Skip to content

Kuukauden Kirja – Avoin Vihreä Talous – Sairanen & Stenhäll

heinäkuu 23, 2012

Helvetin hyvä keskustelun avaus jota maustaa muutama moka ja puute.

Avoin vihreä talous on täynnä ideoita joita on helppo kannattaa, ja joita voisin itsekin kuvitella ehdottelevani (ja olen itse asiassa ehdotellutkin). Kirjaa on tietysti helppo kehua, jos sen kanssa on samaa mieltä. Eniten pidin kuitenkin sen pragmaattisesta lähtökohdasta ja sen tunnustamisesta, että vapaat markkinat ovat usein poliitikkoja huomattavasti parempia tekemään päätöksiä siitä mikä on hyväksi ja tehokkain toimintatapa. Samaa mieltä olen myös siitä, että markkinoilla on myös haitallisia taipumuksia, joiden tunnistamiseen ja hallitsemiseen valtioiden on syytä keskittyä. Näitä ovat esimerkiksi kustannusten ulkoistaminen ympäristölle, kuten saasteet ja kasvihuonekaasu-päästöt. Alla puutun lähinnä häiritsevimpiin kohtiin, mutta kenties kovista sanoista huolimatta kirja oli minusta edelleen oikein hyvä.

Pientä ristiriitaa aiheuti se, että toisaalta kirja pyrkii kasvattamaan taloutta, ja olemaan silti ympäristöystävällinen. Otetaanpa lainaus lopun yhteenvedosta:

Avoin vihreä talous pyrkii talouskasvuun, mutta vain rajoissa, jotka esimerkiksi ympäristö sallii.

Nähdäkseni erittäin monet mittarit osoittavat jo nyt, että ollaan menty jo metsään ja pitkälle (ja hakattu sieltä kaikki elinkelpoinen pois). Eli ympäristö sallii tällä hetkellä lähinnä talouskasvun negatiivisuuden, ainakin suuressa osassa maailmaa. Ovatko kirjoittajat sitten sitä mieltä, että nyt pitäisi alkaa miettiä degrowthia ja muita rajumpia toimenpiteitä? Jäin käsitykseen, että eivät. Siis vaikka olenkin heidän ohjauskeinojen ja muiden kanssa vahvasti samaa mieltä, niin kenties lähtökohtani ovat sen verran synkemmät, että en näe näiden avullakaan saavutettavan hääviä talouskasvua, kenties kuplien puhaltelua lukuun ottamatta. Kuplat kun ovat aineetonta talouskasvua parhaimmillaan: niissä nimellinen varallisuus nousee nopeasti rahan nopeuden kanssa, jotka molemmat lisäävät BKT:tä, kulutusta ja velkaisuutta. Jatketaan tästä vielä seuraavalla lainauksella:

Avoin vihreä talous perustuu pitkälti aineettomaan talouteen. Aineettoman talouden tuottamien palveluiden kautta ihmiset pystyvät suuntaamaan myös toimintaansa vähemmän ympäristöä kuluttavaksi.

Olen samalla sekä samaa mieltä että eri mieltä: toki, aineeton talous luo kasvua varsin energiatehokkaasti ja vaikkapa älypuhelimen räplääminen ja app:ien shoppailu on varmaankin huomattavasti oikeaa krääsän shoppailua tai pikaveneellä ajelua suositeltavampia harrastuksia. Mutta en ole kovin varma siitä, että aineeton talous voi kasvaa loputtomasti sen pohjana olevaa aineellista taloutta suuremmaksi. Ihmisten perushyvinvointi ja elintaso, jotka monesti ovat vaatimuksia myös laajamittaisen aineettoman talouden kehitykselle ja ylläpidolle, ovat kiinni konkreettisessa: Ruoka, energia, rakennukset, tietoverkot, laitteet, infrastruktuuri jne. Jos tälle tielle lähdetään ”kasvu edellä”, voidaan päätyä loogisesti jossain vaiheessa Matrixissa varsin antoisasti esitettyyn yhteiskuntaan jossa käytännössä kaikki kulutus on virtuaalista. Ah miten ihanaa Elämää! Lisäksi mikäli talouskasvun pakkoa ei poisteta, törmätään lopulta samaan mahdottomuuden seinään kuin perinteisen saastuttavankin kasvun kanssa. Vaikka atomeita voidaankin järjestellä käytännössä loputtomasti uudelleen ja aina mielekkäämmällä tavalla (kuten jatkuvasti vaihtuva ja epäilemättä koko ajan paraneva ilmiö nimeltä muoti meille osoittaa), on ihmisillä rajallisesti aikaa ja tilaa tehdä sitä. Kasvun teoreettisella loputtomuudella ei ole mielestäni mitään tekemistä reaalimaailman kanssa.

Raha on velkaa, vai onko?
Osmo Soininvaara totesi blogissaan kirjasta: ”Muutamat suositut harhaopit kuten Zeitsgeist –liikkeen raha on velkaa –teoriat ryntätään tylysti.”

Raha on velkaa –aiheelle annettiin kirjassa noin sivu. En tiedä miten Osmo sen luki, mutta minulle siitä jäi lähinnä sekava olo. Ensin sotketaan raha on velkaa-ajatus talousdemokratia-liikkeen poliittiseen tavoitteeseen saada rahan teko-oikeus pois pankeilta ja Zeitgeist-liikkeeseen yleisemmin (itse teoria voi olla olemassa myös ilman näitä liikkeitä). En ole itse välttämättä sitä mieltä, että poliittiset toimijat olisivat sen vastuullisempia tai tehokkaampia rahan liikkeellelaskijoita kuin yksityiset pankit (joskin näitä yksityisiä pankkeja ei pitäisi tietenkään pelastaa muiden ihmisten rahoilla niiden otettua ahneuksissaan liikaa riskejä!). Se varsinainen debunkkaus ilmeisesti tapahtuu seuraavassa virkeessä (en muutakaan asiaan liittyvää tekstistä löytänyt):

Nykyisessä järjestelmässä pankit kun voivat luoda rahaa luottoekspansiolla, siis lainaamalla yrityksille ja kotitalouksille rahaa, joka syntyy vasta heidän maksaessaan rahat takaisin.

En väitä olevani aiheen asiantuntija, mutta olen käsityksessä että raha syntyy siinä lainausvaiheessa, ei takaisinmaksuvaiheessa (käsittääkseni teorian mukaan se raha tuhoutuu kun laina maksetaan takaisin). Toisaalla, alaviitteessä kerrotaan vielä:

Money as Debt –ohjelmassa väitetään, että koska raha on velkaa, pitää rahasta maksaa myös korkoa. Tätä korkoa ei löydy järjestelmän sisältä, jolloin järjestelmän on pakko kasvaa. Teesi on helppo kumota toteamalla, että myös korkoja keräävät henkilöt ovat osa talousjärjestelmää, joten mitään pakottavaa tarvetta talouskasvulle ei synny.

Näinhän siinä ilmeisesti väitetään, ja jos en ole ihan väärin ymmärtänyt, niin kirjailijoiden esittämä ”teesin kumoava toteamus” kumotaan myös (en muista olenko kyseistä ohjelmaa ainakaan kokonaan katsonut, joten menen mielikuvilla, joku raha on velkaa –asiantuntija voisi kertoa tarkemmin). Kirjailijat myös pyrkivät vaimentamaan vastaväitteet hieman epärehellisesti jo alkuunsa toteamalla:

Taloustieteilijät Paul Krugmanista lähtien ovat kuitenkin joutuneet havaitsemaan keskustelun mahdottomuuden: vasta-argumentteja ei hyväksytä, vaan erimielisyys tavataan katsoa vain ymmärtämättömyydeksi.

Tässä efektiivisesti tehdään asiasta keskustelu mahdottomaksi: Mikäli hlö A yrittää selittää raha on velkaa –teoriaa hlö B:lle, joka ei sitä hyväksy tai suostu ymmärtämään, niin hlö A:n teoria on väärin ja hlö A ei vaan suostu hyväksymään toisen vasta-argumentteja (jotka oletettavasti voivat käsittääkseni olla joko oikein tai väärin? En tosin kyseistä Krugman-väittelyä ole itse lukenut, se myönnetäköön.

En kutsuisi tätä Osmon sanoin ihan ”tylysti rynttäämiseksi” kuin ehkä termin negatiivisimmassa sävyssä (jossa tylyllä tarkoitetaan jotain muuta kuin asiallista tai avoimesti argumentoivaa).

Entä se Peak Oil?
Aihetta kenties huomattavasti tiiviimmin seuraavana minun täytyy olla kirjoittajien kanssa kenties eri mieltä muutamasta oletuksesta joita he esittävät. Täytyy lainata tähän tekstinpätkä:

Viimeaikaisten taloudellisten kriisien aikana keskustelu öljyn riittävyydestä on ollut vaimeampaa, mikä johtuu toisaalta siitä, että korkeiden öljynhintojen aikana tuotantoa on pystytty lisäämään epätavallisista lähteistä ja toisaalta siitä, että öljy muodostaa taloudellisesta toiminnasta aiempaa pienemmän osan. Tämä on myös tehokkaasti vaientanut netissä muulloin aktiivisesti toimivan peak oil –väen, joka odottaa yhteiskunnan romahtavan kalliimman öljyn kulutushuipun saavuttamisen ja aiheutuvan hinnannousun myötä.

Kyseiseen peak oil –väkeen varmaankin kuuluvana en voi olla työntämättä öljyisiä sormiani yllä olevaan. Ensinnäkin, tuotannon lisääntyminen epätavallisista lähteistä on ollut kohtalaisen vaatimatonta ja ennen kaikkea hidasta (poislukien ehkä liuskeöljyn/kaasun-ryntäys jenkeissä, jonka kestävyys tullaan lähivuosina mittamaan riskisijoittajien rahojen loputtua). Viimevuosien aikana käytännössä kaikki optimistiset (CERA) ja viralliset (IEA) tahot ovat laskeneet tulevaisuuden öljyntuotannon ennustettaan vuosi vuodelta alemmas. Öljy-yhtiöiden sylikoiran CERA:n Daniel Yerginin viimeisin veikkaus taisi olla 0,9 % kasvua vuodessa, joka tarkoittaa nykytrendillä sitä, että vapaille markkinoille päätyvän öljyn määrä itse asiassa vähenee tuottajamaiden nostaessa omaa kulutustaan tuotantoa enemmän.

Öljyn osuus energianlähteenä on toki suhteellisesti pienentynyt, mutta se on edelleen ykkönen, ja absoluuttinen määrä on kasvanut ainakin tynnyreissä, jos ei yhteiskunnalle saatavana nettoenergiana. Öljyllä on kuitenkin kriittinen rooli talousjärjestelmässä. Voisin verrata sitä verenkiertoon ihmiskehossa: Sekin on vain suhteellisen pieni osa kehoa ja sen toimintoja, mutta kohtalaisen olennainen.

On myös harhaanjohtavaa sanoa peak oil -väen odottavan yhteiskunnan romahdusta siitä tai tästä syystä. Toki, näitäkin henkilöitä on, ja heillä on runsaasti mielenkiintoisia argumentteja ja riski-analyysejä, mutta ei tarvita folio-hattua, asevarastoa ja romahdusteoriaa kuuluakseen kyseiseen ”peak oil” –väkeen. Tämä väki koostuu melko monipuolisesta otannasta kansalaisia ja kyseisenlainen yleistäminen on, noh, aika perseestä. Yllälainatun perään kirjoittajat tuovat vielä esille öljyhiekat, hiilen nesteytyksen ja öljyliuskeen, joilla kaikilla toki voidaan öljyn tuotannon huippua tasoittaa ja laskua loiventaa. Omassa kirjassamme tuomme esille näiden lisäksi myös muut keskeiset ”korvikkeet” ja niiden tuotannon tilanteen nyt ja näkymät lähivuosina. Kohtalaisen runsaan aiheeseen tutustumisen myötä en kykene ihan yhtä huolettomaan suhtautumiseen kuin Sairanen ja Stenhäll, mutta se ei varmaan kenellekään tule yllätyksenä, ollaanhan Kaikenhuipulla.

Kirjovihreet?
Kirjassa oli myös normaalia enemmän jopa ajoittain hieman häiritseviä kirjoitusvirheitä ja korjaamatta jääneitä lauseiden/sanojen muutoksia. Tämä olisi pitänyt oikolukea vielä kerran!

Lopuksi
Edelleen, yllä olevasta kritiikistä huolimatta kirjassa on todella paljon hyviä ideoita, ja todella soisin esimerkiksi monien poliitikkojen lukevan sen. Jos nyt pitäisi kerätä kourallinen reaalipoliittisesti toteutettavissa olevia hyviä ideoita talouteen, niin aloittaisin tästä kirjasta. Neljä tähteä viidestä.

Avoin Vihreä Talous (adlibris)
Kirjailija: Heikki Sairanen
Kirjailija: Jaakko Stenhäll
Kustantaja: Vihreä sivistysliitto (myös edullisena e-kirjana)
Sidosasu: Nidottu
Kieli: suomi
Julkaistu: 2012
Sivumäärä: 141
ISBN10:    9525078418
ISBN13:    9789525078411

Mainokset
7 kommenttia
  1. jukka permalink

    soininvaara tuntuu kirjoittavan mitä sattuu. eihän raha on velkaa ole mikään ”teoria” vaan ytimekäs kuvaus nykyisestä rahajärjestelmästä. ehkä soininvaaran kannattaisi lukaista tämä:

    http://archive.org/details/ModernMoneyMechanics

    vai onkohan zeitgeist-liike kaapannut usan federal reservin.

    (sanoisikohan soininvaara muuten että einsteinin suhtellisuusteoria on ”vain” teoria…)

    sairanen ja stenhäll tunutuvat olevan yhtä hukassa: ”lainaamalla yrityksille ja kotitalouksille rahaa, joka syntyy vasta heidän maksaessaan rahat takaisin.”

    siis asiahan on juuri päinvastoin: rahaa syntyy kun sitä lainataan ja se tuhoutuu kun velka maksetaan takaisin. jo tässä vaiheessa rupeaa miettimään että jos kirjoittajat eivät edes ymmärrä nykyisen rahajärjestelmän alkeita niin miten uskottavaa on että heillä olisi jotain realistista sanottavaa uudenlaisesta taloussysteemistä…

    edelleen: ”Money as Debt –ohjelmassa väitetään, että koska raha on velkaa, pitää rahasta maksaa myös korkoa.”. näin onkin nykyjärjestelmässä koska rahan luonti on annettu (ulkoistettu) keskuspankeille ja valtiot maksaa keskuspankeille korkoa luodusta rahasta (valtion velasta). mutta eräs money as debtin (ja ellen brownin web of debt) pointti onkin juuri se että jos valtio itse loisi rahansa niin sen ei tietenkään tarvitsisi maksaa itselleen korkoa.

    ”Tätä korkoa ei löydy järjestelmän sisältä, jolloin järjestelmän on pakko kasvaa. Teesi on helppo kumota toteamalla, että myös korkoja keräävät henkilöt ovat osa talousjärjestelmää, joten mitään pakottavaa tarvetta talouskasvulle ei synny.”

    jälkimmäinen lause ei kumoa teesiä vaan on itsestäänselvyys. tietenkin korkoja keräävät henkilöt ovat osa talousjärjestelmää, mutta eihän kukaan ole mitään muuta väittänytkään. tämä teesin kumoamisyritys tuo mieleen sanonnan ”not even wrong”

    http://rationalwiki.org/wiki/Not_even_wrong

    ”Tämä on myös tehokkaasti vaientanut netissä muulloin aktiivisesti toimivan peak oil –väen”

    niinkö? varmaankin kirjoittajat ovat tyytyväisiä kun peak oil-väki on tehokkaasti (lopullisesti?) vaiennettu niin kirjoittajat voivat kaikessa rauhassa kehitellä toinen toistaan ruusuisempia vihreitä kasvu-unelmia…

  2. Jukka, taisin saada nuo sinuakin nyppivät kohdat aika tehokkaasti poimittua kirjasta. 🙂

    Kuten yritän tuossa tuoda ilmi, niin siinä on silti tosi paljon hyviäkin ideoita, onnistuin vaan poimimaan tähän arvosteluun kaikki ne kohdat mitkä minua nyppivät syystä tai toisesta. Kirja on noista huolimatta varsin hyvä, mielestäni parempi ja objektiivisempi kuin esim Vihreä Uusjako. Hassua, mutta kirja olisi ehkä parempi jos nuo lyhyet raha on velkaa ja peak oil kappaleet olisi vain jätetty pois…

  3. MVA90 permalink

    ”En väitä olevani aiheen asiantuntija, mutta olen käsityksessä että raha syntyy siinä lainausvaiheessa, ei takaisinmaksuvaiheessa (käsittääkseni teorian mukaan se raha tuhoutuu kun laina maksetaan takaisin).”

    Vahvasti väitän että ei se raha minnekkään tuhoudu, muutenhan pankit eivät kykenisi myöntämään uusia lainoja koska niiltä loppuisi raha jossain vaiheessa.

    Olen myös kesän aikana tutustunut melko perusteellisesti Zeitgeist-liikkeeseen ja sen ”harhaoppeihin” ja tuo ”raha on velkaa” pitää kyllä täysin paikkansa, koska valtiosta lähtien kaikki saavat nykyään rahaa vain ja ainoastaan ottamalla lainaa eri pankeilta. Eli jokainen euro joka sinulla on, on jokun velkaa jollekkin taholle (pankille).

    ”Money as Debt –ohjelmassa väitetään, että koska raha on velkaa, pitää rahasta maksaa myös korkoa. Tätä korkoa ei löydy järjestelmän sisältä, jolloin järjestelmän on pakko kasvaa. Teesi on helppo kumota toteamalla, että myös korkoja keräävät henkilöt ovat osa talousjärjestelmää, joten mitään pakottavaa tarvetta talouskasvulle ei synny.”

    Tähän lainaukseen voin todeta että pakottava tarve talouskasvulle nimenomaan syntyy siitä että lainaksi otettu raha pitää maksaa takaisin KORON kanssa. Tätä voi havainnollistaa pienellä esimerkillä eli on 1 pankki ja sillä 100 asiakasta jotka kaikki ottavat 1000 euroa lainaa 10% korolla. Kun ihmiset alkavat maksaa takaisin lainojaan, heidän pitää siis maksaa 1100 euroa pankille koron takia mutta koska kaikki 100 henkeä ottivat 1000 euroa lainaa, heidän yhteenlaskettu lainasumma on 100 000 euroa mutta heidän pitää maksaa takaisin 110 000 euroa eli 10 000 euroa enemmän kuin heillä yhteensä on rahaa. Eli heidän pitäisi saada jostain hankittua 10 000 euroa lisää rahaa kuin mitä he alunperin saivat. Tämä taas johtaa uuden lainan ottamiseen ja kierre on valmis. Esimerkkiä voi myös pidentää ottamalla 1 ison pankin jolla on 3 pienempää pankkia asiakkaana ja 3 pienellä pankilla on kullakin 100 henkilöä asiakkaana mutta ”välikäsien” lisääminen ei muuta lopputulosta.

  4. jukka permalink

    ”Vahvasti väitän että ei se raha minnekkään tuhoudu, muutenhan pankit eivät kykenisi myöntämään uusia lainoja koska niiltä loppuisi raha jossain vaiheessa.”

    kun pankista lainaa rahaa niin pankki luo lisärahaa lainan verran, ja samalla kirjaa itselleen vastaavan suuruisen saatavan. siis liikkeellä olevan rahan kokonaismäärä kasvaa. kun laina on maksettu pankki poistaa tuon kirjauksen ja ollaan taas alkutilanteessa, paitsi sen koron suhteen. siis prosessin loputtua kokonaisrahamäärä on lisääntynyt koron verran. mutta itse lainapääomaa vastaava summa ensin luodaan ja sitten tuhotaan.

    pankeilta ei tietenkään lopu raha tässä prosessissa koska tarvittava rahamäärä ensin luodaan ja sitten takaisinmaksun yhteydessä tuhotaan. ja pankki pitää koron voittona. ainoa rajoitus on laissa säädelty paljonko pankki voi kerralla luoda rahaa suhteessa pankin talletuksiin.

  5. MVA90 permalink

    Minulla meni ilmeisesti puurot ja vellit sekaisin asiassa, kiitos selvennyksestä =)

  6. Kiitos arvostelusta!

    Kirjoittelin jotain pointteja blogiini, kun on kiva ohjata kiinnostuneita keskustelun luo!

    http://heikkisairanen.blogspot.fi/2012/07/avoin-vihrea-talous-kaiken-huippu.html

    • Kiitoksia vastakritiikistä. 🙂 suosittelen kirjaa harkitsevia lukaisemaan sen myös.

      Tuo ensimmäinen kohta kasvun rajoista ja omasta suht tiukasta tulkinnastanne sen kanssa ei ainakaan minulle riittävästi välittynyt kirjasta, mutta hyvä että tuli selvennettyä jälkikäteen, että siitä respektit 🙂

      Öljy aiheeseen palaamme viimeistään omassa kirjassamme ensi keväänä 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: