Skip to content

HS Mielipide 14.7.2015 – Pääasiat unohtuvat ydinvoimalakeskustelussa

heinäkuu 14, 2015

Ohessa mielipiteeni Hesarissa 14.7.2015, aiheena Fennovoimaan liittyvä keskustelu.

Edit: Tanskan tuulivoiman tuotanto viime vuodelta (2014) oli 13 TWh, joten se oli selvästi suurempi kuin Fennovoiman tulevan voimalan vuosituotanto. Tekstiin päätynyt sanamuoto perustui musitikuvaan 2013 tuotannosta, joka oli noin 11 TWh. Lähde Wikipedia. Esimerkin tarkoitus ei ollut vähätellä Tanskan tuulivoiman tuotantoa, vaan tuoda mittakaavoja asioille.

**********************

Fennovoiman omistusjärjestelyt ovat saaneet paljon palstatilaa. On vahdittu nimikylttejä ovissa ja jahdattu uusia omistajia kuin urheilun supertähtiä.

Kiinnostus on ymmärrettävää, sillä Fennovoiman hanke ei ole edennyt erityisen tyylikkäästi. Keskustelusta ovat kuitenkin unohtuneet oikeasti merkittävät asiat.

Rakennettava voimala tuottaa valmistuttuaan lähes päästötöntä sähköä yli yhdeksän terawattituntia vuodessa. Tämä on lähes saman verran kuin Tanskan koko tuulivoimatuotanto – ja noin kymmenesosa Suomen sähkönkäytöstä.

Fennovoiman investointia ollaan saamassa Suomeen erittäin haastavassa markkinatilanteessa. Hanke on esimerkki tärkeästä ja pitkälle tulevaisuuteen suunnatusta investoinnista, jollaisia Suomi kaipaa kipeästi.

Laitos tulee tuottamaan vähäpäästöistä sähköä 60–80 vuoden ajan maailmassa, joka kamppailee ilmastonmuutosta vastaan ja jossa monet luonnonvarat niukentuvat. Jos ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään tosissaan, on lähes varmaa, että sähkön hinta nousee.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja orastava resurssiniukkuus aiheuttavat lähivuosikymmeninä merkittäviä nousupaineita fossiilisten polttoaineiden hinnoille. Fennovoima takaa siihen investoivien osakkaiden sähkönhinnan pysyvän kohtuullisella tasolla vuosisadan loppuun saakka. Tältä osin se myös turvaa Suomea investointikohteena, jossa puhdasta sähköä on saatavilla kohtuuhintaan.

Ilmasto kiittää, kun vaikkapa terästä – tai aurinkopaneeleja – valmistetaan Suomessa sen asemesta, että ne valmistettaisiin esimerkiksi Kiinassa, missä sähkö on vielä paljolti peräisin hiilivoimaloista.

Saman energiamäärän tuottaminen biomassalla vaatisi karkeasti kolmen miljoonan hehtaarin koko metsänkasvun valjastamisen energiantuotantoon. Se on noin 13 prosenttia Suomen metsäalasta, jonka kasvua kaivattaisiin kipeästi myös biotalouden raaka-aineeksi.

Keskustelussa on myös unohtunut se, että ydinvoima on tähän asti ollut turvallisin tapamme tuottaa energiaa ja että se on ainoita energiateollisuuden aloja, jotka ylipäätään keräävät jätteensä ja ovat velvoitettuja huolehtimaan niistä. Uuden sukupolven voimalat ovat kalliita paljolti myös siksi, että ne ovat vielä huomattavasti aiempaa sukupolvea turvallisempia.

Pitkän käyttöikänsä ansiosta ydinvoimala on kelpo investointi myös taloudellisessa mielessä. Ydinvoimalan luvittaminen ja rakentaminen on niin raskas ja poliittisesti riskialtis projekti, että rakennuttajien on pakko katsoa kvartaalitaloutta kauemmas tulevaisuuteen.

Vielä vuosi sitten viitattiin paljon tutkimukseen, joka ennusti ensi vuosikymmenelle alhaista sähkönhintaa Pohjoismaihin. Siksi Fennovoiman voimalainvestointia pidettiin kannattamattomana.

Tutkimuksessa kuitenkin oletettiin esimerkiksi Ruotsin kasvattavan sekä tuuli- että ydinsähkön tuotantokapasiteettiaan, mutta nyt Ruotsi onkin sulkemassa useita ydinvoimaloita poliitikkojen toimien ja energiapolitiikan jo pitkään jatkuneen epävarmuuden seurauksena. Ennustaminen on siis vaikeaa.

Suomen tulisi normalisoida suhteensa ydinvoimaan. Se on tähän mennessä ollut merkittävin puhdas energiantuotantomuotomme. Ydinvoimaa, kuten muitakin vähäpäästöisiä energiamuotoja, tarvitaan lähivuosikymmeninä valtavasti lisää.

Rauli Partanen
tietokirjailija, Asikkala

Advertisements
7 kommenttia
  1. Hannu Myllynen permalink

    Minä ja ilmasto kiitämme tästä kirjoituksesta.

    Lehtimiesten näkökyvyssä, ammattaitaidossa, yleissivistyksessä ja tai moraalissa on vakavia puutteita.

    Miksi muuten suurella yleisöllä on täysin väärä kuva ydinvoimasta yleensä, Fukusimasta, Tsernobylistä, Three mile islandista, Olkiluoto 3:sta yni?

    • Kiitos kiitoksesta.

      Yleisön kuva on tosiaan monella tapaa vääristynyt, ja lyhyttä vastausta tuohon on vaikea antaa. Kirjassamme Uhkapeli ilmastolla näitä syitä käydsään hieman pintapuolisesti läpi, ja tulevassa toisessa kirjassamme (julkaistaneen 2016 alussa) käsittelemme aihetta syvällisemmin. Mutta aika paljon taustalla on pelkoa, sen lietsontaa, vääristynyttä tietoa ja sitä että esim haittojen/riskien vertailua vaihtoehtoihin ei juuri koskaan tehdä. Ydfinvoima kiinnostaa monia sen verran että siitä opitaan aktivistien ja valtamedian otsikoiden antama kuva, mutta harvempia kuitenkaan niin paljon, että kaivettaisiin yhtään sen syvemmälle (kuten tuossa mielipiteessäni koetin pikaisesti tehdä – hienoa että hesari sen julkaisi).

  2. Reblogged this on Uhkapeli ilmastolla and commented:

    Raulin mielipidekirjoitus Hesarissa 14.7.2015 ansaitsee vilkaisun.

  3. Markku Järvinen permalink

    Kiitos Rauli kannanotostasi.
    Ydinviman lisäksi vastustetaan esimerkiksi päätehakuualuille jäävien kantojen hyödyntämistä nollapäästöisenä energiana. Ne jätetään lahoamaan , koska kiivihiiltä saa 1-2 euroa /tonni halvemmalla kuin kantoja!!!
    Nykyisellä puun hakkuukapasiteetillä, jää noin 10milj m3 kantoja lahoamaan, joka vastaa enrgia-arvoltaan 20-25 teravattia/vuosi! Tähänkin meillä näyttää olevan varaa. Toivottavasti uusi ympäristöministeri saa tähän järjettömään tilanteeseen muutoksen aikaan. Em tilannehan syntyi edellisen ympäristöministerin toimenpiteiden takia.

    • Kantojahan saa toki nostaa ja myydä (tosin monet ympäristöjärjestöt tätä vastustavat), mutta se ei ole kovin kannattavaa (työn ja muun kustannus on suurempi kuin saadun energian arvo). Lisäksi kantojen nosto tekee huonoa maaperän vesi ja ravinnetasapainolle, joka vaikuttaa tulevaan puun kasvuun (lisää lannoitustarvetta, josta tulee kustannuksia jne). Siis kantojen nostaminen on ylipäätään on ollut aika marginaalisen kannattavuuden hommaa. En lähtisi sitä tieten tahtoen tukemaan, sillä ilmastovaikutuskin kannoilla on melko pitkälläkin aikavälillä vain marginaalisesti parempi kuin kivihiilellä, noiden muiden ongelmien ohella. (muiden hakkuutähteiden kohdalla tilanne on parempi, tosin niidenkin pois vienti tekee myös hallaa evsi ja ravinnetasapainolle, eli ravinteet huuhtoutuu kärkkäämmin).

      Ei nyt tule lähdettä mieleen mutta toi energiamäärä kuulostaa aika isolta (ehkä tekninen potentiaali jos ihan kaikki juuret riivitään ylös?) Oma muistikuvani kantojen energiapotentiaalista on yksinumeroinen luku. Mutta se on muistikuva.

  4. Seppo S permalink

    Luen paraikaa Jared Diamondin kirjaa luonnonkansojen elämäntavoista yms – siinä tuodaan esille tämäkin tutkimus että ainakin USAssa tehtyen tutkimusten mukaan ihmiset pelkäävät eniten mm ydinvoimaa kun suurin tappaja on auto-onnettomuudet… kyse lienee jonkinasteisesta hahmottamisen ongelmasta, jokin iso ja kaukainen ja tuntematon vaikuttaa uhkaavalta tms kun taas jokapäiväinen arkinen uhka liikenteessä kuolemisesta ei oikein tunnu miltään kun kumminkin joka päivä kuljetaan autoilla… tiedä sitten mitä tuolle voisi tehdä.

  5. Milla permalink

    Täällä keskustellaan energiavarojen riittävyydestä. Laittakaa oma lusikkanne soppaan 🙂
    https://www.blogger.com/comment.g?blogID=806432114443054696&postID=3725988234341932936&bpli=1

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: