Lakimiehen argumentointi
Monissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa törmää nykyisin lakimiehen argumentointiin. Se on retorinen kikka siinä missä kaksoisstandarditkin, joten se olisi hyvä tunnistaa ja osoittaa silloin kun sitä käytetään, sillä se tekee koko keskustelusta turhauttavaa ja laskee keskustelun arvoa. Käydään siis nopeasti läpi mistä on kyse.
Lakimies argumentoi oikeudessa seuraavat seikat:
- Asiakkaani ei lainannut ruohonleikkuriasi
- Ruohonleikkurisi oli rikki jo silloin, kun asiakkaani lainasi sitä
- Ruohonleikkuri oli priimakunnossa, kun asiakkaani palautti sen
Samaan aikaan tai peräjälkeen siis annetaan ainakin kolme toisensa kumoavaa argumenttia. Asianajajan kannalta ei ole väliä, mikä argumenteista menee läpi, joten kannattaa laittaa kaikki argumentit peliin.
Ilmastoskeptikoiden kanssa voi törmätä vaikkapa seuraaviin argumentteihin:
- Ilmastonmuutosta ei ole olemassa (eli sitä ei ole vaikkapa pystytty täysin aukottomasti osoittamaan)
- Ilmastonmuutos on luonnon, ei ihmisen aiheuttama ilmiö
- Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on liian kallista
- On jo liian myöhäistä, eli ihmiskunnan kannattaa suunnata panoksensa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ei ehkäisyyn
Monien ydinvoimaa tiukasti vastustavien kanssa törmää usein esimerkiksi seuraaviin argumentteihin:
- Ydinvoima on liian kallista rakentaa, eli sitä ei kannata rakentaa
- Ydinsähkö on liian halpaa, joten se ei rohkaise energiansäästöön
- Uusiutuvat ovat (pian) halvempia kuin ydinsähkö, joten kannattaa rakentaa niitä
- Ydinvoiman osuus on ollut laskussa, joten sitä ei kannata rakentaa (pätisikö tämä myös uusiutuviin, mikäli niiden osuus olisi laskussa?)
Yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa tärkeintä on saada oma päämäärä läpi. Tämä päämäärä ei ole välttämättä kokonaisuuden kannalta paras, mutta se on esittäjän ja hänen tukijoukkojensa kannalta paras. Kun valehtelemisesta ei rangaista, argumentteja voi heittää sen mukaan mikä kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopii, riippumatta niiden loogisista virheistä tai ristiriitaisuuksista.
Tämä pätee toki minuunkin. Kertokaa minulle jos syyllistyn joskus mielestänne lakimiehen argumentointiin. Ainakin yksi seikka josta itse olen tietoinen ja jota yritän sulatella ja miettiä, on ydinvoiman suhde öljyhuipun tuomiin vaikutuksiin ja riskeihin. Tämä ansaitsee joskus oman kirjoituksensa, sillä se sisältää huomattavan määrän toisiinsa vaikuttavia seikkoja ja mekanismeja.
Kaikenhuipun blogi 
Miksi argumentin esittäjä ei koskaan valehtele, mutta toiset lankeavat aina siihen syntiin. Sitä haluan kysyä, mikä on luonnonsuojelijajengin ”paras”. Mitä etua he saavat heittäytymällä koko kapitalismin muuria vastaan ja saamalla palkaksi vihan ja monenlaiset sosiaaliset sanktiot?
Rainer, riippuu aika paljon mitä ja kenet määrittelet nyt luonnonsuojelijajengiksi. Etua saa monenlaisesta toiminnasta, tai ainakin koettua etua. Se, miten suoraa tai rahallista tämä etu on, vaihtelee myös paljon. Aihetta sivusin aikoinaan tekstissä:
https://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/05/18/miksi-ymparistojarjestot-vaikeuttavat-ilmastonmuutoksen-hallintaa/
Tässä artikkelissa oli kyse argumentoinnissa käytetystä retorisesta kikasta, johon tietysti syyllistyvät monet tahot. Ja siitä miksi meidän kaikkien tulisi olla siitä tietoisempi.
Nyt kun kysyit.. en ole nähnyt tässä blogissa lakimiehen argumentointia muuten kuin siltä ilmastoskeptikolta, jolle sittemmin annoit porttikiellon (fiksu päätös).
Muutoin sekavana argumentointina on jäänyt mieleen vain kirja-arviotasi ”Avoin vihreä talous” seurannut kommentointi, jossa toinen kirjoittaja Heikki Sairanen kävi puolustamassa omia talousnäkemyksiään, jotka olivat sovittamattomasti toisenlaiset kuin sinulla. Molemmat eivät voi olla oikeassa. Noh, ette ehkä ole siinä kumpikaan vahvalla alueellanne, joten sekavuus sallittakoon — se ei johtunut lakimiehen argumentoinnista ainakaan sun puolelta.
Tänks, rohkaisevaa 🙂
Sairasen kanssa puhuimme todennäköisesti hieman toistemme ohi, eli tavallaan eri asioista vaikka kutsuimme niitä samoilla nimillä. Olin tietysti mielestäni oikeassa, ja olen varma että niin oli hänkin. Mielestäni hän siis käytännössä rakensi jonkinlaisen olkiukon jonka sitten debunkkasi, ja vieritti sitten seuraukset kritiikkinä eri tahoille (jotka eivät olleet siis lähimainkaan väittäneet sitä mitä hän sanoi näiden väittäneen). Mutta myönnän etten tunne rahamaailman kaikkia sotkuja.
”Tämä pätee toki minuunkin. Kertokaa minulle jos syyllistyn joskus mielestänne lakimiehen argumentointiin.”
Arvostan että pyydät kertomaan, on helppo antaa huijata itseään jos ei yritä muita kuunnella. Ja kuten arvat niin liittyy tietysti ydinvoimaan.
En muista missä keskusteluketjussa (varmasti löydät nopeammin) sanoin että yritysten kokoa pitäisi jotenkin rajoittaa. Liian suuria yrityksiä ovat vaaraksi yhteiskunnille monesta syystä. Olit täysin samaa mieltä vaikka samalla ristiriitaisesti tuet jättihankkeita kuten suomeen rakenteilla/suunnitteilla olevat uudet ydinvoimalat.
Toinen yleinen asia johon usein törmää ovat ihmiset jotka eivät mieti kulutuksen merkitystä (miten paljon energiaa on järkevää kuluttaa maailmanlaajuisesti) vaan ajattelevat että kaikki on muka ok kunhan vaan käytetty energiaa on päästöttömästi tuotettu. Tähän ryhmään kuuluu käytännössä kaikki talouskasvun saarnaajia vaikka kyseessä on suuri harha, ongelma kun ei ole pelkästään energiantuotannon päästöt vaan myös itse kulutus.
Joo kiitos palautteesta, muistan tuon kyllä ja olen edelleen samaa mieltä firmojen koosta. En ole varma onko kyseessä välttämättä lakimiehen argumentaatio, mutta ristiriita kuitenkin. Suomen hankkeissa omistajina ovat vissiin myös valtio ja / tai itse voimalahanketta varten pienemmät firmat perustavat yhteisyrityksen sitä varten, mutta silti, energiabisnes globalisti on isojen multinationaalien hallitsemaa ja se ei minua miellytä. Osittain se johtuu myös enegiabisneksen luonteesta, ja tietysti sen valtavasta koosta.
Kuten ei miellytä sekään että kuluja karsitaan kaikkialta mahdollisesta voitontavoittelun nimissä, johon toimintaympäristö pitkälti pakottaa. Se ei välttämättä johda parhaimpaan ja turvallisimpaan hankkeeseen ja lopputulokseen. Toisaalta on paljon turhiakin regulaatioita joihin puolestaan on pakko haaskata resursseja vain muodon vuoksi… Nämä tosin ovat kaikkea muutakin koskevia näkemyksiä, eivätkä ominaisia vain ydinvoimalle.
Renewables, käytännössä noissa kahdessa esimerkkiargumentissasi on se vika, että kippaat vihaamasi teknologian viaksi jotain, mikä on itse asiassa järjestelmän laajuinen ”ongelma.” Lainausmerkeissä siksi, koska ei ole a) ihan selvää, että kyseessä olisi varsinaisesti vakava ongelma, ja b) on vielä vähemmän ideoita, mitä asialle voisi tehdä, paitsi sitä mitä nykyäänkin, eli säädellä luonnollisia monopoleja.
Miten on esimerkiksi mahdollista, että yritysten koko on ongelma kun puhutaan ydinvoimasta (Arevan liikevaihto 8.9 miljardia euroa, sisältää myös suurehkoja investointeja uusiutuvaan) mutta ei, kun puhutaan tuulivoimasta (Vestaksen liikevaihto 6.9 miljardia euroa, ei sisällä investointeja ydinvoimaan)? Onko ”liian ison” raja vaikkapa 7 miljardin liikevaihto?
Ei kai nyt sentään näin ole?
Energiainfrastruktuuri on väistämättä jossain määrin keskittynyttä. Googlaa luonnollinen monopoli! Joko energian tuotanto tai sen siirto tai molemmat ovat valituista energiantuotantotavoista riippumatta keskittyneitä. Kun näin on, yritykset saavat joka tapauksessa liian paljon valtaa jos sitä niille annetaan. Kysymys on siis siitä, annammeko yritysten sanella pelisäännöt kritiikittömästi vai säätelemmekö niitä poliittisin toimenpitein. Kumpikin on mahdollista riippumatta primäärienergian tuotantoon käytettävästä teknologiasta. Jos henkilökohtainen mielipide sallitaan, niin kansan melko kritiiikitön suhtautuminen uusiutuviin ei lupaa hyvää sen suhteen, että energiateollisuuden veijarit saataisiin pidettyä kurissa.
Mitä toiseen väitteeseesi tulee, on varmaan tuollaisiakin ihmisiä. Älä kuitenkaan sekoita ainakaan minua niihin.
PS. Suomessa uusien ydinvoimahankkeiden suurin omistajaryhmä on kuntalaisten omistamat, efektiivisesti voittoa tuottamattomat pienet sähköyhtiöt. (Kunnallisomisteisten yhtiöiden tuotot näkyvät jossain kunnan kassassa – esimerkiksi Helsingin Energia on ollut kaupungille melkoinen lypsylehmä ja mahdollistanut monta kivaa juttua.) Miten on mahdollista, että tämä on keskittymisen ja yritysten roolin kasvun kannalta huono, mutta yksityisellä rahalla ja pääomasijoittajien tuella (ts. voitonpyynnin vuoksi) nousevat tuulipuistot ovat hyvä?
”vihaamasi teknologian” mistä sellaista keksit en minä sitä vihaan tunnustan vaan heikot puolet. Kuten esimerkiksi mutatoituneita perhosia joka ei olisi pitänyt olla mahdollista…
Onko “liian ison” raja vaikkapa 7 miljardin liikevaihto? Yksinkertaistat liikaa, mutta mistä tiedät että en pidä Vestastakin liian isona yrityksena?
Renewables: ”En muista missä keskusteluketjussa (varmasti löydät nopeammin) sanoin että yritysten kokoa pitäisi jotenkin rajoittaa. Liian suuria yrityksiä ovat vaaraksi yhteiskunnille monesta syystä. Olit täysin samaa mieltä vaikka samalla ristiriitaisesti tuet jättihankkeita kuten suomeen rakenteilla/suunnitteilla olevat uudet ydinvoimalat.”
Ei ole ristiriitaa, koska liian suurta yritystä ei ole määritelty. Apple, Shell ja Citigroup ovat suuria yrityksiä. Saarijärven Pultti & Mutteri Oy taas ei ole. Onko TVO liian suuri?
Onko yritys liian suuri jos se pystyy omistamaan tai operoimaan ydinvoimalaa? Entä jos tehdään pienempiä voimaloita?
”Onko yritys liian suuri jos se pystyy omistamaan tai operoimaan ydinvoimalaa? Entä jos tehdään pienempiä voimaloita?”
Pienempiä voimaloita pienempää tuhoa pahan sattuessa? Kun pienennetään tarpeeksi riskit voivat olla hallittavissa. Kai potentiaalinen tuhon suuruus määrittelee rajan, tai riippuvaisuus. Mistään ei saisi olla niin riippuvainen ettei sitä helpolla pystyisi korvaamaan. Sehän on öljyn kirous, korvaamattomuus. Onko sitten parempi jos tehdään jostain toisesta asiasta yhtä korvaamatonta tietämättä kaikista riskeistä. Ja yritä olla tulkitsematta väärin, kiitos.
Eli kuuluu kai voi esittää niin että miten paljon tuhoja sallitaan jos jotain meneekin pieleen. Eli millä hinnalla / riskillä jokainen pitää saadaa ”oma 50” telkkari playstationeineen”. Missä kulkee rajaa, pitäisikö ”playstationien takia” sallia elämänmuotojen mutatointia mahdollisen virheen sattuessa, mikä eläin on sitten se raja? Ei sellaista tietä voi kulkea!
Yrityksen ylisuuruus ei siis välttämättä ole lompakon paksuudesta kiinni vaan myös ”tuotteesta”. Jos bioweapons Oy keksii loistavan biokemiallisen aseen vaikka sen liikevaihto on surkea miljoona vuodessa voi tietyssä mielessä pitää sen valtaa liian suurena.
Tässähän on justiinsa semmoinen puoli, mitä olen yrittänyt sinullekin selittää: meillä ei ole tietoa likimainkaan kaikista riskeistä, mitä ydinvoimasta pidättäytyminen tuottaa.
Jos nyt keskitytään edes pelkästään uusiutuvaan energiaan, niin emme oikeasti tiedä edes sitä, mitkä ovat suurella uusiutuvien penetraatiolla todella saavutettavat päästösäästöt. Tähänastiset tulokset eivät ole kehumisen arvoisia: juuri äsken selvittelin aiemminkin mainitsemani Navarren tilannetta, jossa viime vuosina puolet sähköstä on tullut uusiutuvista. Vaikka sähkönkulutus asukasta kohden on siellä aika tarkkaan puolet Suomen tasosta, päästöt per asukas ovat pyöristettyinä AIVAN SAMAT!
Kokonaisenergiankulutuskin on siellä vähäisempää. Siellä käytetään melkein 35% vähemmän energiaa mutta päästellään 100 kilon tarkkuudella yhtä paljon per asukas kuin Suomessa. Miten tämä voi olla mahdollista? Kyseessähän on edistyksellisestä energiapolitiikastaan palkintojakin saanut alue.
Sitten on sekin, ettemme tiedä, kuinka paljon uusiutuvia on todella rakennettavissa. On esimerkiksi esitetty, että jos otamme tuulesta liikaa energiaa, muutamme sääoloja. Tämä raja tulee vastaan paljon ennen kuin maailman energiankulutus on tyydytetty.
Emmekä tiedä edes uusiutuvien pitkän tähtäimen terveysvaikutuksia, vaikka oletettavasti ne jäävätkin aika pieniksi.
Ydinvoimassa on riskejä, mutta tiedämme niistä aika paljon enemmän. Yllättäviäkin riskejä voi tulla, mutta se ei poista mm. sitä tosiasiaa, että tiedämme ydinvoiman kykenevän leikkaamaan CO2-päästöjä tehokkaasti ja kohtalaisen pienellä resurssien kulutuksella.
parannettu lakimiehen argumentointi:
1. Asiakkaani ei lainannut ruohonleikkuriasi
2. vaikka asiakkaani olisi lainannut ruohonleikkuriasi, se olisi ollut rikki jo silloin, kun asiakkaani lainasi sitä
3. vaikka asiakkaani olisi lainannut ruohonleikkuriasi, ja vaikka se ei olisi ollut rikki jo silloin, kun asiakkaani lainasi sitä, niin ruohonleikkuri olisi ollut priimakunnossa, kun asiakkaani palautti sen
näin väitteet eivät ole keskenään ristiriitaisia!
Hyvä! 🙂