2013 – Joulukuun Uutislinkit
Kuukausittainen viestiketju, johon toivon kommentteihin linkkejä Suomen ja kansainvälisen uutismedian julkaisemiin, luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja muihin blogin teemaan (energiapolitiikka, rahoitus ja talous, hyvinvointivaltio, ilmastonmuutos jne) ainakin etäisesti sopiviin hyviin ja huonoihin uutisiin.
Myös keskustelu uutisista on sallitua ja suotavaa. Voit julkaista halutessasi uutisen ilman sen syväluotaavampaa kommenttia, mutta otsikko olisi kiva olla mukana. Julkaisen joistain uutisista ihan oman artikkelin niinkuin tähänkin asti, jos tulee jotain mielenkiintoista ja analyysiä vaativaa.
Joulukuu 2013
Kaikenhuipun blogi 
“Nyt pitäisi pääministerillä olla kanttia sanoa miten edetään”
Posted on marraskuu 27, 2013 by yrjomyllyla
“Nyt pitäisi pääministerillä olla kanttia sanoa miten edetään. Aikaa kuluu joka tapauksessa hukkaan joka päivä. Yhteiskunta ja telakat tarvitsevat nopeita päätöksiä tässä asiassa.” Näin kirjoittaa arktisen meri- ja öljyntorjuntateknologian asiantuntja Markku Järvinen kirjoituksessaan, jossa hän näkee arktisen varustamotoiminnan kehittämisen ajankohtaisena ja kiireellisenä keinona lisätä kansakunnan tuloja velkaantumisen sijaan. Seuraava kirjoitus on julkaistu Markku Järvisen luvalla toiveena keskustelun herättäminen aiheesta.
Jos valtio lainoittaisi esim. Arctia Shipping varustamoa esim. 1 miljardilla se saisi tilattua tuolla rahalla telakoiltamme vähintään 10 kpl arktiseen jäänmurtoon ja tehokkaaseen öljyntorjuntaan sopivaa palvelualusta porausta suorittaville yhtiölle. Aikarahdattuna porausyhtiölle yksi alus tuottaisi bruttona/ vuosi noin 172 milj euroa. Kaikki 10 alusta tuottaisivat vuodessa bruttona alusten rakentamiskustannukset. Karkea kustannusarvio tehty Öljyntorjunta-alus Hylkeen tuntiveloituksen pohjalta sen lähtiessä käskettynä öljyn torjuntaan kotimaan vesillä.
.
Kirjoittaja esittää, että Suomen olisi kannattavaa kehittää omaa arktisen turvallisuus- ja pelastustehtäviin tarkoitettua laivastoaan ja aikarahdata sitä öljy- ja kaasukentillä. Laivanrakentamisen lisäksi Suomessa on kysyttyä operointiosaamista. Kuvassa vuonna 2010 perustetun uuden Helsingin venäläis-eteläkorealaisen telakan ensimmäinen Vitus Bering -niminen laiva Sahalinin alueen öljy- ja kaasukenttien huolto- ja jäämanagement tehtäviin. Kuva elokuu 2012, Yrjö Myllylä.
Alusten rakentamiseen käytettävät rahat jäisivät kotimaan rautakourille ja yrityksille. Alusten rakentamista ei nähdäkseni tarvitse kilpailuttaa siksi, että niihin integroitaisiin kotimaassa kehitetty ja laajat patenttisuojat omaava öljynkeräystekniikka. Keräysmenetelmä ja siihen liittyvä tekniikka on erottamaton osa itse alusta, mikä ei kuitenkaan rajoita aluksen käyttöä muuhun liiketoimintaan. Aluksen kansille voidaan rakentaa matkailijoita varten majoitustiloja henkilöstön lisäksi. Tämä palvelisi arktisella alueella erinomaisesti toiminnan läpinäkyvyyttä.
Kriittisestikin Arktisen alueen hyödyntämiseen suhtautuvilla olisi mahdollisuus tehdä omakohtaisia havaintoja operatiivisista toiminnoista vapaasti. Alueen tutkijat voisivat hyödyntää myös näin aluksia omissa tutkimuksissaan, ilman että tarvitsee erikseen rakentaa vain tutkimuskäyttöön soveltuvia aluksia.
Ongelma on siinä kykeneekö valtion hallinto reagoimaan riittävän nopeasti Arktisella alueella jo meneillään oleviin toimintoihin. Se juna jo liikkuu. Norja on jo siellä. Venäjä on siellä. Kiina on tulossa sinne, tekee jo jäänmurtajia arktisen alueen käyttöön. Mikäli emme ole nyt siellä sinne menee joka tapauksessa joku muu.
Arktisella alueella elantonsa saava alkuperäisväestöt haluavat olla mukana alueensa hyödyntämisessä ja saada siitä myös oikeutetun hyödyn. Hyödyntäminen on kuitenkin tapahduttava siten, että luonto ja siellä olevan eläimistön niin veden alla olevan kuin maalla olevan elinolosuhteet turvataan. Tämä tarkoittaa sitä, että Arktista aluetta voidaan hyödyntää vain sellaisella tekniikalla, että toimintaturvallisuus on osoitettu ja mahdollisen vahingon sattuessa pitkäaikaisia vaurioita ympäristölle ei synny.
Vastuukysymyksiin on kotimaassamme suhtauduttu pelolla. On pelätty korvausvastuuta tarkoitushakuisesti. Kaikkien lakien mukaan osoitettu vahingon aiheuttaja on korvausvelvollinen. En ymmärrä miten korvausvastuuta voidaan siirtää yritykselle joka pyrkii päinvastoin, vahingot tapahduttua muiden toimesta, minimoimaan vahinkojen suuruus. En tiedä tapausta, jossa pelastaja tuomittaisiin vahingonkorvauksiin.
Kotimaassa on juuri valmistunut Arktisen meriteknologian ennakointisuunnitelma, jonka aikajana ulottuu 2020 luvulle ja ylikin. Se on hyvä suunnitelma mutta siihen liittyvien toimenpiteiden aikajana tulee lyhentää vuoteen 2014-2015. Silloin viimeistään meillä pitää olla tarjolla aikarahdattavaksi valmiita palvelukonsepteja Arktiselle alueelle ja muuallekin missä osaamisellemme on kysyntää. jos ylipäätään halutaan olla siellä. Toivoisin, että Arctia Shipping johto voisi julkisuudessa kertoa yhtiön toiminnastaan arktisella alueella ja lähinnä kustannusrakenteesta loukkaamatta yrityssalaisuuksia. Saataisiin myös itse paikalla olleiden kertomuksia eikä vain luultaisi jotain. Nyt kotimaassa kamppailee kaksi valtion virastoa keskenään jäänmurtajista. Toisella ei ole niitä vielä yhtään eikä toinenkaan ole kovin suuri maailman laajuiseen kilpailuun vaikka osaamisessa olemme ylivoimaisia, toistaiseksi.
Onko rakennettu tarkoitushakuisesti mehevä riita tarkoituksella estää jäänmurtajien meneminen Arktiselle alueelle. Nyt pitäisi pääministerillä olla kanttia sanoa miten edetään. Aikaa kuluu joka tapauksessa hukkaan joka päivä. Yhteiskunta ja telakat tarvitsevat nopeita päätöksiä tässä asiassa.
Markku Järvinen
(toimittaja Yrjö Myllylä)
Ks. myös Markku Järvisen nimellä ja luvalla toimitettu toinen artikkeli
“Arktisen tulevaisuuden mahdollisuudet eivät odota Suomea”
Markku Järvisen yhteystiedot linkissä olevan artikkelin lopussa.
About these ads
http://www.caseyresearch.com/cdd/for-how-long-has-shale-delayed-peak-oil
Tähän ylistyslauluun kannattaa toki suhtautua pienellä kriittisyydellä lähteestä johtuen, mutta asian ydintä luonnonmukaisen viljelyn eduista, varsinkin lähitulevaisuudessa ja mahdollisessa öljykriisissä, se ei mitenkään muuta.
http://www.huililehti.net/nuori-polvi-vaihtaa-luomuun/
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378013001544 tämä tullut jo lokakuussa
Helsingin Sanomissa oli tänään (5.12) juttu teiden kunnon rapautumisesta, siltojen korjaustarpeesta jne. eli rahat ei riitä ylläpitoon kaikelle mitä on rakennettu, vain pääteille löytyy korjausrahaa.
Ei kai tämä mitenkään johdu mistään resurssien rajalllisuudesta… (vrt blogin nimi…)
Seppo
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/12/09/suomen-vientilama-paattyi-lokakuussa/201317002/12
”Suomen vientilama päättyi lokakuussa”
Tuonti väheni etenkin ÖLJYN sekä koneiden ja laitteiden tuonnin pienenemisen vuoksi.
Jotenkin aika absurdia, että samalla sivulla oli nämä kaksi uutista
http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/vakava_uhka_tekniikalle_suunnitelma_b_ta_ei_ole
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/12/10/kiinan-teollisuustuotannon-kasvu-hidastui/201317060/12
Tuosta artikkelista jää semmoinen maku, että joku on pettynyt tuosta vaivaisesta 10% kasvusta. Tuo 10% teollisuuden kasvuvauhti on suorastaan järjetön. Tuommoisella kasvuvauhdilla teollisuuden tuotanto tuplaantuu 7 vuodessa ja triplaantuu n.11 vuodessa.
Jännää tämä otsikointi:
”Facebookin uusi datakeskus käyttää 100 % tuulivoimaa”
Tekstissä kuitenkin sanotaan:
”Heikoissa tuuliolosuhteissa palvelinkeskus käyttää käytännössä myös muuta sähköä”
Sama pätee tietysti kaikkii muihinkin tapauksiin, joissa käytetään ”100 % tuulivoimaa”.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/facebookin+uusi+datakeskus+kayttaa+100++tuulivoimaa/a952206
Oisko tämä tarkempi?
”Facebookin uusi datakeskus ostaa laskennallisesti 100 % sähköstään tuulivoimana”
Mutta joo, harhaanjohtavaa otsikointia.
Silloin tällöin uutsoidaan ”läpimurrosta” jossain tekniikassa. Suurimmalle osalle läpimurroista käy kuten näille akuille, niistä vaan harvemmin enää uutisoidaan:
”Akkuhypen kääntöpuoli – mullistava ja halpa akkukeksintö osoittautui täydeksi flopiksi”
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/akkuhypen+kaantopuoli+ndash+mullistava+ja+halpa+akkukeksinto+osoittautui+taydeksi+flopiksi/a952617
Ja paljonkohan tätä kaasua tehtaillaan:
”Yli 7000 kertaa tuhoisampi kuin hiilidioksidi – tutkijat löysivät uuden ihmisen tuottaman kasvihuonekaasun”
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/yli+7000+kertaa+tuhoisampi+kuin+hiilidioksidi+ndash+tutkijat+loysivat+uuden+ihmisen+tuottaman+kasvihuonekaasun/a953220
https://www.sciencemag.org/content/342/6164/1316.2.full
Tänks. Törmäsin tunnuskyselyyn, mutta kaivoin:
Kyseessä siis tällainen kirje:
Finding Best Practices for Fossil Fuel Extraction
We were happy to see N. Butt et al. draw attention to the issue of fossil fuel extraction and its potential effects on biodiversity worldwide in their Policy Forum “Biodiversity risks from fossil fuel extraction” (25 October, p. 425). For years, diverse conservation non-governmental organizations and academic institutions have been working with extractive industries to incorporate best practices into their operations (1, 2). Many of these efforts have been focused on conventional petroleum extraction methods, and lessons learned from research done alongside extraction have been incorporated into international standards for best practices (3). Biodiversity can only benefit from increased involvement of biologists in the identification, avoidance, and mitigation of the effects of fossil fuel exploration and production.
Given the progress made thus far toward understanding the effects of conventional petroleum extraction, we propose that applied ecological research for conservation should expand immediately to areas with proven nonconventional fossil fuel reserves (such as oil sands, oil and gas shale, and coal bed methane). As conventional fossil fuel reserves reach their peak, the petroleum industry is actively stepping up their efforts to develop technologically and economically feasible extraction of nonconventional reserves (4). We call on ecologists and conservation biologists to become actively involved in this transition and to increase efforts to work side by side with national governments, extractive industries, and other stakeholders.
In addition, although we agree that northern South America and the western Pacific are important areas for biodiversity, we worry that the analysis presented is far too simplistic to be able to make robust recommendations on where efforts for best-practice enforcement should be focused, particularly when it comes to prioritizing some highly biodiverse areas above others. Any analysis of the pressures of fossil fuel extraction should include analysis of pressures from other sources (such as agricultural activities, legal and illegal extraction of renewable natural resources, lack of rigor in national legislation, and lack of enforcement) that could exacerbate biodiversity loss even when best-practice extraction is used.