukaava
Ensin jaetaan kokonaismäärä päiväkulutuksella, jotta saadaan selville, moneksiko päiväksi öljyä on.

1 100 000 / 65 = 16 923

Eli meillä on öljyä jäljellä nykyvauhdilla 16 923 päiväksi. Jaetaan se vielä luvulla 365, niin saamme ajan vuosina, suunnilleen:

16 923 / 365 = n. 46,4 vuotta.

Jos sitten kehitämme hienoja uusia keinoja pumpata öljyä nopeammin, ja nostamme pumppausnopeutta vaikka 10 miljoonaa barrelia päivässä, niin tehdäänpä lasku uudestaan:

1 100 000 / 75 = 14 667. Joka on vuosiksi muutettuna 40,2 vuotta.

Joten, hienon teknologisen kehityksen ansiosta öljy loppuu yli 4 vuotta nopeammin kuin nykyisellä vauhdilla. Jee! Hyvä tiedemiehet ja insinöörit! Taas tuli merkittävä voitto ihmiskunnalle, meitä ei luonto nöyryytä!

Takaisin todellisuuteen
Yllä oleva laskukaava on tietysti teoreettinen, sillä todellisuudessa huomisen öljy on aina hiukan hankalampi ja kalliimpi imeä maan sisältä kuin tämän päivän öljy. Alhaalla roikkuvat hedelmät poimitaan ensin, tietysti. Tarkoitus oli kyseenalaistaa pääasiallisena toimintamallina se, että ongelmia ei ole, koska öljyä voidaan pumpata vielä nykyistäkin nopeammin! Nopeammin pumppaamalla ainoastaan siirretään tämän päivän ongelma huomiselle ja tehdään ongelmasta astetta pahempi.

Todellisuudessa öljyn tuotannon kehittäminen menee kuitenkin hyvin samantyylisesti, mutta vivahde-erolla. Mitä nopeammin imemme öljyä, sitä nopeammin joudumme ottamaan käyttöön todella hankalia öljylähteitä, ja sitä kalliimmaksi öljy käy, ja sitä vaikeammaksi tuotannon vauhdin ylläpito. Kun tuotannon lasku huipun jälkeen sitten lopulta tulee, se on sitä rajumpi ja nopeampi, mitä nopeammin ja tehokkaammin olemme ”helpomman” öljyn käyttäneet. Lisäksi on tutkittu ja arvioitu että mitä nopeammin öljy imetään lähteestä, sen vähemmän lähteestä on kokonaisuudessaan saatavissa.

Toki täytyy ottaa myös huomioon se, että osa kasvaneesta potentiaalisesta tuotantotehosta menee reserviin, eli sitä ei käytetä välittömästi, vaan sillä esim. tasataan öljyn hintaa lisäämällä ja vähentämällä tuotantoa tarpeen mukaan. Mutta yhtä kaikki, mitä nopeammin pumppaamme, sitä paremmin maailman talous kasvaa, ja sitä nopeammin ja rajummin seinä tulee vastaan.

Ja kun olemme takaisin todellisuudessa, minusta olisi mahtavaa, jos laskeutuisimme kalliin ja niukan öljyn maailmaan mahdollisimman loivasti, aloittaen laskeutumisen vaikka jo tänään. Ken tietää, samalla voimme hillitä vaikkapa ilmastonmuutosta.

Luvuista ja lähteistä
(1 luku 1 100 000 ei ole ihan hatusta temmattu. Wikipedian (ja monen muun lähteen) mukaan meillä on maapallolla tällä hetkellä jäljellä karkeasti arvioiden noin 1-1,3 miljoonaa miljoonaa (eli tuhatta miljardia) barrelia tunnettuja öljyvaroja. Uusia varoja löydetään, mutta ei kovinkaan merkittävästi. Viimeisistä todella merkittävistä löydöistä on yli 40 vuotta.

(2 65 on suunnilleen tämänhetkinen raaka-öljyntuotannon päivävauhti (ja kulutusvauhti) miljoonissa barreleissa.

Lähteinä ja innoittajina mm.
A Crude Awakening (dokumentti-elokuva)
http://en.wikipedia.org/wiki/Fossil_fuel
The most important video you’ll Ever See

Muista lähteistä voi toki saada toisenlaisia lukuja. Opec-maat esimerkiksi tykkäävät nostaa öljyreserviensä määrää vuosittain, vaikka joka vuosi reserveistä pumpataan öljyä pois. Ilmeisesti heillä on erittäin runsaasti salaisia lähteitä joista muut eivät tiedä mitään ja niitä myös löydetään, muusta maailmasta poiketen, koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Ai niin, Opec-järjestö määrittelee jäsenmaidensa sallitun vuosituotannon ilmoitettujen reservien perusteella…

Edit 1). Alkuperäisissä luvuissa oli epähuomiossa käytetty öljyn kulutuksena lukua joka sisälsi myös muut nestemäiset fossiiliset. Raaka-öljyä kulutetaan tällä hetkellä hieman yli 65 mbpd, ja todennäköisesti sen tuotantoa ei enää koskaan pystytä nostamaan vuoden 2006 tasolle joka oli noin 70 mbpd (milj. barrelia per päivä). Näistä muutoksista huolimatta itse artikkelin viesti on sama, joskin voidaan todeta että Peak Oil tapahtui vuonna 2006.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: