Siirry sisältöön

Retoriikka 101 – Olkinukke

24 lokakuun, 2012

Rakentava asioista keskusteleminen on hankalaa, jos keskustelijat eivät tunne rakentavan ja (parhaaseen mahdolliseen) totuuteen pyrkivän keskustelun sääntöjä. Samaten heikko retoriikan tuntemus altistaa ihmiset uskomaan esimerkiksi poliitikkojen helppoja valheita ja totuuden vääristelyä ja tekee samalla totuudenmukaisten argumenttien löytämisestä vaikeampaa.

Myönnän heti, että en ole itsekkään mikään retoriikan tai argumentaatiovirheiden/hämäysten syvä asiantuntija. Osittain siksi alan aiheesta hieman kirjoittamaankin; jotta opiskelisin ja oppisin sitä enemmän, ja jotta oppisin myös teiltä. Yhtenä syynä on myös se, että luvatun ja odotetun talouskasvun jäädessä toteutumatta ja energian silti kallistuessa meidän eteemme marssitetaan käärmeöljy-kauppias toisensa perään. Perustason energiatietämyksen lisäksi olisi syytä siis olla perustason argumenttivirheiden tunnistustaito.

Väittelyssä tai keskustelussa argumentaatiovirheet ovat siitä haastavia, että niiden kumoaminen rationaalisilla vasta-argumenteilla on vaikeaa, sillä ne eivät ole loogisesti oikein tai väärin, vaan ne ovat virheellisiä. ”Not even wrong”, eli ”ei edes väärin” on ilmaisu jota olen nähnyt käytettävän, kun jokin argumentti sisältää runsaasti argumentaatiovirheitä ja retorista kikkailua. Kun jokin ei ole edes väärin, on sen vääräksi osoittaminen hankalaa, jopa mahdotonta, sillä, noh, se ei ole edes väärin.

Retoriikasta on nyt blogissani oma aiheensa, johon kaikki asiaa käsittelevät artikkelit tulevat. Tarkoitus on käsitellä erityyppisiä argumentaatiovirheitä ja kenties artikkeleita joissa näitä on silloin tällöin ilmaantuvilla blogauksilla. Tervetuloa mukaan.

***

Ensimmäinen käsiteltävä argumentaatiovirhe on useimmille kenties tuttu Olkiukko tai Olkinukke (Strawman). Wiki.

Olkiukolla tarkoitetaan sitä, että vastapuolen varsinainen näkemys tai argumentti jätetään huomiotta. Sen tilalle rakennetaan liioiteltu, vääristelty tai väärin tulkittu (siis käytännössä heikompi) versio vastapuolen näkemyksestä. Kun tämä on rakennettu, hyökätään sen kimppuun ja tuhotaan se alkutekijöihinsä tai osoitetaan se arvottomaksi ja heikoksi argumentiksi.

Tämä on looginen argumentaatiovirhe siksi, että olkiukon tuhoaminen ei tarkoita samaa kuin alkuperäisen argumentin tuhoaminen. Poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu on kuitenkin pullollaan olkiukkoja.

Otetaan pari esimerkkiä, ja katsotaan miten käy:

Sepe: ”Ilmastonmuutoksen hillintä on aivan liian kallista; mitä se nyt haittaa, että Suomessa saadaan vähän leudommat kelit?”
-> Ilmastonmuutos rinnastetaan vain yhteen sen mahdolliseen vaikutukseen, joka on helppo tyrmätä, kun sitä verrataan ilmastonmuutoksen hillinnän kokonaiskustannuksiin.

Tai:

Pekka: ”Kaikenhuipun Raulin mielestä ydinvoimalla on oma tärkeä roolinsa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Olen samaa mieltä, tarvitsemme kaikki keinot!”
Rami: ”Mä en tajua miksi sä haluat haudata meidät ydinjätteeseen kuten Rauli.”
Pekka: ”…”
-> Ydinvoima kuvataan lähinnä vain ydinjätettä tuottavana asiana, jolloin se on helppo saada vaikuttamaan järjettömältä.

Tai:

Pekka: ”Vihreiden mielestä Suomen tulisi karsia puolustusvoimiensa budjettia. Mä en vaan ymmärrä miksi ne haluaa jättää meidät täysin puolustuskyvyttömiksi.”
-> Puolustusvoimien budjetin karsiminen ja täysin puolustuskyvyttömäksi jättäminen ovat eri asioita, joista jälkimmäisen toteaminen vastuuttomaksi on huomattavasti helpompaa.

Tai:

Liisa: ”Mun mielestä meidän perheessä voitaisiin säästää enemmän energiaa.”
Jose: ”Miksi sä haluat tehdä meidän elämästä jotain keskiaikaista kylmässä ja pimeässä kitumista?”
Liisa: ”No just. Mut samalla me voitais sitten käydä vähän vähemmän töissä kun rahaa säästyis ja olla enemmän perheen kanssa…”
Jose: ”Voi he-le-vetti. Että meinaat samaan syssyyn ajaa meidät vielä köyhäintaloonkin? Ei kiitos.”
-> Kylmässä ja pimeässä elämisen osoittaminen ei-toivotuksi on aivan eri asia kuin energian säästämisen järjettömyyden perusteleminen. Samaten töiden vähentäminen on aivan eri asia kuin köyhäintaloon ajaminen, varsinkin jos se yhdistetään madaltuneisiin elinkustannuksiin.

From → Retoriikka

3 kommenttia
  1. Nyt kaikki mars jututtamaan paikkakuntienne kunnallisvaaliehdokkaita, jotta päästään raportoimaan mitä retorisia keinoja on käytössä, kun ehdokas a) vastustaa ydinvoiman lisäystä Suomessa, b) symppaa Saksan päätöstä luopua ydinvoimasta, c) uskoo, että talouskasvu on ikuista, d) kannattaa kaikenlaisten tukien kasvattamista ja uskoo ”rikkaiden” verotuksen kiristämisen riittävän siihen, e) keksikää lisää.

  2. Janne, kannatetaan. Mulle voi laittaa meilitse tai tänne hyviä ehdotuksia ja esimerkkejä joita voidaan sitten ruotia täällä tai tulevissa blogauksissa…

  3. Kuitenkin sanoisin näin: Vaikka retoriikan keinoja on ihan jees tunnistaa, niiden ”hyvällä hallinnalla” ei kannata milloinkaan verkkokeskustelussa / liveväittelyssä leuhkia. Parempi on lukea ja sisäistää Sokrateen menetelmä, kun hän kyselee Platonin dialogeissa vähän tyhmän oloisena menestyneiltä vertaiskansalaisilta asioita ja saattaa nämä lopulta ansaan. Sitäpaitsi Platonin dialogit on hiton hauskoja.

Jätä kommentti Rauli Partanen Peruuta vastaus