Skip to content

Kanava 5 / 2014: Öljy on liian kallista – ja samalla liian halpaa

elokuu 25, 2014

Kanava 5 / 2014 lehdessä julkaistu artikkelini öljyn hinnoista.

***************

Onko alhaisempia öljyn markkinahintoja syytä pelätä jopa enemmän kuin korkeita hintoja?

Öljyhuipun lähentymisen myötä öljyn hinta yli nelinkertaistui vuosikymmenessä, kun tarjonta ei kyennytkään vastaamaan kasvavaan kysyntään. Tällä on ollut osansa varsinkin öljyä paljon tuovien maiden, kuten Suomen ja monien muiden OECD-maiden, taloudelle ja vaihtotaseelle. Tuontimenot ovat paisuneet moninkertaisiksi samalla kun vientitulot ovat kehittyneet maltillisesti. Valmistavaa teollisuutta on siirtynyt Kiinaan ja muihin halvan työvoiman ja löysän ympäristölainsäädännön maihin. Monet miettivät uhkaavia skenaarioita, että mitä taloudellemme – ja esimerkiksi Suomen jo rajusti miinuksella olevalle vaihtotaseelle – tapahtuu, jos öljyn hinta vielä vaikka kaksinkertaistuu?

Tämä uhka ei ole tuulesta temmattu. IMF:n 2012 julkaistussa paperissa[i] mallinnettiin, että jos öljyntuotantoa aiotaan kasvattaa edes vajaan prosentin vuosivauhtia seuraava vuosikymmen, täytyy öljyn hinnan samassa ajassa kaksinkertaistua. Raportti on jo pari vuotta vanha, ja toistaiseksi öljyn hinta ei ole noussut. OECD:n taloustutkimusosasto puolestaan mallinsi[ii] kysyntäpohjaisella mallillaan, että 2020 öljyn hinta asettuu välille 150 – 270 dollaria barrelilta (perusskenaario 190 dollaria), mikäli talouskasvu elpyy. Eli puolitoista-kolminkertaistuu nykyisestä. Tämä hinnan nousu oletti, että globaali öljyntuotanto lisääntyisi 2020 mennessä 14 miljoonalla tynnyrillä päivässä, jonka lisäksi vanhoista lähteistä tässä ajassa hiipuva 12 mbpd tuotanto korvataan myös eri keinoin. Mikäli tuotanto ei kasva, öljynhinnan nousu on haarukan yläpäässä.

Raportti ei esittänyt kovin uskottavia arvioita näistä keinoista, vaan päätyi mainitsemaan väljästi esimerkiksi liuskeöljyn tuotannon kasvattamisen. Tavanomaisen öljyn tuotanto ei ole merkittävästi noussut, vaikka Pohjois-Amerikan liuskeöljyn ja bitumin tuotanto ovatkin kasvaneet, jopa hämmästyttävää vauhtia. Liuskeöljyä tuotetaan Bakkenin ja Eagle Fordin esiintymistä yhteensä tällä hetkellä yli 3 miljoonaa barrelia päivässä, mikä on ylittänyt monet ennusteet.

Öljyn etsiminen ja tuotannon kehittäminen ei ole ollut kannattavaa

Liuskeöljyn tulevaisuus maailman öljyjanon sammuttajana otti kuitenkin juuri merkittävän takaiskun, kun Yhdysvaltojen energiaviraston alainen EIA päivitti Monterey-esiintymän öljyvarantojen määrän. Varantojen leikkaus oli veret seisauttava 96 prosenttia[iii]. Se oli erittäin merkittävä myös absoluuttisena määränä, sillä Monterey-esiintymässä oli ennen tätä leikkausta noin kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuotettavissa olevista varoista, noin 13,7 miljardia barrelia. Öljy-yhtiöiden markkinointiesitteitä perusteellisempi geologinen tutkimus leikkasi varannot 0,6 miljardiin barreliin. Kyseessä ovat nykytekniikalla ja nykyhinnoilla tuotettavat varannot, joten nouseva öljynhinta kasvattaisi myös varantoja.

Öljyn hinta on kuitenkin viime vuosina jumiutunut 110 dollarin pintaan, ja tuntuu hetken heilahteluiden jälkeen palaavan aina sen tuntumaan. Globaalit talousongelmat jatkuvat, ja Euroopan öljynkäyttö putoaa kuin lehmän häntä, ja sen mukana putoaa Euroopan talouskin. Viime aikojen vähäistäkin kasvua ja kulutusta on Euroopassa rahoitettu lähinnä velaksi. Kaikki täällä käyttämättä jäänyt öljy on löytänyt ostajan esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta. Kiina ja Intia siis hinnoittelevat länsimaita paraikaa ulos öljymarkkinoilta. Ne ovat tehneet sitä jo kohta vuosikymmenen.

Monet öljyn tuotantoennusteet ovat nojanneet siihen oletukseen, että öljystä maksetaan niin korkea hinta, että sen tuotannon lisääminen kannattaa. Tämän niin sanotun marginaalitynnyrin hinta on viime vuosina noussut räjähdysmäisesti. Tämä johtuu paljolti öljyhuipun läheisyydestä, eli tarkemmin siitä että helposti ja halvalla tarjolla olevia öljyesiintymiä ei enää ole. Vuonna 2011 uuden marginaalitynnyrin keskihinta Yhdysvalloissa oli 89 dollaria. Vuonna 2012 se oli 114 dollaria[iv]. Öljyn hinta, kuten aiemmin todettiin, on pysytellyt 110 dollarin tasolla, joskin Yhdysvalloissa käytetty WTI-hinta on ollut 100 dollarin pinnassa. Pikaisesti laskien tuo tarkoittaa monille yhtiöille kehnoja, jopa negatiivisia tuottoja uuden öljynetsinnän osalta.

Hiipuneen investoinnit laskevat tuotantoa

Kansainväliset öljy-yhtiöt ovat myös huomanneet tämän. Näiden yhtiöiden Capex-investoinnit olivat vuonna 2000 noin 50 miljardia dollaria. Vuonna 2013 investoinnit olivat yli viisinkertaistuneet noin 260 miljardiin dollariin vuodessa. Tästä huolimatta näiden yhtiöiden öljyntuotanto ei ole noussut. Se on itse asiassa laskenut. Ne ovat siis investoineet yhä enemmän, mutta saaneet investoinneistaan huolimatta yhä vähemmän öljyä markkinoille.

Samalla on laskenut niiden kyky maksaa osinkoja. Tämä johtuu siitä, että markkinat eivät ole kyenneet maksamaan öljystä riittävän korkeaa hintaa, jotta sen etsiminen ja tuotannon kehittäminen olisi ollut kannattavaa. Tälle vuodelle (2014) Shell on ilmoittanut leikkaavansa investointejaan lähes 20 prosenttia, ExxonMobil 10 prosenttia, Chevron ja Eni karkeasti 5 prosenttia[v]. Jos kasvaneet investoinnit pystyivät vain hidastamaan yhtiöiden tuotannon laskua, niin mitä tapahtuu muutaman vuoden sisällä, kun nämä leikkaukset alkavat näkyä yhtiöiden öljyntuotannossa?

Entä jos öljyn hinta ei nousekaan?

Jos taloutemme tosiaan on ongelmissa osittain myös kalliin öljyn vuoksi, voi se tarkoittaa yhä pahenevia ongelmia tulevina vuosina. Kyvyttömyytemme maksaa öljystä nykyistä korkeampaa hintaa on monella tapaa vielä pelottavampaa kuin alati nouseva öljyn hinta. Se voi tarkoittaa sitä, että taloutemme taantuu jatkossakin. Se voi tarkoittaa sitä, että myöskään monet öljynkorvikkeet eivät tule kilpailukykyisiksi, jotta niitä kannattaisi valmistaa. Öljytehokkuutta parantavat investoinnit eivät vaikuta niin houkuttelevilta, kun öljystä ei tulekaan riittävän kallista. Ja lopulta globaali öljyntuotanto alkaa sakata arvioitua aiemmin ja pahemmin investointien puuttuessa. Tämä kurjistaa muidenkin todellisten ongelmien kanssa painivia talouksia entisestään. Öljyn hinta ei välttämättä nouse, mutta suhteellinen maksukykymme heikentyy jatkuvasti, nopeammin mihin kykenemme reagoimaan.

Onko öljystä siis tullut liian kallista nykyjärjestelmälle? Ja onko se samalla liian halpaa, jotta saisimme riittävän vahvoja signaaleja markkinoille ja sitä kautta riittäviä investointipanoksia öljytehokkuuden ja vaihtoehtojen kehittämiselle? Pahimmillaan tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa Suomessa ei nähdä tarvetta rajuille toimenpiteille, kun öljyn hinta ei nousekaan. Samalla talouden vaikeuksiin etsitään syitä lähinnä puoluepoliittisin argumentein ja perustein, kuten tähänkin asti.

Onko alhaisempia öljyn markkinahintoja – mikäli ne johtuvat maksukyvyttömyydestä ja johtavat tuotannon putoamiseen – syytä siis pelätä jopa enemmän kuin korkeita hintoja?

– Rauli Partanen

******

Lähteet:

[i] https://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2012/wp12109.pdf

[ii] http://www.oecd-ilibrary.org/economics/the-price-of-oil-will-it-start-rising-again_5k49q186vxnp-en

[iii] L.A. Times 21.4.2014 – http://www.latimes.com/business/la-fi-oil-20140521-story.html

[iv] Financial Times 29.5.2013 – http://www.ft.com/cms/s/0/ec3bb622-c794-11e2-9c52-00144feab7de.html#axzz328ZWWR6O

[v] Businessday Online 12.3.2014 – http://businessdayonline.com/2014/03/decline-in-iocs-capex-amid-growing-oil-gas-discoveries/

Mainokset
2 kommenttia
  1. jorma permalink

    Ihan mielenkiintoinen juttu. Öljyn hinta ei ole sentään 5-kertaistunut 2000-2013, joten jos kansainvälisten isojen öljy-yhtiöiden investoinnit ovat, niin luulisi tosiaan osingon maksukyvyn heikkenevän.

    Tuohon lopun pelkäämiskysymykseen sellainen heitto, että jos ilmastonmuutosta pelkää oikein kovasti, niin öljyn tuotannon lasku olisi toki positiivista, kun kyseisen fossiilisen hiilen siirtymisvauhti maan sisältä ilmakehään pienenisi.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Energiatrendejä 2000-luvulla – kivihiilen paluu? | Ilmastotieto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: