Fukushiman uutisointi on skandaalihakuista
Helsingin Sanomissa 24.11.2013 uutisoitiin, että Fukushima tikittää yhä uhkaavasti. Juttu kuvastaa hyvin kansainvälistä Fukushima-uutisointia, jossa herätellään uhkaavia mielikuvia, mutta ei itse asiassa kerrota juuri mitään. Hesarin jutussa tosin kerrottiin: Japanilaisen evakuoidun pihansa pensaasta mittaama säteilyannos oli 0,4 mikrosievertiä tunnissa.
Sen pidemmälle jutussa ei menty. 0,4 mikrosievertiä tunnissa on noin 3,5 millisievertiä vuodessa. Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on STUK:in mukaan noin 3,7 millisievertiä vuodessa. Tästä 2 millisievertiä tulee radonista. Etelä-Suomessa on lukuisia paikkoja joilla säteilyannos on huomattavasti suurempi.
Japanin hallitus on kieltänyt muuttamasta tai yöpymästä alueelle, jos säteilyä on yli 0,23 mikrosievertiä tunnissa. Pelkästään radonin ansiosta Suomalainen saa keskimäärin 0,228 mikrosieverttiä tunnissa. Japanin hallitus siis käytännössä suosittelee, että suuressa osassa Suomea ei asuttaisi.
Jutussa viitataan myös Fukushimasta vuotavaan saastuneeseen veteen. Samaisesta aiheesta uutisoitiin maailmalla elokuussa. Juttujen mukaan kevään 2011 jälkeen Fukushimasta on vuotanut Tyyneen Valtamereen yhteensä huikeilta kuulostava 20-40 biljoonaa becquereliä säteilevää tritiumia. Sitä ei kerrottu, että esimerkiksi itsevalaisevassa EXIT-kyltissä voi olla noin biljoona becquerelia tritiumia. Onnettomuusalueelta on siis uutisten mukaan livahtanut mereen yksi EXIT-kyltti kuukaudessa.
Fukushiman ydinkatastrofista on tehty katastrofi ennen kaikkea uutisoinnilla ja ihmisten pelottelulla. Japanissa ja Saksassa suljettiin ydinvoimaloita, ja nyt niiden tuotantoa paikataan fossiilisilla polttoaineilla. Fossiilisten polttaminen aiheuttaa paitsi hiilidioksidipäästöjä, myös kuolemia ja sairastumisia kymmeniä kertoja Fukushiman onnettomuuden säteilyä enemmän. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan noin sata henkilöä tulee kuolemaan onnettomuuden säteilyyn seuraavan 40 vuoden aikana. Lääketieteellisessä aikakauslehdessä Lancetissa vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen perusteella voidaan laskea, että Meri-Porin hiilivoimalan normaali toiminta tulee aiheuttamaan paitsi suuret hiilidioksidipäästöt, myös yhtä monta ennenaikaista kuolemaa joka vuosi. Missä uutinen?
Kaikenhuipun blogi 
Lähetin tämän toki Hesarin mielipiteisiin, mutta eivät julkaisseet. Onneksi on internet :).
Tuo tuntuu valitettavasti olevan yleinen asenne Hesarin Fukushima-uutisoinnissa. Lähetin itsekin heille palautetta edellisistä artikkeleista, jolloin asiavirheetkin oikeutettiin sillä että kyseessä oli ”toimittajan henkilökohtaisesti kantaaottava kolumni”.
Kyseessä oli samaisen toimittajan, netissä edelleen pääkirjoitusten alle listattu, artikkeli ”Japanin hiljaa muhiva pommi”.
Mitkä ovat käyttämäsi mittayksiköt a) ”kuulostava 20-40 biljoonaa becquereliä säteilevää tritiumia.” ja b) ”itsevalaisevassa EXIT-kyltissä voi olla noin biljoona becquerelia tritiumia. ” kymmenen potensseissa?
Onko a) 10 potenssiin 12 vai 10 pontenssiin 18?
Ja onko b) 10 pontessiin 12 vai 10 pontenssiin 18?
Miljoona miljoonaa, eli englanniksi triljoonaa. Siis 10 potenssiin 12. Molemmissa on kyseessä sama kokoluokka (tai korjaa ihmeessä jos olen väärässä, kansainvälisissä lähteissä molempien kohdalla puhutaan ”trillion”.)
”Billion” on amerikanenglannista käännettynä miljardi (1’000’000’000) ja brittienglannista käännettynä puolestaan biljoona, eli miljoona miljoonaa, eli tuhat miljardia (1’000’000’000’000).
Ero on suurehko, joten pitää myös tietää kumpaako versiota mahdollisessa lähdetekstissä on käytetty, ja ymmärsikö tai oliko toimittaja tietoinen brittienglannin ja amerikanenglannin eroavaisuuksista suurten lukusanojen kohdalla.
”Trillion” taas on on amerikanenglannista käännettynä biljoona eli tuhat miljardia jne, mutta brittienglannista käännettynä triljoona, jossa nollia on 18 kappaletta. Siis 1’000’000’000’000’000’000.
Näitä lukusanoja vääntelemällä saa aikaan varsin mehukkaita väärinkäsityksiä, ellei käännöksissä olla todella tarkkana.
Ongelman ydin on todellisuudessa siinä, että suurissa lukusanoissa on sekä lyhyt että pitkä asteikko, joissa lukusanojen nimet ovat erilaisia. Suomessa, samoin kuin Britanniassa, käytetään pitkää asteikkoa. Yhdysvalloissa käytetään lyhyttä asteikkoa. Tästä johtuvat käännösvirheetkin.
Seuraavassa esimerkiksi muutama luku, joiden perässä ensin pitkän asteikon ja sitten lyhyen asteikon lukusana:
1’000’000 — miljoona — miljoona
1’000’000’000 — miljardi — biljoona (billion)
1’000’000’000’000 — biljoona — triljoona (trillion)
1’000’000’000’000’000 — tuhat biljoonaa — kvadriljoona (quadrillion)
1’000’000’000’000’000’000 — triljoona — kvintiljoona (quintillion)
”Trillion” ei siis ole ihan yksiselitteinen, koska pitkän asteikon triljoona on itse asiassa miljoona kertaa suurempi luku kuin lyhyen asteikon triljoona.
Ja ettei hauskuus tähän loppuisi, niin mm. Wikipediasta löytyy tällainen makupala: ”Nykyisin kuitenkin myös Isossa-Britanniassa käytetään lyhyttä asteikkoa virallisissa yhteyksissä.”
Tämä sotkee tilannetta vielä pahemmin, sillä Britanniassa käytetään siis sekä pitkää että lyhyttä asteikkoa – pitkää asteikkoa tavallisessa tekstissä, lyhyttä ”amerikkalaista” asteikkoa virallisesti – joten brittienglantia suoltavan henkilön lukusanoista ei voi olla koskaan varma ellei niitä ole esitetty myös numeroina.
Että sellasta pientä kivaa tällä kertaa.
Savonian, kiitos opettavaisesta kommentista! Yritin googlailla asiaa (siis sitä paljonko vuoto oikeasti oli) mutta joka paikassa tunnuttiin toistelevan tuota triljoonaa. Jos se siis oli kyse brittienglanniksi ilmoitetusta luvusta, niin tarinaa peilanneet jenkki-uutissaitit eivät ole tajunneet, että kyseessä onkin oikeasti tuhat kertaa enemmän säteilyä mitä ovat ilmoittaneet (eli 1-2 exit kylttiä tunnissa, eikä kuukaudessa). Ah tätä uutisointia! Jos näin on, niin journalismin taso ei edelleenkään huimaa päätä: Ovat virheellisesti uutisoineet 1000 kertaa todellisuutta pienemmän lukeman isona juttuna. Jos joku saa selville mistä oikeasti on todennäköisesti ollut kyse niin ilmoitelkaa!
Muutamissa strontiumiin ja ceciumiin liittyvissä myöhemmissä uutisissa sentään ilmoitetaan luvut myös terabecquereleinä (joka on siis tuhatta miljardia eli tuo amerikan versio).
Kiitos vielä tästä huomautuksesta. Ainakin talousuutisoinnissa trillion tarkoittaa käsittääkseni yleensä tuota tuhatta miljardia, mutta voi olla että luen liikaa jenkki-uutisia…?
Moi,
Briteissäkään ei ole käytetty tuota pitkää asteikkoa enää vuosikymmeniin, joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Näin kertoo myös wikipedia, johon viittaat: http://en.m.wikipedia.org/wiki/Long_and_short_scales
70-luvulla on siis siirrytty samaan käytäntöön rapakon molemmin puolin, joten voi suht turvallisesti olettaa, että samoista luvuista on kyse.
Hyvä huomio, mutta tässä tapauksessa ainakin löytämäni lähteissä todettiin sanottujen tritium-päästöjen olleen 2 x 10^13…4 x 10^13 Bq, eli 20-40 terabecquerelia.
Kts. esim. tämä kirjoitus, jossa on ruutukaappaus raportista (en osaa japania, joten luotan siihen, että kyseinen ydinvoimaa vastustava sivu ei ainakaan vähättele vuotoa):
http://fukushima-diary.com/2013/08/tepco-40000000000000-bq-of-tritium-leaked-to-the-pacific-still-100000000000-bq-leaking-to-the-sea-per-day/
Höh, melkein klikkasin Google+ symbolia mutta sitten… ei-ei-ei taas yksi öljyalarmisti!
No, en minäkään kyllä mikään asiantuntija ole mutta niin vaan on ettei öljyn jyrkkä loppuminen uhkaa sivilisaatioamme millään tasolla. Ei tänään, ei huomenna, eikä edes viidenkymmenen vuoden kuluttua. Maailman energiantuotanto ei mene kuin Mad Max 2 elokuvan introssa jossa koneet vaan pysähtyvät kun polttoaine loppuu. Hienolta se kyllä näyttää ja hyvän sci-fi leffan siitä tekivät.
Elokuvan (ja öljyalarmistien) kannalta harmillisesti ihmiskunnalla on laaja paletti eri energianlähteitä käytössään ja fossiiliset ovat pääosassa vain siksi että ne ovat helppoja ja halpoja.
Vaikka öjy loppuisi kuten Mad Max 2 -elokuvassa tai näissä angstisten Zeitgeist -nuorien Youtube profetioissa niin sekään ei olisi kuin yskähdys pitkän aikavälin tarkastelussa.
Heti tilanteen alettua olisi huitsin jännää seurata seuraavat viisi vuotta kun rakennetaan jopa Tsernobyl mallisia RMBK reaktoreita vain siksi että ei kuolla nälkään – lopputulos ei kuitenkaan olisi hullumpi.
Kaksikymmentä vuotta öljyn totaalisen loppumisen jälkeen meillä olisi täysin kattava ydinvoima-vesivoima-tuulivoima-aurinkovoima verkosto. Uraanilla toimivien reaktorien lisäksi Torium alkuainetta käyttävät reaktorit hajottaisivat jo olemassa olevia ydinjätteitä, tuottaen niin sähköä, kaukolämpöä kuin prosessienergiaa: esim. vettä hajotetaan vedyksi ja hapeksi kun lämpöä vaan on tarpeeksi ja sopivat katalyytit. Vety voidaan muuttaa Fischer-Tropsch menetelmällä nestemäisiksi polttoaineiksi, käyttämällä joko fossiilista tai biologista hiiltä. Eli ne perkeleen Veekasit vaan jatkaisivat hörpötystään vaikka öljy olisi totaalisen loppu. Ei ole reilua, ei.
Uraania, Toriumia ja Ydinjätteitä riittää meillä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi, optimiset arviot ovat jopa miljoonia vuosia mikäli väestö jatkaa vähenemistään.
Uskallan näin amatöörinä väittää että yllä kuvailemani kriisisiirtymä olisi hyvin realistinen jos pahin mahdollinen skenaario joko öljyn riittävyyden tai ilmastonmuutoksen suhteen kävisi toteen ja joutuisimme ajolähtöön. Mitään merkkejä ajolähtötilanteen lähenemisestä ei kuitenkaan ole.
Miksi?
Tilanne on luonnon ja hiilidioksidipäästöjen kannalta absurdi – liuskeöljyn hyödyntäminen ei millään tapaa ole USA:n rajoittunut ilmiö – sitä tullaan hyödyntämään kaikkialla tällä planeetalla. Eli öljyvarat vaan lisääntyvät samalla kun kulutus vähenee. Ja talous kasvaa? Mitä ihmettä? Tällä sivulla linkattu video on kahdessa vuodessa vanhentunut täydellisesti. Mikä ikävintä, sen tekijä on selvästi ensimmäisestä talouskuplastaan krapulaa kärsivä henkilö.
Liuskekaasun etsintä USA:ssa on jo alamäessä. Ei siksi että liuskekaasu olisi loppumassa. Vaan siksi että sitä on löydetty n. 600-700 vuoden tarpeiksi ja hinta on saavuttanut pohjalukemat. Kaasun siirto maksaa kohta enemmän kuin mitä siitä saadaan BTU-hintaa. Ei vaan kannata porata lisää kaasulähteitä kun ei saa tehtyä rahaa. Siksi fokus on nyt liuskeöljyssä ja USA muutama viikko sitten ylitti jälleen yhden virstanpylvään minkä piti olla kiveen hakattu öljyalarmistien universumissa.
http://www.usatoday.com/story/news/nation/2013/11/13/us-oil-production-exceeds-imports/3518245/
Tuolleenhan ei pitänyt käydä, eihän? Öljyn piti ensin loppua USA:sta, sitten koko maailmasta, kello oli jo käymässä. No, sen verran voidaan antaa anteeksi että kyllä se loppuu näillä menetelmillä myös, mutta sen loppumiskellon säätäminen on semmoista hommaa että ei kannata kovasti hermoilla.
Olisi silti hyvä jos öljyalarmistit olisivat oikeassa: ilmakehään pumpattava hiilidioksidi vähenisi nopeammin ja säteilevä Uraani-Torium tulevaisuus lähenisi nopeammin. Vaan paskoja ovat nuo insinöörit, kun he näkevät ongelman niin he ratkaisevat sen. Toivon vaan että sääntö pätee myös silloin jos todetaan että myös ilmakehä kaipaa korjausta.
Mutjoo, pitkä kommentti, kiitos jos jaksoit lukea pillastumatta ja ihan asiallista juttua Fukushimasta.
Terveisin,
Tuomas Huovinen
Kiitos Tuomas kommentista!
Aika iso kasa olkiukkoja tuossa kommentissasi. Suosittelen, ennenkuin jatkamme keskustelua öljyhuipusta, sen riskeistä, aikataulusta ja varautumistoimenpiteistä, lukemaan kirjamme Suomi öljyn jälkeen. Siinä pyritään selvittämään juurta jaksain miksi koen että tilanne voi, insinööreistä ja liuskeista huolimatta, kärjistyä ikäväksi. Tai siis on kärjistymässä jo. On paljon hedelmällisempää käydä keskustelua, kun sinun ei tarvitse laittaa sanoja suuhuni tyyliin ”tuolleen ei pitänyt käydä, eihän?” vaan voit argumentoida ihan oikeiden sanomisieni kanssa. Pyrimme kirjassa käymään läpi myös useimmat yleiset vasta-argumentit, joista monia (mutta et lähimainkaan kaikkia) tuossa jo esititkin.
Terveisin, Rauli
Samaa asiaa on käsitelty myös J.M.Korhosen blogissa:
Hän selvitti asiaa originaalista lähteestä (kts kommentit postauksen jälkeen), ja tuli tulokseen, että kyseessä ovat saman kokoluokan luvut molemmissa tapauksissa.
Sinänsä tuolla ei ole ihan hirveän suurta väliä – edes 20 000 – 40 000 EXIT-kylttiä vastaava määrä tritiumia Tyynessä valtameressä olisi suunnilleen yhtä vaarallista kuin kuseminen järveen olisi.
Öljyn loppumisessa on kyse paljolti muustakin kuin energian saannista. Esimerkiksi nykyinen maanviljely luottaa epäterveessä mittakaavassa petrokemianteollisuuteen.
Uskon toki vahvasti ruuantuotannon olevan täysin toteutettavissa ilman myrkkyjä ja kemianteollisuuden lannoitteitakin, mutta siirtyminen kyseisiin tuotantomuotoihin ei tule olemaan nopea eikä helppo. Pelkään että moni tulee näkemään nälkää ennen kuin siirtymä tulee tapahtumaan. Etenkin kun asiaan ei panosteta ollenkaan nyt kun aikaa opetella vielä olisi.
En tunne vedyn polttoaineena käyttämistä aiheena läheskään tarpeeksi, mutta jos kyse on polttokennojen käyttämisestä niin pelkäänpä asian olevan pääasiassa utopiaa, suuressa mittakaavassa ajateltuna. Kaikki tietämäni nykyiset tekniikat luottavat vahvasti erittäin harvinaisiin ja/tai kalliisiin alkuaineisiin.
Ikävä kyllä tilanne on hyvin samankaltainen myös aurinkosähkön tuotannon kohdalla.
Vaihtoehtoja toki olisi mutta tutkimukselle elintärkeät rahat laitetaan parempiin kohteisiin. Kuten pankkien tukemiseen ja sotimiseen. Niillähän kestäviä ratkaisuita on ennenkin rakennettu…
Tässä ydinvoimauskonnossa itseäni ärsyttää sanoinkuvaamattoman paljon kirjaimellisesti täydellinen sokeus pitkäaikaisvaikutuksiin. Hiilivoima voi tappaa paljon ja nopeasti mutta suuri osa ydinsaasteista on tappavan vaarallisia ihmislajin kannalta katsottuna ikuisesti. Samaten ohitetaan kokonaan ydinsaasteiden kertyminen ravintoketjuun ja sen vaikutus jälleen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.
Tähän väliin yleensä näissä keskusteluissa tarjotaan ratkaisuksi uskottavuudeltaan kuuhun ampumista vastaavaa maahan kaivamista (peruskallio). Tämäkin ratkaisun turvallisuus ’yllättäen’ osoittautuu kaikkea muuta kuin yksiselitteiseksi kun vähän tonkii asiaa syvemmältä.
Insinöörit toki ratkaisee kaikki maailman ongelmat mutta valitettavasti ’ratkaisu’ on melkoisen liberaali ilmaisu. Olihan esimerkkinä vaikkapa Fukushiman voimaloiden tsunami+maanjäristyskestävyyskin ihan insinöörien ratkaisema. Samaten energiantuotanto vaikkapa, hmm… hiilellä…
Mutta hei, mikäs siinä on teknologian ylipapeilla uskontoaan julistaessa kun itse ei ole näkemässä mitkä vaikutukset tulevaisuudelle sitten lopulta ovatkaan.
Terveisin Vaihtoehto-mutanttiapina
P.S. Älkää vaivautuko vastaamaan minulle henkilökohtaisesti, en aio palata jatkamaan keskustelua. Halusin vain viskellä hetken henkisiä ulosteitani mielipiteen muodossa. Kuten mutanttiapinoilla yleensäkin on tapana.
P.P.S. Mutta jatkakaa toki keskustelua. Ehkä joku satunnainen lukija saattaa hetken mielenhäiriössä ajatella asioita kriittisesti. Ja muutenkin kuin mustavalkoisesti.
WHO:n alustavien arvion mukaan kahdella pahiten säteilevillä alueilla säteilyannos oli ensimmäisen vuoden aikana 12-25mSv ja jos oikein ymmärsin seuraavaksi pahimmat alueet ovat tuota 4mSv luokkaa. Linkki vuonna 2013 julkaistuun raporttiin: http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/78218/1/9789241505130_eng.pdf. Siitä voidaan keskustella, onko Japanin viranomaisten määrittelemä turvallinen annosraja järkevä, vai pitäisikö kaikki suomalaiset evakuoida ;). Japanissahan on tsunamin takia paljon muitakin ympäristöongelmia kuin säteily, monet muut tehtaat saastuttivat myös ympäristöä.
Löytyi tämmöinen arvon tritiumin aktiivisuudesta: Tritium’s radioactivity is 9650 curies per gram.[15] (357 TBq/g) –> http://www.oseh.umich.edu/radiation/h3.shtml eli tuo 20-40 TBq olisi noin 0,05-0,011g tritiumia eli suhteutettuna Tyynen valtameren kokoon tämä on varmaan vielä vähemmän kuin pieru saharassa?
Tässä varmaankin ainakin osa (ehkä kaikki?) keskustelijat sotkevat tietämättään asioita, jotka liittyvät radioaktiivisuuteen radioaktiivisiin aineisiin ym. Tässä tehdään ihan lehtijuttujen tyyliin aika rajuja ”kansantajuistuksia” pitkälti omien valmiiden näkemysten pohjalta, ja niitä tukemaan.
Pelastan toivottavasti keskustelun esittämällä vähän erilaisen näkemyksen.
Suhtaudun ydinvoimaan (ja siihen liittyvään muuhun radioaktiivista saastumista mahdollisesti edistävään toimintaan) avoimen kriittisesti. Perustan käsitykseni tietoon ja omaan kokemukseen. Olen aiemmin ollut ydinvoiman kannattaja, kuten jokaisen ”kunnon insinöörin” pitäisi Suomessa olla, sittemmin tulin toisiin aatoksiin kun tutustuin ydinvoimaan paremmin. MUTTA kuuntelen mielelläni, jos joku on asiasta eri mieltä (sekä perustelee näkemyksensä luotettavin tietolähtein) ja pyrin löytämään totuuden asiasta kuin asiasta. Niin tästäkin.
Otan esiin pari juttua, joita olisi hyvä tässä pohtia ihan avoimesti.
1. Radioaktiivinen aine on monella eri tavalla vaarallinen eläville organismeille (ei vain ihmiselle, vaan myös ihmisen ruualle, ihmisen ruuan ruualle jne.). Radioaktiivinen säteily voi aiheuttaa erilaisia oireita, joista kaikkein helpoimmin ymmärrettävä ja nopeimmin havaittava on säteilysairaus, eli osittainen tai täydellinen elimistön toimintakyvyttömyys säteilyn aiheuttamien välittömien fyysisten kudosvaurioiden vuoksi. Minulla on sellainen näkemys (ehkä väärä? -kertokaa vaan) että suurin osa ydinvoiman kannattajista pitää tätä ainoana radioaktiivisuuden aiheuttamana todellisena vaarana.
1.a. Tässä on nyt ainakin ollut esillä tritium, jota käyttäen on valmistettu näitä itsevalaisevia hätäpoistumisteiden kylttejä, joita tosin nykyisin on hyvin vaikea enää ostaa mistään. (Miksiköhän? -ehkä siksi, että yksi kyltti sisältää hyvin suuren määrän radioaktiivisuutta.) Keskustelussa on todettu, että kyltti voisi sisältää tritiumia sen verran että radioaktiisuus olisi noin 1*10^12 bequerellia. Laskin että tuo määrä (yksi erikoisempi exit-kyltti, jota ei saa kaupasta) saastuttaa normista (WHO, EPA) riippuen välillä 100.000 tai 1.400.000 kuutiota vettä sellaiseksi, että se ei kelpaa juotavaksi. Tritium on kuitenkin melko vaaraton radioaktiivinen isotooppi. Se ei kerry elimistöön pitkäksi aikaa, vaan sen ”biologinen puoliintumisaika” on 7-14pv. Eli noin kuukauden kuluessa yksittäisestä altistuksesta määrän voisi olettaa laskeneen noin 1/4 alkuperäisestä. Tässä siis oletetaan että altistus ei ole jatkuva, vaan hetkellinen. Onko altistus esimerkiksi Fukushimassa tai sitä ympäröivällä merialueella jatkuva, vai hetkellinen?
1.b. Cesium, tai tarkemmin Cs-137 isotooppi, on hyvin yleisesti esillä oleva radioaktiivinen isotooppi, josta puhutaan yleensä säteilysaastumisten yhteydessä. Miksei silloin puhuta sadasta muusta radioaktiivisesta aineesta, vaikka tritiumista, jota myös vapautuu paljon reaktorionnettomuuksissa (ja ihan jatkuvasti normaalikäytön aikana ja radioaktiivisesta ydinjätteestä)? Siksi että cesiumin käyttäytyminen eliöiden elimistöissä on hyvin ongelmallinen. Se kertyy luihin kalsiumin tilalle, vähän samoin kun häkä menee helposti hapen tilalle verisoluissa. Tästä syystä pienempi määrä radioaktiivista cesiumia voi olla vielä paljon vaarallisempi kuin isompi määrä tritiumia. Eli haluan sanoa; ei kannattaisi suoraan verrata radioaktiivisuusmääriä bequerelleina, vaan asia on paljon monimutkaisempi ja se vaatii syvempää ymmärrystä eri aineiden käyttäytymisestä ja biologiasta!
1.c. EXIT-kyltti otettiin epäilemättä esimerkiksi sen takia, että se olisi konkreettinen, kaikille tuttu juttu. Tosin veikkaan että hyvin harva on nähnyt elämänsa aikana oikeaa tritium-kylttiä. Ehkä suomalaisille kaikkein tutuin tritium on armeijan rynkkyjen etutähtäimistä… -anyway, tällä esimerkillä on myös se etu, että EXIT-kyltti kuulostaa vaarattomalta. Jos näin on, niin kannattaa lukea uudelleen kohta 1.a. ja tutustua beta-säteilyn vaikutuksiin elimistössä vähän syvällisemmin.
2. Säteilysairautta (hyvin poikkeuksellinen, esim. Fukushimassa, Tsernobylissä ja lukuisissa muissa paikoissa on ollut mahdollinen toistaiseksi vain pienillä, rajatuilla & valvotuilla alueilla) olennaisempi asia on minusta perimämuutokset, eli mutaatiot ja erilaisten muiden ei akuuttien sairauksien aiheuttamat ongelmat. Amerikkalainen hyvin laaja tutkimus ”Health Risks from Exposure to Low Levels of Ionizing Radiation” on vapaasti ladattava ja tässä suhteessa erittäin mielenkiintoinen. Se osoittaa että jopa hyvinkin pienet annokset, esim. 10mSv/vuosi voivat merkittävästi lisätä syöpien esiintyvyyttä tietyissä erikoistapauksissa. Jaa millaisissa tapauksissa? Suosittelen lukemaan, mutta lyhyesti sanoen kaikkein herkimpiä ovat sellaiset ihmiset (eläimet, eliöt), joilla on eniten jakautuvia soluja, eli lapset ja naiset. Mitä nuorempi, niin sen suurempi riski.
3. Missä radioaktiivisuus on, voiko sitä mitata? Tuo alkuperäisen jutun tarinan kaareen kuuluva tapaus, jossa joku maallikko mittaa radioaktiivisuuden pensaasta Fukushimassa, saa jokun lukeman, ja se lukema otetaan sitten tässä nettikeskustelun pohjaksi on… Jännä. Ensinnäkin radioaktiivisuus on hyvin vaikeasti mitattavissa ja jo 2v kuluttua onnettomuudesta iso osa laskeuman radioaktiivisista aineista on maassa, hiekassa, mullassa, kasvien sisällä, pohjavedessä ym. Vain gammasäteilijät voidaan havaita helposti normaalilla käsimittarilla ja ne ovat eliöiden kannalta ehkä kuitenkin pienin riski. Kyllä, vaikka lukion fysiikan kursseilla toisin annettiin ymmärtää (huom. ei ”sanottu” vaan ”annettiin ymmärtää”), niin alfa- ja beta säteily ovat kaikkein vaarallisimpia eliöille. Vaikka gamma-kvantin meneminen esim. puulevyn, seinän tai käden läpi kuulostaa vaaralliselta, niin se ei niin vaarallista ole kuin se että se pysähtyisi sen käden sisälle ja jättäisi energiansa sinne (johonkin, mihin?). Alfa tai beta-säteily on suurienergistä säteilyä eikä se kulje kauas, vaan ”absorboituu” nopeasti, eli vaikuttaa vain lähellä olevassa materiaalissa. Se on iso ongelma elimistössä lähellä oleville kudoksille, koska koko energia kohdistuu jatkuvasti niihin. Siksi näitä aineita ei pidä saada esimerkiksi ruuan tai hengitettyjen hiekkahippusten mukana elimistöönsä. Toisaalta myöskin muun kuin gammasäteilyn mittaaminen on hyvin vaikeaa. Alfa ja beta absorboituvat, eli ne eivät ole mitattavissa mittarilla vaikkapa käden tai oksan pinnalta. Vain gamma näkyy ja siten säteilevien aineiden määrää joudutaan hyvin karkeasti arvioimaan gammasäteilyn perusteella. Se on vähän sama kuin mittaisi valon voimakkuutta sormella.
4. Ydinvoiman oletuksena on aina se, että yhteiskunta on tulevaisuudessa ehjä ja rauhallinen. Ydinvoimala ei esimerkiksi kestä terrori-iskua, isoa pommia tai pahaa sähkökatkoa, vaan se tyypillisesti reagoi näihin poikkeustilanteisiin sellaisella tavalla, joita olemme nähneet Fukushimassa ja Tsernobylissä. Ydinvoimala ei kestä myöskään sitä ikävää tilannetta että joku ydinasevalta ei haluaisikaan aiemmin sovitulla tavalla rikastaa meille reaktorikelpoista uraania laitoksissaan. En näe vastaavia ongelmia esimerkisi tuulivoimaloissa.
Jos peak-oil on nyt, niin onko yhteiskunta rauhallinen 50v kuluttua kun olkiluoto 1 ja 2 reaktorit alkavat olla pikkuhiljaa sen verran jäähtyneitä, että niitä voitaisiin alkaa purkaa ja loppusijoittaa? Ettei vain jotakuta vähän kiinnostaisi ydinjätteiden tai esim. hyötöreaktorien sisältämä ydinasekelpoinen plutonium sellaisessa tilanteessa?
Lopuksi:
Olisi hyvä muistaa että Fukushimassa meillä kaikilla planeetan asukkailla kävi uskomattoman hyvä tuuri. Käytetyn ydinpolttoaineen varasto ei romahtanut maahan ja siten se ei syttynyt palamaan. Sellainen olisi ollut hyvin haitallista terveydellemme, näin olen ymmärtänyt.
Kiitos!
Muutama huomio.
1. a. En ole tietääkseni tavannut vielä yhtäkään ydinvoimaa puolustavaa tai vastustavaa, jonka riskiarvio ydinvoimasta perustuisi vain säteilyn akuutteihin vaikutuksiin. Ydinonnettomuuksissahan on äärimmäisen poikkeuksellista, että noita akuutteja vaikutuksia ylipäätään havaittaisiin: Tshernobylissäkään niitä ei tullut muutamia kymmeniä tapauksia enempää.
Ydinonnettomuuksissa riski muodostuu käytännössä täysin pitkän aikavälin vaikutuksista. Näitä on tutkittu kymmeniä vuosia, ja ylivoimaisesti suurin osa tutkijoista on käsitykseni mukaan sitä mieltä, että niinsanottu LNT-malli pienten annosten haitoista on konservatiivinen ja sellaisena hyvä lähtökohta pitkän aikavälin vaikutusten karkeaan arviointiin. Oma riskiarviointini ydinvoimasta perustuu tähän malliin, johon vielä käytän omassa päässäni varmuuslisää. Tältä pohjalta arvioituna ydinenergia olisi kannattamisen arvoista, jos sillä voidaan korvata muita energianlähteitä tai edes estää niiden lisärakentaminen: esimerkiksi Fukushima-luokan onnettomuuksia pitäisi sattua lähes viikottain, jotta ydinvoima pääsisi riskiarviossa edes samalle sijalle kuin hiilivoima ennen CO2-päästöjen huomioimista. (Greenpeacen omien lukujen mukaan Tshernobyl-luokan onnettomuus noin kymmenen vuoden välein olisi kansanterveydellisesti parannus, jos sillä saataisiin suljettua edes Euroopan 300 suurinta hiilivoimalaa.)
Lyhyesti summaten, tiedossa on kyllä, että säteilevät aineet voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä havaittavissa olevia haittoja. Tiedossa on vain sekin, että nuo haitat ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä, niin pieniä, että niiden luotettava havaitseminen on erittäin vaikeaa pahoissakin altistumistapauksissa.
1. b. Taidan olla vastuussa tuosta tritium-kyltin käyttämisestä, joten vastaan: valitsin tritium-kyltin esimerkiksi, koska esimerkin kirjoitusaikaan oli puhetta ”suurista” tritium-päästöistä. Totta on, että kyseisiä kylttejä ei käytetä Suomessa kovin paljon, mutta Yhdysvalloissa niitä on miljoonia; terveyshaitoista ei tietääkseni ole raportoitu. (Suomessakin näkee silloin tällöin tritium-ampulleja, aseen tähtäimien lisäksi avaimenperinä ja joissain kelloissa.)
1. c. Olet aivan oikeassa siinä, että becquerel-lukemista ei voi vielä suoraan johtaa esim. terveysriskejä, juurikin poikkeavista kemiallisista ja radiologisista ominaisuuksista johtuen. Tämä ei kuitenkaan ole mikään uusi tieto säteilyterveyttä tutkiville, ja konstit kyseisten muuttujien huomioimiseen on kehitetty jo ajat sitten. Periaatteessa ja hieman yksinkertaistaen on niin, että kun säteilyannos ilmoitetaan sieverteinä (Sv), biologiset vaikutukset on silloin huomioitu. Tarkkuus on tietenkin suuntaa-antava.
2. Pienillä annoksilla voi olla mainitsemasi luonteisia haittoja. Tosiasia kuitenkin on, että pienten annosten haitat ovat hyvin pieniä. Se, että jotain voidaan havaita tilastollisesti, ei vielä tarkoita, että haitta olisi merkittävän suuri.
Kysymyshän näissä energiakeskusteluissa ei ole siitä, että jokin energianlähde olisi riskiä vailla. Kaikkeen energiantuotantoon liittyy riskejä, ja riskejä liittyy siihenkin, että jotain energianlähdettä ei käytetä. (Esimerkiksi se, että IPCC:n SRREN-raportti on oikeassa, ja uusiutuvat yksin eivät riitä ilmastonmuutosta torjumaan.) Siksi keskustelussa pitäisikin kyetä jotenkin arvioimaan eri energianmuotojen riskejä toisiinsa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tässä vertailussa ydinenergia pärjää niin hyvin, etten oikein ymmärrä sen vastustusta niin kauan, kun maailmassa vielä poltetaan fossiilisia polttoaineita. (Joiden riskit ovat millä tahansa mittarilla useita kertaluokkia ydinenergian riskejä suurempia.)
3. Radioaktiivisten isotooppien ominaisuudet tunnetaan hyvin, ja mm. pintanäytteiden säteilyspektristä voi päätellä aika paljon. Tältä pohjalta on mahdollista tehdä kohtalaisen luotettavia arvioita siitä, miten paljon radioisotooppeja päätyisi esim. viljelykasveihin ja sitä kautta ihmisravintoon.
4. Ydinvoimalalle tyypillistä käyttäytymistä katsoessa olisi ehkä syytä katsoa sitä tyypillistä käyttäytymistä. Japanin maanjäristys ja tsunami johtivat vain yhden vanhan voimalaitoksen tuhoon: esimerkiksi järistyspaikkaa lähempänä ollut Onagawan voimala, kuten kaikki muutkin Japanin ydinlaitokset, kesti koitoksen erinomaisesti.
Tekniikka kehittyy ja virheistä opitaan. Fukushiman jälkeen ihmettelen suuresti, jos yksikään tsunami enää koskaan johtaa voimalaitoksen menetykseen. Jokin muu onnettomuus voi hyvin tapahtua; sitten siitä opitaan, ja todennäköisyys kyseisen onnettomuuden uusiutumiselle laskee merkittävästi. Nyt jo ollaan tilanteessa, jossa suuronnettomuus on varsin epätodennäköinen, ja sen seuraukset ihmisille vähäisiä.
Ihmiskunnan historiaa katsoessa on varsin selvää, että kuvailemasi romahdustilanne johtaisi mittasuhteiltaan käsittämättömään määrään kärsimystä ja kuolemaa. Sanalla sanoen ydinvoimaloiden hyvin pienet riskit olisivat siinä tilanteessa merkityksettömän vähäisiä, ja niiden aiheuttama kärsimys häviäisi pyöristysvirheisiin. Sen sijaan ydinvoimalla voisi olla merkittäväkin rooli romahduksen ehkäisyssä.
Kuvaavaa tälle keskustelulle on myöskin se, että koskaan en ole kuullut kenenkään kantavan minkäänlaista huolta erilaisista kemiantehtaista, joihin pätee aivan sama – paitsi pahempana. Varsin vähän tunnutaan olevan huolissaan myös esim. biologisista aseista, vaikka niiden valmistamiseen riittää olutpanimo, ja suuri syy kyseisten aseiden kieltosopimukselle on nimenomaan se, että ne ovat potentiaalisesti liian tehokkaita ja liian halpoja.
Kiitos J.M. kattavasta kommentista.
Tuosta beqcuerelistä vielä se, että nimenomaan halusin arvostella sitä, että alkuperäisessä Hesarin artikkelissa käytettiin kyseistä yksikköä. Tämä artikkeli oli kritiikki nimenomaan Fukushima-uutisointia kohtaan, ei niinkään kannanotto ydinvoimaa kohtaan. Toisinaan tulee sellainen kumma olo, että jos esim osoitan jonkin ydinvoiman vastaisen argumentin virheelliseksi ja paikkansa pitämättömäksi, niin ihmiset olettavat, että haluan puolustaa ydinvoimaa. Vitut. Haluan puolustaa sitä mikä on totta, tai ainakin tieteen näkemys asiasta (kun ymmärretään se, että mikä tahansa totuus voi uuden tiedon valossa muuttua toiseksi).
Beqcuereliä tunnutaan käyttävän usein sellaisissa uutisissa, joissa todellinen säteilyvaikutus tai asioiden mittasuhde halutaan jättää vähemmälle huomiolle. Triljoonat beqcuerelit kun kuulostavat paljon hienommilta kuin ”kuukauden oleskelu Pispalassa” tai muu sellainen, joka oikeasti voisi tarjota jotain mittakaavaa ja hyödyllistä tietoa ihmiselle (ne sievertitkin menevät useimmilta ohi, siksi tuossa tuo pispala vertaus). Olisi myös hyvä kertoa onko havaittavissa olevia terveysvaikutuksia, ja vielä parempi olisi tuoda ne kontekstiin. Esim: ”Yksi kuoli rokotteen aiheuttamiin komplikaatioihin” saa vähän eri sävyn jos sanotaan sama asia vaikka näin: ”Rokote vähensi kuolemia miljoonasta yhteen”.