Skip to content

Yhteismaan Tragedian Loppu

heinäkuu 2, 2012

Yhteismaan tragedia, tutummin ”tragedy of the commons”, on varsinkin ympäristöasioista kiinnostuneille usein tuttu käsite. Siltä varalta että se ei sitä ole sinulle, niin käyn sen ihan pikaisesti ranskiksilla läpi alla käyttäen vanhaa kunnon lammasfarmari-esimerkkiä.

Kuvitellaan tilanne, jossa kylän lammasfarmareilla on yhteinen laidun, eli yhteismaa. Laitumen ruoho on uusiutuvaa, kunhan sitä ei ylikäytetä, eli:

  • Ei laidunneta liikaa (liian monta lammasta)
  • Ei laidunneta liian aikaisin keväällä

Eli kohtuukäytöllä kaikki kylän lammasfarmarit (joita on vaikkapa 10 kpl) voivat laiduntaa lampaitaan (10 kpl kullakin, yhteensä 100 lammasta) puolet vuodesta.

Varsinainen ongelma tulee siitä, että yksittäisen farmarin kannattaa lisätä lampaitaan, tai tuoda ne laiduntamaan liian aikaisin, sillä koko laitumen heikkeneminen jakautuu kaikkien farmarien kesken. Lasku menee 90 % muille, mutta hyöty lisälampaista tulee kokonaisuudessaan yhdelle farmarille. Kaikilla on kiusaus tehdä tämä sama, joka johtaa ennen pitkää siihen, että lampaita tulee liikaa ja laitumen kantokyky heikkenee. Täten heikentynyt tuottavuus (lampaat jäävät nälkäisiksi ja laihoiksi) kannustaa itse asiassa yksittäistä farmaria hankkimaan vielä lisää lampaita, jotta hän saa yhteensä enemmän tuottoa, ja laitumen kestävä kantokyky heikkenee entisestään. Ja niin edelleen. Aiheesta voi lukea lisää vaikkapa wikipediasta. Sanomattakin on selvää, että ongelman voi liittää paljon muuhunkin kuin lammaslaitumeen: ilmakehään, vesistöjen rehevöitymiseen, kalakantoihin…

Sitten itse asiaan.

Jutun otsikossa mainittiin että tähän ongelmaan tulisi loppu. Miten? Hämmentävän yksinkertaisesti:

Poistetaan yhteismaa
Yksityistetään se. Ja vielä parempaa: yksityistetään myös ilma ja vesistöt! Ja tämä ei tietenkään ole oma ideani, eikä edes kovin uusi. Mutta sen luonteesta johtuen sitä ei varsinkaan poliittisessa keskustelussa hirveästi näy, sillä eihän keskushallinto tietenkään halua luopua vallastaan hallita näitä yhteismaita (vaikka se tekeekin sen usein surkeasti, johtuen systeemisestä viasta, ei yksittäisistä poliitikoista tai virkamiehistä).

Mitä tämä sitten auttaisi? Yksinkertaistettuna: mikäli yllämainittu lammaslaidun olisi yksityisessä omistuksessa, se olisi tälle omistajalle (oli se sitten henkilö tai osuuskunta tai yhtiö) tuottavaa omaisuutta. Mutta vain mikäli omistaja pitäisi huolen siitä, että laidun pysyy kunnossa, eli sitä ei ylikäytetä. Nythän tilanne on pitkälti se, että hallinto päättää poliittisin perustein (jotka eivät ole lähelläkään synonyymiä tuottavalle tai järkevälle) miten yhteismaata käytetään tai ei käytetä. Tuloksena on useimmiten tehotonta käyttöä joka johtaa myös liikakäyttöön (koska saatu hyöty saadaan tehottomammin).

Poistetaan yhteisilma
Mutta mitä hyötyä olisi ilman yksityistämisestä? Ilmaahan hengittävät kaikki, ja se on kaikkien perusoikeus! No, kyllähän kaikkien pitää seistä jollain maaperälläkin. Silti maa on yksityistetty. Mitä ilman yksityistäminen tekisi, niin se antaisi esimerkiksi minulle mahdollisuuden haastaa oikeuteen taho, joka saastuttaisi minun ilmaani. Ihan samalla tavalla kuin kukaan ei voi tuoda jätteitään tontilleni ilman lupaa (tai seuraamuksia), niin kukaan ei voisi työntää läheisen voimalaitoksen piipusta paskaa taivaalle, jos se päätyisi minun (tai kenen tahansa muun) omistamaan ilmaan. Saastuttamiselle tulisi automaattisesti hinta, jota käsiään heiluttelevat poliitikot ovat koettaneet säätää vuosikymmeniä, onnistuen lopulta karsimaan vain törkeimmät tapaukset. Tämä kannustaisi myös kehittämään saasteetonta teknologiaa, sillä silloin sillä olisi jokin arvo, se olisi tuottavaa, koska sillä vältettäisiin korvausten jatkuva maksaminen yksityisille ilman omistajille. Tällä hetkellä jokainen uusi saasteiden vähentämisyritys kestää vuosikymmeniä, kun suuryritykset lobbaavat ja laahaavat jalkojaan poliitikkojen ollessa pakkoraossa, jossa he eivät voi astua näiden varpaille, mutta jossa heidän tehtävänsä olisi kuitenkin hoitaa kansalaisten asioita.

Poistetaan yhteisvesistöt
Entä vesistöt? Jos järven rannan asukkaat omistaisivat myös järven, tai meren, niin mitään turpeenoton tai maatilojen päästöjen ongelmaa tuskin olisi. Siinä missä nyt joudumme valittamaan järven rehevöitymisestä keskushallinnolle, jonka intresseissä on paljon muutakin kuin meidän puhdas vetemme ja joka tämän vuoksi on armottoman tehoton tekemään asioille oikeasti mitään, voisimme haastaa rehevöittäjän suoraan oikeuteen. Aivan samalla tavalla kun kukaan ei voi tuoda paskalietettään minun pihalleni ilman lupaa, tai edes kaataa sitä omalle pihalleen, josta se valuu minun pihalleni, niin näin ei voisi tehdä myöskään järveen tai mereen. Saastuttajalle tulisi todellinen intressi vähentää päästöjään, ja ravinteet saataisiin varsin nopeasti oikeaan käyttöön ja oikeisiin kohteisiin. Jälleen kerran, teknologialla olisi todellinen intressi kehittyä ympäristöystävälliseen suuntaan, siinä missä se nyt joutuu vatvomaan mahdollisuuksiaan poliittisin perustein tehtävän sääntelyn mukaiseksi usein vuosikymmeniä. Ei ihme että asiat laahaavat.

Hallinto tykkää Hallita
Tämän suuntaiset ehdotukset poliittisessa keskustelussa ovat varsin vähäisiä. Se johtuu muun muassa siitä, että hallinto menettäisi valtaansa, mikäli näin tapahtuisi. Mitä se sitten enää sääntelisi, reguloisi ja hallitsisi, jos ihmiset päättäisivät itse omasta omaisuudestaan, ja lähes kaikki olisi jokaisen omaa omaisuutta? Hallinto voisi huomata olevansa *gasp!* paljolti tarpeeton! Tämä voisi johtaa siihen, että kansalaiset eivät haluaisi enää rahoittaa hallinnon toimintaa maksamalla veroja. Tämä puolestaan voisi johtaa siihen, että hallitsijat joutuisivat kehittämään itselleen oikeasti jotain tuottavaa tekemistä sen asemesta, että nyt yhteisin varoin keskittyvät lähinnä tekemään itsestään tärkeämpiä ja lisäämään valtaansa (pahoittelen yleistystä kaikilta pyyteettömästi kanssaihmistensä hyvinvointia ajavilta). Noh, onneksi vähentyneiden regulaatioiden ja verojen myötä entiset hallitsijat huomaisivat, että itsensä työllistäminen vaikkapa yrittämällä on taas kerran jopa mahdollista. Ottaen huomioon, että hallinto kuitenkin on kiintynyt nykyiseen valtaansa ja siihen, että se voi tehdä toimiaan kansalaisten rahoittamana, niin on selkeästi nähtävissä, että se ei halua tilanteeseen mitään muutosta. Lyhyesti: keskushallinnolle on parempi, että kukaan ei omista yhteismaata, sillä silloin hallinto voi säännellä sen käyttöä. Tämä siitäkin huolimatta, että se johtaa lopulta yhteismaan tuhoon.

ps. Ei sillä että olisin kaikkea keskushallintoa vastaan. Lukija on ehkä jo huomannutkin kirjoituksessa olevan provosoivan sävyn. Tarkoitus on tietenkin herätellä kritiikkiä keskushallinnon ja yliregulaation huonoja puolia kohtaan, sillä siinä minkälainen keskushallinto on, mitä se tekee, miten se saa tulonsa ja mitä oikeuksia yksilöllä on tai ei ole, määrittelee lopulta aika paljon siitä, miten yhteiskunta toimii ja mihin suuntaan se kehittyy. Kannattaa myös kiinnittää huomiota termistöön; yksityistämisellä en tarkoita, että suuryhtiöt saavat haltuunsa kaiken; päinvastoin! Keskuhallinnolla tarkoitan nimittäin mitä tahansa suurta järjestelmää, joka pyrkii ja pystyy kontrolloimaan suuressa määrin kansalaisia, omaisuutta ja pakollisia menoja (verot, ravinto, energia esimerkiksi). Lisäksi kirjoitus pyrkii kiinnittämään huomiota niihin mekanismeihin, jotka estävät keskushallintoa toimimasta tehokkaasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Lisäksi takana on aihe johon kenties palaan vielä myöhemmin, ja se on hallinnon kyvyttömyys ja haluttomuus tehdä mitään päätöksiä tai lainsäädäntöä, jotka heikentäisivät sen valtaa ja/tai pienentäisivät sen tuloja merkittävästi.

Mainokset

From → Politiikka

10 kommenttia
  1. orvo permalink

    Auttaisiko asiaa jos Hallinnon virkamieheksi pääsemiseksi laitettaisiin ehdoksi 3v yrittäjänä olo jakso. Yrittäjänähän voi hallita haluamallaan tavalla kaikkea sitä mihin ikinä pystyy. Tulisi hallintokin siltä puolelta tutuksi. 3v jakso vuorottelisi siten, että yrittäjänä olo ajan ansio määrittelisi seuraavan virkamiehenä oloajan ansiotason. Virkamiestä koskisi sama sosiaaliturva kuin yrittäjääkin. Tulisi tuota kuuluisaa riskiäkin vähän hajautettua. Ehkä niitä lakeja ja määräyksiäkin tulisi hieman paremmin harkittua.
    Orvo

    • Orvo, voisihan tuo keskimäärin jotain auttaakin. Jossain facebookissa kiertää lausauhdus, että asetetaan poliitikkojen palkat vastaamaan vähäosaisten tuloja, niin jo alkaa tapahtumaan (tjsp).

  2. znah permalink

    Entäs sitten jos iso firma ostaa sen koko järven ja sen ympärillä olevan ilmatilan saadakseen saastuttaa rauhassa? Eihän siihen silloin voi kukaan vaikuttaa. Valitettavasti tämä maailma tällaisenaan toimii rahan armoilla. Nykysäännöksillä jonkinmoinen vaikuttaminen on vielä mahdollistakin kun osa asioista on yhteisiä.

    • Znah, onko pakko myydä sitä sille firmalle? Ei. Lisäksi, jos siitä järvestä lähtee joki tai sen yllä puhaltaa tuuli, niin ei kyseinen firma voi sitä vapaasti saastuttaa, koska sillä ei ole oikeutta saastuttaa välillisesti naapurinsa maita, vesiä tai ilmaa.

      Tosin lähtökohtaisesti sellainen maailma, jossa meillä on firma joka haluaa saastuttaa rauhassa mahdollisimman paljon, on vinoutunut. Vaikka sellaiseen istuttaisi millaisen systeemin, niin se vain vinoutuu ajastaan uudestaan. En ole ollenkaan varma että ”firmojen” pitäisi voida omistaa maata ylipäätään, firmat kun ovat kahmineet itselleen henkilöiden oikeudet, mutta eivät velvollisuuksia tai moraalia. Firmalla tarkoitan tässä yhteydessä ehkä eniten rajallisen vastuun suuria/kansainvälisiä (pörssi)osakeyhtiöitä.

      Suomessa vedet muuten ovat vesiosakaskuntien hallinnassa, joten ne ovat jossain yksityisen ja yhteisen välissä. Kiitokset Rainerille toisaalla kun huomautti tästä.

  3. Myöhäinen kommentti sallittaneen? Hiukan häiritsee ajatus, että yksityinen hoitaisi asiat aina viisaimmin. On uutisoitu suomalaisten Virosta ostamista taloista, jotka on jätetty rempalleen keskelle nättiä kaupunkia. On uutisoitu suomalaisista karja/sikatiloista, jossa väsähtänyt/tms omistaja on jättänyt elukat hoidotta ja kun asia todetaan, 90 % löytyy kuolleena ja loput niin toistensa paskassa, että ne on pikateurastettava.

    Miksi nostan asian esille on kuitenkin tämä: Kun ihmiskunnan kokonaisaktiivisuus on nyt ylittänyt maapallon pitkäaikaisen kantokyvyn, on ainakin minulle selvää, että merkittävä osa (80% ?) ihmiskunnan pääluvusta tuhoutuu tavalla tai toisella, joskaan ei ole vielä selvää millä mekanismilla ja aikataululla (ehkä resurssipulasta ja ilmastonmuutoksen keskileveysasteille tuomasta kuivuudesta yhdessä johtuva ruoanpuute ja maailmanlaajuinen nälänhätä? ehkä 80 vuodessa?). Kun pääluku pienenee, on yhä vähemmän ihmisiä, jotka voisivat toimia yksityisinä yhteismaan omistajina. Ja itse asiassa vielä pahempaa: yhteismaan määrä sen kun kasvaa, koska yksityisiä omistajia ei löydy niillekään aktiviteeteille, jotka aiemmin olivat yksityisessä omistuksessa, jos omistaja ja mahdolliset seuraajat ovat heittäneet henkensä.

    Ei minulla ratkaisua yhteismaan ongelmaan ole, mutta nähdäkseni esittämäsi yhteismaan ongelman ratkaisu (yksityistäminen) toimii vain talouskasvun aikakaudella, kun halukkaita omistajia riittää — ei enää sitten, kun romahdus alkaa saati sitten, kun se on tapahtunut.

    PS. Pystytkö säätämään blogialustan asetuksia niin, että kommenteissä näkyisi aikaleima? Ainakin minä kaipaan sitä.

    • Suorastaan toivon myöhäisiä kommentteja :). Useimmat näistä jutuista kun ei ole niin päivästä kiinni. Toi yhteismaan tragedia -juttu oli toki vaan yhdestä näkökulmasta annettu näkemys, keskustelunavaus. Tuollaisen systeemin päälleliimaminen nykyiseen järjestelmään ei tietenkään onnistu noin vain, vaan tarkoitus oli tuoda ilmi pointteja, jotka kenties olisivat toisin. Avainsanana kenties.

      Tässäkin aiheessa näköjään voidaan puhua suvereenisti myös ristiin: joidenkin mielestä meillä on jo nyt lähes kaikki yksityisomistuksessa, ja joidenkin mielestä elämme kuin kommunismissa. Keskustele siinä sitten :). Ja tuohon nykymeiningin kestävyyteen tässä ei sen enempi otettu kantaa, sillä tarkoitus oli tarjota suhteellisen suppea pisto. Kantokyky ylittyy systeemistä riippumatta tällä hetkellä railakkaasti.

      Argumenttiisi, jossa tarjoamani yksityistäminen toimii vain talouskasvun aikakaudella. Oikeastaan yksityismaa toimii varmaan paremmin oloissa joissa väkeä on vähemmän, sillä maata on silloin tarjolla enemmän, jos joku sitä vaan viitsii ja kykenee hoitamaan (mitä se kenenkin kohdalla sitten tarkoittaa). Tosin jos kuvaamasi die-off tapahtuu niin tuskin on mitään ”systeemiä” jota voisimme täältä käsin visioida, siitä että miten asiat hoituvat. Kortit jaetaan uudelleen.

    • Hyvä linkki ja artikkeli, tänks. Sieltä oli mukavasti osoitusta myös aiheesta kertovaan kirjallisuuteen ja tutkimukseen…

    • jorma permalink

      Mielenkiintoinen juttu kokonaisuudessaan. Tässä pikku kommentti yhteen kohtaan.

      >[…]Ostrom haastoi vahvasti sen perinteisen käsityksen, että yhteisresurssin hallinta pitää joko ratkaista yksityistämällä, ja ellei tämä ei ole mahdollista, valtion on kontrolloitava yhteisresurssia. Ostrom osoitti, että yhteisresurssin hallinta onnistuu ainakin joissain tilanteissa paremmin autonomisten yhteisöjen aktiviteetin kautta.

      ”Autonomisen yhteisön” ja valtion ero tuntuu minusta hieman keinotekoiselta. Eikö valtio ole pohjimmiltaan vain erittäin suuri ja mahtava, jonkinlaiseen imperialismiin kykenevä ”autonominen yhteisö”? Toki siihen suuruuteen ja mahtavuuteen vaikuttaa usein yhdistyvän myös sellaisia asioita kuin kömpelyys, hitaus, kankeus ja tuhlaus…

    • Sanoisin jotain siihen suuntaan, että Ostromin ”autonominen yhteisö” on tilanneriippuva. Ajattelen tässä nyt vaikka Balia, jossa yhden joen äärellä asuvat porukat käyttävät samaa vettä riisinviljelyyn, jolloin he perinteisesti päättävät keskenään miten vesi pidetään puhtaana / riittävänä / tms mikä on heille tärkeää, milloin tehdään uudistuksia, patoamisia jne (yhden joen varrella asujat = ns. subak-yhteisö). Viereisen joen kohdalla ei tarvitse tehdä samaa ratkaisua, koska se on toinen subak. Sitten heillä on myös hallinnollisia alueita (kuntia), joiden alueet ulottuvat esim. kahden jokisysteemin keskijuoksulle, joten siinä on taas eri yhteisö pohtimassa mitä tehdään (he eivät tietenkään päätä riisinviljelystä, vaan teistä ym. paikallisesta infrasta). Valtio on eri kaliiperin juttu, kun esim. sen lait ovat kaikille samat, ei tilanneriippuvuutta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: