2014 – Helmikuun Uutislinkit

sainpa lopulta luettua tuon tarkemmin läpi. raportti oli aika hämmentävää luettavaa, monessakin mielessä. melkein jokaista lausetta olisi voinut kommentoida jollain tavoin. käydään ensin läpi raportin summittainen sisältö. johdannon jälkeen kerrotaan ja kerrataan joitain perusasioita energiasta. Kirjoittajat identifioivat 3 energian käyttöön liittyvää trendiä:

”Ensimmäinen trendi kumpuaa maailman väestönkasvusta ja kehittyvien maiden elintason noususta. Energian kysyntä kasvaa jatkuvasti. ”

luonnollisesti energian kysyntä kasvaa jos talous kasvaa (palataan tähän talouskasvuun myöhemmin).

”Toinen vahva trendi liittyy kiihtyvään teknologiseen kehitykseen. ”

teknologinen kehitys on niin vahva uskonkappale nyky-yhteiskunnassa ettei sitä voi tietenkään kyseenalaistaa…

”Kolmas vahva trendi liittyy hiilidioksidipäästöihin. On selvää, että tarve päästöjen vähentämiseen kasvaa sitä mukaa kun hiilidioksidipäästöjen haitalliset vaikutukset ilmenevät yhä konkreettisemmin.”

tarve kenties kasvaa mutta ei se näytä johtavan tekoihin.

Kolmannessa luvussa Suomea verrataan saksaan, tanskaan, ruotsiin, itävaltaan, joissa asiat ainakin kirjoittajien mukaan tuntuvat olevan paremmin:

”Vertailumaissa moderni energiapolitiikka nähdään kokonaisvaltaisesti kilpailuetuna ja talouskasvun ja työpaikkojen lähteenä, kun taas Suomessa moderni energiapolitiikka on totuttu näkemään kilpailukykyä heikentävänä kustannustekijänä.”

Tosin jos ajatellaan maailmanlaajuisesti niin erot ovat loppujen lopuksi varsin pieniä.

Neljännessä luvussa tarkastellaan mahdollisuuksia. kirjoittajat puhuvat siitä miten tuontienergian rahat valuu ulkomaille.

”Oikealla energiapolitiikalla tästä vuosittaisesta miljardikysynnästä vuoteen 2020 mennessä 20%, 2035 mennessä 50% ja 2050 mennessä jopa 100% voitaisiin saada suunnattua Suomeen.”

lukijalle jää hämäräksi mihin nämä prosenttiluvut perustuvat.

”Uuden energiapolitiikan keskeinen tavoite on luoda talouskasvua, joka säteilisi myönteisesti kaikkialle yhteiskuntaan, myös julkiseen talouteen. Suurin osa muutoksista voidaan tehdä julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraalisti säännöksiä kehittämällä sekä veroja ja tukia uudelleen suuntaamalla.”

viimeistään tässä lukija alkaa ihmetellä. onko energiapolitiikan tavoite todella ensisijaisesti luoda talouskasvua? säteileekö talouskasvu todella myönteisesti kaikkialle? tämä oudon runollinen kielikuva tuo kenties mieleen takassa palavan tulen joka mukavasti lämmittää. vai tarkoitetaanko että talouskasvun ideologian kirkas säteily valaisee jopa kaikkein pimeimmät ihmismielen sopukat? myös johdannossa oli seuraava mystinen kommentti:

”Näkökulmasta huolimatta raportti ei ole kannanotto kasvun puolesta eikä vastaan, vaan ajatuksena on, että kasvunäkökulmasta laadittu raportti palvelee mahdollisimman hyvin poliittisia päätöksentekijöitä nykyisessä vakavassa tilanteessa, jossa laajoja yhteiskunta- ja talouspoliittisia päätöksiä joudutaan joka tapauksessa perustelemaan kasvuargumentein”

mitä ihmettä kirjoittajat oikein tarkoittavat? onko todella mahdollista tällä tavalla väistää kasvun käsitteen, ideologian ja ongelmien analyysiä? uskovatko kirjoittajat todella, että energiakysymystä voitaisiin käsitellä sillä tavalla ”epäpoliittisesti” että poliitikot voisivat entiseen tapaan puhua kasvusta vaikka sillä ei olisi mitään sisältöä? vai tarkoittavatko kirjoittajat että jäljempänä mainitut ehdotukset ovat järkeviä tai tehokkaita riippumatta siitä kasvaako talous vai ei? onko talouskasvu tosiaan niin pyhä asia ettei siitä voi puhua vaan sitä voi vain palvoa?

”On siis pystyttävä laskelmin perustelemaan esimerkiksi eri energiamuotojen verojen ja tukien keskinäiset suhteet, olemassa olevan sääntelyn järkevyys, eri vaihtoehtojen hyödyt, haitat ja kustannukset sekä vaihtoehtoisin skenaariolaskelmin osoittamaan, että harjoitettava politiikka on kansakunnalle eduksi.”

mutta jos lähtökohtaisesti oletetaan talouskasvu, niin mitä ne vaihtoehtoiset skenaariolaskelmat oikein tarkoittaa? sitä että kasvaako talous 3% vai 7% vuodessa? tavallaan tämä tuo mieleen tarinan joka ehkä on urbaani legenda mutta ehkäpä se silti kuvaa hyvin ajan henkeä. kerrottiin siis että ennen vuoden 2008 romahdusta kun pankeissa laskettiin subprime-lainojen ja niihin liittyvien johdannaisten tuottoja niin näissä laskelmissa ei voitu ottaa huomioon että asuntojen hinnat voisivat myös laskea. laskentaohjelmissa asuntojen hinnan muutosta kuvaava parametri ei kuulemma voinut olla negatiivinen.

”Teollisuudelle ja kotitalouksille sälytettävät energiakustannukset vaikuttavat kansakunnan etuun eri tavoin. Teollisuuden energian hinnannousu heikentää energiaa paljon käyttävien yritysten kilpailukykyä kansainvälisessä kilpailussa, ellei energiakäyttöä samanaikaisesti tehosteta. Kotitalouksien energian hinnan nouseminen on omiaan lisäämään kotimaisten energiatehokkuusratkaisuiden käyttöönottoa, joka lisää työllisyyttä ja kasvattaa Suomessa toimivien yritysten markkinoita.”

on ihmeellistä miten täydellinen maailma on: sekä halpa että kallis energia on pelkästään positiivista kun ajatellaan oikein ja asiat järjestetään oikein. annetaan halpa energia teollisuudelle ja kallis kuluttajille niin kaikki on tyytyväisiä.

”Biotalouteen siirtyessä on pyrittävä varmistamaan, että raaka-aineita hyödynnetään korkealla jalostusasteella.”

ollaanko me muka siirtymässä biotalouteen? jos lukee vaikkapa kirjan

http://www.gaudeamus.fi/hilden-uusi-luonnonvaratalous/

niin ei siltä vaikuta.

raportin lopussa on sitten ehdotuksia toimenpiteiksi. ylipäätään ehdotukset ovat kovin ympäripyöreitä, mutta toisaalta mitä muutakaan ne voisivat olla? Kun kerran lähtökohtana on talouskasvu, ja siis laajemminkin se, että nykyistä yhteiskuntaa ei missään tapauksessa saa ruveta muuttamaan, niin on varsin selvää ettei mitään kovin radikaalia voi ruveta ehdottamaan. voisi jopa sanoa että kaikki ehdotukset voisi sellaisenaan kirjata minkä tahansa puolueen ohjelmaan. katsotaan tarkemmin:

1) ”Verojen ja tukien tason tarkistus” tämä on selvä juttu, poliitikkojen perustyötähän on muutella veroja ja tukia. ei tietenkään liikaa koska sehän voisi haitata talouskasvua…
2) ”Energiaministeri” Ilman muuta ongelmat ratkeaa kun on uusi ministeri. tämähän sopii varmaan kaikille koska sehän lisää poliitikkojen työpaikkoja. jos jostain syystä ministeri ei ole mahdollinen niin ainakin voidaan perustaa toimikunta tai komitea.
3) ”Sääntelyjärjestelmä ketteräksi” Ketteryys on aina hyvästä. Kukapa sitä voisi vastustaa? Voitaisiin vaikkapa perustaa ketteryysvirasto jonka tehtävänä olisi valvoa asiaa.
4) ”Energiamarkkinoiden avaaminen” Tämäkin tietysti kuulostaa hyvältä ja kaikki puolueet voisivat varmaan sitä kannattaa. Tosin isot energiayhtiöt tekevät toteutumisen mahdottomaksi.
5) ”Kohti palvelun myyntiä” Sana palvelu kuulostaa hyvältä. se antaa vaikutelman että kyseessä on jokin aineeton tuote jonka avulla voidaan tuottaa talouskasvua ilman energian kulutusta.
6) ”Älykkäät sähköverkot ja kysynnän jousto” Myös sana äly on erittäin käyttökelpoinen. Älypuhelinten ja -verkkojen myötä pysymme yhä kiihtyvämmän kilpailun perässä ja jopa ohitamme sen jolloin ehdimme jo siihen junaan joka ei vielä ollut edes asemalla.
7) ”Tuet sidottava energiatehokkuuteen ja energian laatuun” Kuulostaa järkevältä, ei kai nyt poliitikot tukisi mitä tahansa tehottomia projekteja…
8) ”Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parannettava” Ilman muuta.
9) ”Metsän kasvu ja maatalouden sivuvirrat paremmin käyttöön” Kuten tunnettua kehä kolmosen ulkopuolella on paitsi sivu- myös akanvirtoja, ja muutenkin eletään kuin pellossa.
10) ”Liikennejärjestelmän energiatehokkuus” Luonnollisesti teknologia kehittyy yhä kiihtyvällä vauhdilla joten tämä on helppo nakki.
11) ”Liikennepolttoaineen bio-osuutta nostettava” Tämä tietysti kuulostaa vaalikampanjassa hyvältä, kunhan unohdetaan, että ne tuotetut määrät on pakostakin hyvin vaatimattomia.
12) ”Energiaköyhyyden torjuminen” Tämän täytyy olla kirjoittajilta jonkinlainen lipsahdus. Eihän energiaköyhyyttä voi esiintyä jos kerran talous kasvaa mukavasti. Toisaalta se olisi silloin erityisen helppo ottaa puolueohjelmaan koska talouskasvu automaattisesti torjuu tämän kuvitteellisen uhan.

voidaan siis todeta, että mitään ongelmaa ei oikeastaan ole koska kaikki ehdotukset sopivat hyvin kaikille puolueille, ja voimme rauhallisin mielin jäädä odottamaan pikaisia toimenpiteitä.

ehkäpä jollekin lukijalle tulee mieleen eräs, ainakin päällisin puolin järkevältä vaikuttava keino vähentää tuontienergian määrää: energian kulutuksen vähentäminen. toisaalta on myös selvää miksi tästä ei raportissa puhuta. helpoin tapa saada aikaan talouskasvua on lisätä energian kulutusta, ja siis tietysti jos energian kulutusta vähennetään niin myös bkt pienenee. tärkeintä on siis että ihmiset kuluttavat mahdollisimman paljon. tämän takia raportissa puhutaan tehostamisesta: kulutetaan entistä enemmän mutta yritetään tehdä se vähemmällä energialla.

Yleisenä johtopäätöksenä voisi sanoa , että raportin ongelma on, että siinä ei kunnolla haluta kohdata todellisuutta. Energiakysymystä käsitellään irrallisena muusta yhteiskunnasta vaikka se ei tosiasiassa ole mahdollista. Voisi myös sanoa, että tavoitteet mihin pyritään ovat keskenään ristiriitaisia, kuten lisääntyvä kulutus ja vähenevät päästöt. Ylipäätään puhutaan vain mahdollisuuksista eikä ongelmista. Lukijalle halutaan antaa positiivinen vaikutelma, että kaikki (myös keskenään ristiriitaiset…) tavoitteet voidaan saavuttaa kunhan vain tehdään ”oikeita” päätöksiä.