Miten öljynkäytön tehokkuus vaikuttaa öljyriippuvuuteen ja talouskasvuun?

Öljyn rooli taloudessa ja yhteiskunnan toiminnassa on kriittinen. Se tarkoittaa sitä, että ilman öljyä talous ei toimi, pyörät eivät pyöri. Vaikka öljyn osuus BKT:sta on vain muutaman prosentin, niin sen päällä lepäävät välittömästi ja välillisesti käytännössä kaikki muu aktiviteetti. Tilanne on samankaltainen ruuan kanssa. Ruuan osuus BKT:sta on myös varsin pieni, mutta jos ruoka otetaan pois, häviää kaikki muukin taloudellinen toiminta (koska ihmiset kuolevat nälkään). Koska öljy on kriittinen osa talouden toimintaa, eikä se ole helposti korvattavissa, myös sen hinta näkyy muussa taloudessa. Länsimaiden talouskehitys on historiallisesti ajautunut lähes aina ongelmiin, kun öljyn hinta on noussut nopeasti ja rajusti.

Lisäksi kannattaa tarkastella sitä, että miten paljon käytetyn öljylitran tai tynnyrin päälle voidaan kasata muuta taloudellista toimintaa, ja mikä kaikki siitä on oikeasti kriittistä ja mikä tehtävissä tarvittaessa myös ilman öljyä (ja millä hinnalla). Tässä artikkelissa kartoitetaan hieman sitä, miten öljyn hinta ja öljynkäytön tehokkuus on suhteessa keskenään, ja miten ne yhdessä ja erikseen vaikuttavat talouteen.

Öljytehokkuuden kasvaessa

Kun öljynkäytön tehokkuus kasvaa, sen osuus per tehty taloudellinen toiminta pienenee. Pienemmällä määrällä öljyä saadaan aikaan enemmän tuotteita, palveluita ja vaurautta. Samalla kun öljynkäytön tehokkuus kasvaa, kasvaa myös kyky maksaa öljystä korkeampaa hintaa. Öljyn hinnan osuus koko taloudessa siis pienenee jos öljynkäytön tehokkuus kasvaa mutta samalla öljyn hinta pysyy samana.

Tällöin myös kokonaistalous voi kasvaa, mikäli öljyä saadaan joko sama määrä tai entistä enemmän käyttöön, ja mikäli muut kasvun edellytykset löytyvät. Öljy ei tietenkään ole ainoa tekijä joka estää tai mahdollistaa talouden kasvua, mutta se on kriittinen tekijä, joten se voi yksinään tehokkaasti estää talouden kasvua vaikka muut tekijät olisivatkin kohdallaan.

Öljyn tuotantohuippu

Mikäli öljyn tuotanto on huipussaan, eli saatavilla olevan öljyn absoluuttinen määrä ei kasva, alkaa öljyn hinta nousta mikäli kysyntä jatkaa kasvuaan. Mikäli öljynkäytön tehokkuus on kasvanut, eli yhä enemmän taloudellista toimintaa tehdään samalla määrällä öljyä, on yhteiskunnan kyky maksaa öljystä korkeampaa hintaa myös noussut.

Tämä on talouden kasvattamisen kannalta hieno asia, mutta sillä on kääntöpuolensa. Kun öljyn tuotannon ja kysynnän välinen ero kasvaa, hinta nousee kunnes joku joutuu jättämään öljyn ostamatta (kysyntä tuhoutuu). Mitä tehokkaammin tällä öljyllä oli mahdollistettu muuta taloudellista toimintaa, sitä isompi osa taloutta rysähtää, kun öljyä ei ole varaa hankkia.

Kärjistäen ja yksinkertaistaen: Jos Suomen talous pyörisi yhdellä tynnyrillä öljyä päivässä, koko talous romahtaisi jos Suomen öljynsaanti putoaisi yhden tynnyrin päivässä. Mutta todennäköisesti olisimme valmiit maksamaan tuosta tynnyristä suhteellisen korkeaa hintaa!

Öljyn korkea hinta aiheuttaa myös sen, että korvikkeita tulee yhä enemmän tarjolle. Kyseinen päivittäinen öljytynnyri olisi helposti korvattavissa vaikka puusta valmistetulla synteettisellä korvikkeella. Keskeinen ongelma on se, että nykyvolyymissään (90 miljoonaa tynnyriä / päivä globaalisti) tai nykyhinnoissaan (100 – 120 usd / tynnyri) öljy ei ole helposti korvattavissa korvikkeilla, sillä sen energiamäärä on niin valtava. Mutta toki potentiaalisten korvikkeiden tuotantomäärä nousee öljyn hinnan noustessa.

Summa summarum

Mitä tehokkaammin käytämme öljyä, sitä korkeampaa hintaa meillä on varaa siitä maksaa. Ja sitä korkeammalle öljyn hinta voi myös nousta. Ja mitä korkeammalle öljyn hinta voi nousta, sitä enemmän tarjolla on erilaisia mahdollisuuksia korvata öljyn kriittistä roolia yhteiskunnassa ja taloudessa. Koska nykyisin esimerkiksi Euroopan monet taloudet ajautuvat taantumaan öljyn hinnan noustessa merkittävästi yli 100 dollarin, ei öljyn hinta pääse kenties lyhyitä piikkejä (markkinahäiriöitä) lukuun ottamatta nousemaan tätä korkeammalle, sillä taantuma vähentää öljyn kulutusta ja siten kysyntää.

Yhteiskunnan öljytehokkuuden parantaminen vaikuttaa tämän perusteella olevan ainoa keino, jolla voimme maksaa öljystä korkeampaa hintaa, lisätä korvikkeiden tuotantoa ja myös kasvattaa taloutta (mikäli muut tekijät ovat kohdallaan). Mutta samalla riski isompaan talouden romahtamiseen kasvaa, mikäli öljynsaantiin tulee äkillisiä, merkittäviä rajoitteita. Suomen kannalta suhteellisesti ajateltuna öljytehokkuuden kasvamisen tulisi olla muita maita nopeampaa, mikäli hyötyä halutaan saada nimenomaan kotimaahan (sillä muuten meillä ei ole varaa ostaa sitä marginaalitynnyriä, ja kysyntä tuhoutuu täällä – tuhoutuva kysyntä ei ole sama asia kuin tehostunut käyttö, vaikka tilastoissa ne näkyvätkin kulutuskäppyröissä samankaltaisesti).

Vasta sitten, kun öljyn käyttömme on niin tehokasta ja vähäistä, että kykenemme korvaamaan se suurelta osin muilla, hyvin saatavilla olevilla korvikkeilla, muuttuu raakaöljyn rooli taloudessa ei-kriittiseksi.

Ongelmana on, että jos kasvatamme tehokkuuden lisäksi taloutta samassa suhteessa, ei talouden pyörittämiseen tarvittavan öljyn määrä pääse putoamaan. Tällöin korvaaminen korvikkeilla ei muutu käytetyn öljyn suuren volyymin osalta merkittävästi helpommaksi. Lisäksi voi hyvinkin tapahtua niin, että nousseen hinnan myötä markkinoille tulevat korvikkeet eivät varsinaisesti korvaa mitään, vaan tulevat muun kulutuksen lisäksi (eli talous kasvaa enemmän kuin pelkkä öljytehokkuuden kasvu sallisi). Tällöin siis sekä öljyn käyttö, että talouden öljyriippuvuus kasvavat.

Yhteiskunnan kannalta tällöin tapahtuvat myös seuraavat kaksi asiaa:

1. Yhteiskunnan kriisiherkkyys öljyn toimitushäiriöille kasvaa (käytetään paljon öljyä)
2. Tapahtuvan öljykriisin suhteelliset taloudelliset vaikutukset kasvavat (käytetään öljyä tehokkaasti)

Tämän tekstin perspektiivi on toki rajoittunut, eikä sen ole tarkoituskaan kuvata todellista maailmaa. Sen on tarkoitus vääntää rautalangasta kyseiset mekanismit, jotta niiden havaitseminen ja analysointi todellisessa maailmassa (tai edes ekonomistien malleissa) olisi helpompaa. Pahoittelen jos en onnistunut kuvaamaan näitä mekanismeja kovin selkeästi.