Skip to content

Rahaa vai Energiaa vai mitä?

lokakuu 29, 2012

Rahalla mitataan nykyään kaikkea. Samalla kuulemme, että rahaa luodaan nykyisissä pankeissa käytännössä tyhjästä luotonlaajennuksena (miten jokin jota luodaan tyhjästä voi mitata kunnolla yhtään mitään pidemmällä tähtäimellä?). Vaihtoehtoisesti valtio voisi luoda rahan, jolloin velka voitaisiin maksaa pois ja kriisit ratkaista, sillä raha ei olisi enää niukkaa (IMF:n tutkimus aiheesta, ja Ville Iivarisen yhteenveto). Tämä kirjoitus ei kuitenkaan keskity siihen kuka tai miten raha luodaan tai ei luoda. Tässä kirjoituksessa osoitetaan, että mikään määrä rahaa ei itsessään nosta elintasoamme eikä hoida yhteiskuntamme ongelmia (tosin hoitamalla rahanluonnin huonosti voimme kyllä pahentaa ongelmia ja tehdä niiden ratkaisemisesta vaikeaa, tai siis olemme jo vuosikymmeniä pahentaneet).

Raha

Mutta mitä raha sitten on? Kuvauksia on monia, mutta käytän tässä erästä perinteisemmästä äästä olevaa, joka on myös fakta (raha on tosin muutakin kuin tämä mutta ei mennä siihen nyt).

Raha on ”claim on work”. Eli eräänlainen vaatimus tai vaade työhön. Rahalla voin ostaa kipon, jonka valmistamiseen puuseppä on käyttänyt 2 tuntia aikaansa. Saan siis puusepän työn (ja osaamisen, eli kaiken tätä hetkeä edeltäneestä työstä kertyneen kokemuksen hedelmän) käyttööni maksamalla hänelle rahaa, jolla ostan kipon.

Energia

Mitä sitten on Energia ja miten se tähän kuuluu? Energia sinällään on yllättävän monimutkainen käsite jota voi kuvata monella tavalla ja tasolla, ja joka kulttuurista riippuen voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Energian eräs mielestäni käyttökelpoisin määritelmä on kuitenkin ”The ability to do work”. Se on siis kyky tehdä työtä. Ilman energiaa, ei tapahdu mitään. Ei yhtään mitään.

Suoritamme laskutoimituksen:

jos Raha = vaade työhön
ja Energia = kyky tehdä työtä
niin Raha = Vaade energiaan

Mitä sitten, kysyy joku? Sitä sitten, että rahan lisääminen systeemiin painamalla tai luotonlaajennuksella tai millä hyvänsä, tai edes sen kiertonopeuden lisääminen (joka myös kasvattaa esim. bkt:ta), ei luo lisää energiaa. Ei wattituntiakaan. Jos otetaan huomioon esimerkiksi horisontissa häämöttävä energiakriisi, niin rahalla siitä ei selvitä. Toki, todennäköisesti sen hoitamiseen kuluu rahaa, ja mittaamme sen vaatimien investointien hintaa rahalla, mutta se raha itsessään ei tee mitään. Ainoastaan se kaivuriin ostettu diesel ja puikkoihin palkattu kuski tekevät jotain. Ja tällöin, vaikka rahaa olisi kuinka helvetisti, kaivuri, diesel-öljy ja kuski, eivät voi olla tekemässä mitään muuta. Erilaisilla tariffeilla ja tuilla voimme myös saada investoinnit rahallisesti kannattaviksi (ja siten houkutteleviksi), vaikka ne eivät energiataloudellisesti olisikaan kannattavia (kuten esim. viljaetanoli-tehtaat todennäköisesti). Tällöin nämä investoinnit kuitenkin vain kaivavat meidät syvemmälle kuoppaan, eli pahentavat tilannetta!

Jos siis sanomme että jonkin kriisin hoitaminen maksaa sitä tai tätä, niin oikeasti tarkoitamme, että tämän kriisin hoitamiseksi se ja tämä energia otetaan jostain muualta hoitamaan tätä kriisiä. Mikäli energiantuotannosta saatavaa nettoenergiaa saadaan samaan aikaa kasvatettua kriisin vaatiman energian verran ja väestö kasvaa sopivasti, niin otamme kyseisen energian tulevaisuudesta, sekä joltain muulta potentiaaliselta projektilta tai kriisiltä (niin sanottu <k>opportunity cost, jonka mukaan sillä että teen tänään jotain on aina hintansa, sillä en voi silloin tehdä tänään jotain muuta). Tulevaisuudesta ottaminen johtuu puolestaan siitä, että käytämme tällä hetkellä uusiutumatonta, fossiilista energiaa. Jos tuotamme sen ja otamme käyttöömme tänään, emme voi tuottaa sitä samaa energiaa enää huomenna.

Kerrataapa vielä

Rahan syytäminen ongelmaan ei vie sitä pois, vaikka se voi vaikuttaa siltä. Ainoastaan se energia jota rahalla ostetaan, saa ongelman poistumaan (jos saa). Rahan määrä EI SIIS VAIKUTA kykyymme hoitaa ongelmia mitenkään. Mitä enemmän rahaa on suhteessa käytettävissä olevaan energiaan, sitä enemmän tuo energia keskimäärin rahassa maksaa. Tätä sanotaan myös inflaatioksi.

Elintasoonkaan rahan määrä ei vaikuta yhtään mitenkään. Elintasoon vaikuttaa se, mitä sillä rahalla hankimme. Tämä johtaa esimerkiksi siihen (josta kenties lisää myöhemmin), että pelkkä rahan siirtely paikasta tai johdannaisesta toiseen ei luo hyvinvointia tai elintasoa, vaikka se kasvattaakin BKT:tä (tästä lisää alla). Tämän lisäksi tällä finanssitaloudella on taipumus kasata rahaa yhä isompiin kasoihin muutamille tahoille, joka puolestaan tarkoittaa sitä, että potentiaalinen elintaso jonka kyseisellä rahalla voisi hankkia, jakautuu jatkuvasti epätasaisemmin väestön kesken. Eli rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tämän on osoitettu heikentävän lopulta kaikkien, myös rikkaiden hyvinvointia (aiheesta lisää esimerkiksi tästä kirjasta).

Mitä BKT todella kertoo?

Tarkennan lopuksi vielä, ettei jää epäselväksi, mitä BKT tai suositumpi BKT:n muutos oikeastaan tarkoittaa. Sitä kun käytetään usein (mutta virheellisesti) mittaamaan sitä, miten hyvin tai huonosti kansakunnalla menee. BKT:n muutos ei kuitenkaan mittaa sitä, miten hyvin tai huonosti meillä menee. Se kertoo ainoastaan sen rahamääräisen hinnan, joka nykyisellä elintasollamme tai hyvinvoinnillamme on. Jos siis hyvinvointimme putoaa vaikkapa ympäristön saastumisen ja luonnonvarojen ehtymisen ja muutaman muun tekijän vuoksi arvosta 100 arvoon 95, mutta samassa ajassa BKT puolestaan kasvaa arvosta 100 arvoon 105, näyttää tilanne tältä:
Alkutilanne: 100 bkt / 100 hv = 1 (hyvinvointiyksikön hinta bruttokansantuotteena)
Lopputilanne: 105 bkt / 95 hv = 1,105 (hyvinvointiyksikön hinta bruttokansantuotteena)

Olisikin ehkä kannattavampaa suunnata ponnistelut hyvinvoinnin maksimoimiseen kutakin bkt:tä kohden, eikä tuijottaa sokeasti BKT:n muutosta vuositasolla (kuten nykyään tehdään). Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin Degrowth voi olla yksi paikka aloittaa. Blogini talous-kategoriasta löytyy myös muutamia asiaa sivuavia tekstejä.

Advertisements
2 kommenttia
  1. Joku kirjoitti Financial Times lehdessä kerran, että se tapa millä asioita nykyään mitataan antaisi ymmärtää, että ainoa lisäarvoa tuottava teatterissa olisi popcornia väliajalla myyvä yrittäjä:-) BKT:kin nousee kaikenlaisen vaihdannan seurauksena riippumatta siitä mikä sen toiminnan ”arvo” on. Voihan BKT korreloida (ja varmasti usein korreloikin) hyvioen asioiden kanssa, mutta suolan käyttö BKT lukuja tuijotettaessa on hyvä ajatus.

    Vaihtoehtomittareissakin on ongelmansa. Äsken markkinoitiin paljon Bhutanin onnellisuusmittareita. Kehityshankkeiden piti arvioida vaikutus ihmisten onnellisuuteen. Tuollainen sekava mittari kääntyy helposti siihen, että eliitti pidättäytyy materiaalisen hyvinvoinnin lisäämisestä muille, koska esim. perheessä ollaan niin onnellisia, kun istutaan yhdessä lantanuotion ympärillä. Bhutanissakin naisten odotettavissa oleva elinikä oli muistaakseni melkein 20 vuotta alhaisempi kuin meillä. Pitäisi aina lisätä arviot myös kustannuksista, riskeistä, onnellisuuden vähenemisestä yms. siinä tilanteessa, että jatketaan nykymenoa.

    • Suurin ongelma bkt:ssa on se, että siitä on mutatoitunut jokin yleismittari sille, miten ”hyvin” meillä menee, vaikka se ei mittaa sitä (vaan sen hintaa). Nyt sitä käytetään päämääränä sen asemesta että sitä käytettäisiin työkaluna muiden mittareiden joukossa. Sen varjolla voi perustella kaikenlaisia hölmöyksiä jotka ei oikeasti hyödytä kuin pientä porukkaa kun ne samalla haittaavat isoa porukkaa. Kun mukaan lisätään hieman jargonia niin kukaan ei ymmärrä mistä setä telkkarissa puhuu, joten olettaa sen olevan totta (tai olettaa sen valehtelevan mutta ei itsekään tajua miten).

      Miten kävisi esimerkiksi ehdotukselle nykypolitiikassa, joka nostaisi ihmisten onnellisuutta, mutta laskisi BKT:tä? Miten sen voisi perustella? Ja miten helppoa se olisi ampua alas hyvinvoinnin tuhoajana ja suurena saatanana?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: