2012 – Kesäkuun Uutislinkit
Kuukausittainen viestiketju, johon toivon kommentteihin linkkejä Suomen ja kansainvälisen uutismedian julkaisemiin, luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja muihin blogin teemaan (energiapolitiikka, rahoitus ja talous, hyvinvointivaltio, ilmastonmuutos jne) ainakin etäisesti sopiviin hyviin ja huonoihin uutisiin.
Myös keskustelu uutisista on sallitua ja suotavaa. Voit julkaista halutessasi uutisen ilman sen syväluotaavampaa kommenttia, mutta otsikko olisi kiva olla mukana. Julkaisen joistain uutisista ihan oman artikkelin niinkuin tähänkin asti, jos tulee jotain mielenkiintoista ja analyysiä vaativaa.
Kesäkuu 2012
Kaikenhuipun blogi 
http://www.spiegel.de/international/germany/germany-needs-miles-of-new-power-lines-to-make-energy-transition-a-835979.html
Tämä oli minusta kiinnostava varsinkin siksi, koska en ole hyvin perillä siitä mitä nuo verkkokustannukset ovat. Näppissääntö näyttää siis jutuin perusteella olevan, että kun 20GW ydinvoimaa ajetaan alas Saksalaiset joituvat maksamaan uudesta verkosta lisää ainakin 1 miljardi/GW puuttuvaa tehoa. Vertailukohdaksi selailin verkkoyhtiö Tennett:in sivuja (http://www.tennettso.de/site/en/press/overview). Myynti on heillä 6.2 miljardia ja toimittavat ehkä keskimäärin 15GWe tehon. Tuo tarkoittaa n. 5 senttiä/kWh verkkokustannusta nykytilanteessa.
…
”Germany needs 3,800 kilometers (2,361 miles) of new electrical lines to achieve Berlin’s plan to phase-out nuclear power by 2022, according to the country’s four main grid operators.
The companies presented their plan for a national expansion of the country’s power grid in Berlin on Wednesday. The proposal is expected to cost €20 billion over the next 10 years.
The four companies — 50Hertz, Amprion, TenneT TSO and TransnetBW — estimate that expanding wind power on the North and Baltic Seas would cost another €12 billion, and one of the transmission companies estimates its own costs until 2025 to be €10 billion.”
Ai niin….tämä oli minusta yksi viime kuukauden kohokohtia. Ei varsinaisesti mediassa, mutta todella hyvä silti liittyen niihin vaikeuksiin mitä puhtaan teknologian startuppehin liittyy. Thiel tuntuu tietävän mistä puhuu. Piti tarkistaa kuka hän on ja nähtävästi kaveri oli perustamassa mm. PayPal:ia.
http://blakemasters.tumblr.com/post/23787022006/peter-thiels-cs183-startup-class-14-notes-essay
tuohan oli mielenkiintoinen, class 15 on myös aiheeseen liittyvä siellä puhutaan mm energian varastoinnista
http://blakemasters.tumblr.com/post/24122680868/peter-thiels-cs183-startup-class-15-notes-essay
krugman taas puhuu elvytyksestä ja säästämisestä:
http://www.nytimes.com/2012/06/01/opinion/krugman-the-austerity-agenda.html?
”By all means, let’s balance our budget once the economy has recovered — but not now. The boom, not the slump, is the right time for austerity. ”
tietenkin tämä on loogista, jos uskoo että talous rupeaa kunnolla kasvamaan. mutta krugman ei suostu käsittelemään tätä kysymystä.
mielenkiintoisesti krugmanin mielestä säästöillä oikeastaan ajetaan aivan muita asioita kuin voisi kuvitella:
”So the austerity drive in Britain isn’t really about debt and deficits at all; it’s about using deficit panic as an excuse to dismantle social programs. And this is, of course, exactly the same thing that has been happening in America. ”
näköjään soininvaarakin uskoo loputtomaan talouskasvuun
http://fifi.voima.fi/artikkeli/2012/toukokuu/nakokulma-vihreaa-kulutuspolitiikkaa-a-la-soininvaara
en ole itse lukenut soininvaaran kirjaa mutta kuulosta aika oudolta tuon kirja-arvostelun mukaan. soininvaarahan on tilastotieteilijä joten eihän se voi teeskennellä ettei ymmärrä kvantitatiivista dataa, prosenttilaskua jne. ehkäpä tämä on sitten sellainen tilanne että joku kirja pitää lukea nimenomaan sen takia että se on huono.
Luin(kuuntelin) Krugmanin tuoreen teoksen (joku end this depression now tms) ja sieltä tuli aika hyvin selville miehen näkemys, eli aika vahvaa keynesiläisyyttä edustaa. Siinä on tosiaan kaksi pääongelmaa:
1- Poliitikot eivät pysty Keynesiläisyyteen. He eivät yksinkertaisesti kykene, jos systeemisistä ongelmista johtuen, kiristämään verotusta ja vähentämään julkisia investointeja/kulutusta hyvinä aikoina. Heti kun talous alkaa nousta, aletaan puhumaan verohelpotuksista ja muista, ja sitten lamassa otetaan lisää velkaa ja leikataan. Keynesiläisyys, sikäli mikäli se toimii (itävaltalaisen talousteorian mukaan tosin se aiheuttaa kaikenlaista ongelmaa, kuten vääriä investointeja jne), toimii vain jos siitä otetaan myös ne ”ikävät” puolet käyttöön. En tiedä kauanko demokratiassamme pysyisi vallassa poliitikko joka hyvinäö aikoina ahnehtisi valtiolle pääomia lisäveroilla ja investointien vähentämisellä.
2- Tämä on sitten valtavirrasta poikkeava huoli, eli tuo talouden kyvyttömyys voimakkaaseen ja pitkään kasvuun kallistuvien resurssien maailmassa. Miten käy velkaantuneiden talouksien jos fyysinen todellisuus panee stopin sille kasvulle, jonka varaan velat on otettu? Tilanne on entistä pahempi, sillä velanhoitokulut kasvavat entisestään. Jenkeillähän on se mahdollisuus painaa omia dollareitaan periaatteessa loputtomasti, mutta Euromaat ovat tämän mahdollisuuden napsaisseet itseltään pois (vikka sitä käytännössä voidaan kiertää, jota Krugman myös kirjassaan kehottaa tekemään)
Soininvaaran kirja Vihreä Politiikka on itselläni juuri kesken, teen siitä varmaan kuukauden kirja-esittelyn kunhan saan luettua. Ainakin haastattelumme mukaan Soininvaara uskoo jonkinlaiseen hyvään(vihreään) ja pahaan kasvuun, ja siihen että niitä voidaan jotenkin optimoida ja ohjailla eri menetelmin. En sitten tiedä miten hän tilastotieteilijänä selittää itselleen kuinka hyvä vihreä kasvu voi olla loputonta..?
”En sitten tiedä miten hän tilastotieteilijänä selittää itselleen kuinka hyvä vihreä kasvu voi olla loputonta..?”
tätä minä olen ihmetellyt, ja kai tämä pätee vihreisiin yleensä.
voisi sanoa että ”tavallisten” puolueitten näkemys asiasta on naivin ristiriitainen: fysikaalisten resurssien merkitys kiistetään tai ajatellaan että ongelmat kärjistyy korkeintaan kaukana tulevaisuudessa.
vihreitten näkemys on jotenkin oudolla tavalla monimutkaisemmin ristiriitainen: tavallaan ollaan huolissaan resursseista mutta jotenkin kuitenkin uskotaan että kaikki hyvät asiat voisi toteutua. ehkäpä tässä on taustalla että (puna)vihreyteen on liittynyt ajatus että koko maailman elintasoa voisi parantaa. on varmaan vaikea noin vain todeta että fysikaalisten syitten takia tämä ei voi koskaan olla mahdollista nykyisillä väestömäärillä.
mutta mitä hyötyä tämmöisistä monimutkaisesti ristiriitaisista ajatusmalleista sitten voisi olla? ei nyt tule yhtään mieleen… pikemminkin tästä on vain haittaa. tulee vaikutelma että ”tavallisilla” puolueilla ja vihreillä on jotenkin kilpaileva näkemys tulevaisuudesta jotka ainakin jossain määrin ovat realistisia. vaikka voisi sanoa että ne molemmat on epärealistisia mutta eri tavalla.
jukka:
>tulee vaikutelma että “tavallisilla” puolueilla ja vihreillä on jotenkin kilpaileva näkemys tulevaisuudesta jotka ainakin jossain määrin ovat realistisia. vaikka voisi sanoa että ne molemmat on epärealistisia mutta eri tavalla.
Sanoisin sekä Vihreiden että ”tavallisten” puolueiden puolustukseksi, että maailma yhteiskuntineen, talouksineen ja biosfääreineen on kuitenkin hyvin monimutkainen järjestelmä, eikä siksi mikään poliittinen puolue oikein voi olla aina oikeassa kaikessa. Eikö se ole vähän niin kuin demokratian ideakin? Kansa kai sitten idean mukaan keskustelee ja antaa palautetta (muodossa tai toisessa) niistä näkemyksistä.
Uutistoimisto AP kertoo Vihreän langan välityksellä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ylittänyt uuden haamurajan: 400 partikkelia miljoonasta.
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ap-400-%E2%80%93-vaarallinen-raja-ylittyi-ensimm%C3%A4ist%C3%A4-kertaa-800-000-vuoteen
Mittaus on tehty Arktiksella ja ylitys on väliaikainen eli pitoisuus tulee laskemaan kesän kuluessa, kun taiga lakaa yhteyttää täydellä teholla.
Vaikka ylitys on väliaikainen tuskin vie enää montaa vuotta, niin haamuraja ylittyy pysyvästi.
Jukka kirjoitti: ”voisi sanoa että “tavallisten” puolueitten näkemys asiasta on naivin ristiriitainen: fysikaalisten resurssien merkitys kiistetään tai ajatellaan että ongelmat kärjistyy korkeintaan kaukana tulevaisuudessa.”
Tämähän on myös valtavirran taloustieteilijöiden ja energia-alan organisaatioiden näkemys. Poliitikot joutuvat, hyvässä ja pahassa, luottamaan asiantuntijoihin monissa asioissa. Yksi ihminen ei voi tietää kaikkea.
Jos öljyntuotannon hiipumisesta löytyisi vastaava varsin laaja yhteisymmärrys kuin ilmastonmuutoksesta, asia voisi nousta hyvinkin nopeasti puolueiden agendalle. Seuraavaa IEA:n raporttia julkaistaessa ollaan taas jännän äärellä: jos IEA katsoo olevan syytä soittaa varoituskelloja selväsanaisesti, meillä saattaa olla Ajankohtaisen kakkosen öljyhuippuilta ennenkuin arvaammekaan…
”vihreitten näkemys on jotenkin oudolla tavalla monimutkaisemmin ristiriitainen: tavallaan ollaan huolissaan resursseista mutta jotenkin kuitenkin uskotaan että kaikki hyvät asiat voisi toteutua. ehkäpä tässä on taustalla että (puna)vihreyteen on liittynyt ajatus että koko maailman elintasoa voisi parantaa.”
Tässä vaikuttanee vihreiden poliittinen perintö: liikkeen lähtökohta oli luonnon rajallisuuden ymmärtämisessä, mutta sittemmin puolue on halunnut tehdä pesäeroa radikalismiin ja nojautunut vahvasti asiantuntijatietoon. Ristiriita liikkeen lähtökohtien ja nykyisen valtavirtaisen asiantuntijatiedon välillä on huomattava, ja vaikkapa Soininvaarasta saa kieltämättä käsityksen että hän haluaisi heivata melkoisen osan vihreää ideologiaperinnettä yli laidan.
Ajatus siitä, että koko maailman elintasoa voisi parantaa, ei nähdäkseni ole mitenkään erityisen punavihreä ajatus, vaan ihan valtavirran politiikkaa. Liberaalivihreä Soininvaarakin muistaakseni perustelee talouskasvun tarpeellisuutta köyhien elintason nostamisella, ja samansuuntaisia ajatuksia ovat esittäneet monet muutkin talouden ja politiikan vaikuttajat.
tuomas: ”Ajatus siitä, että koko maailman elintasoa voisi parantaa, ei nähdäkseni ole mitenkään erityisen punavihreä ajatus, vaan ihan valtavirran politiikkaa. ”
nojaa ehkäpä tässäkin on tavallaan kaksi rinnakkaistodellisuutta. kaikki puolueet varmaan puheen tasolla ovat tätä mieltä mutta toisaalta mitään konkreettista ei tapahdu. voisi ehkä sanoa että mitään ei tehdä koska köyhyydestä on meille niin paljon hyötyä. jos me (siis vaikkapa oecd maat) voidaan pitää bangladeshin ja kiinan palkat alhaalla (ja ihmiset siis köyhinä ja niitten valmistamat tuotteet ”kilpailukykyisinä”), niin silloinhan me saadaan halvalla kännyköitä ja t-paitoja. koska tämä puoli globalisaatiosta hyödyttää kaikkien puolueitten kannattajia, niin puolueitten näkemyksetkin on samansuuntaisia.
tavallaan siis länsimaissa riisto on ulkoistettu ”muualle maailmaan” joten valtavirtapuoleitten vastakkainasettelu on vähentynyt.
Kilpailevaa kirjallisuutta tulossa syksyllä: ”Valomerkki – Makean elämän loppu”
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9517968426
Mielenkiintoista! Ei vaikuttanut ihan suoraan kilpailevalta teoksesta, joskin vaikea kuvauksen perusteella sanoa muuta, kuin että tulen varmaan tuon lukemaan ja blogissa esittelemään 🙂
Jos aihepiiri ylipäätään saa enemmän huomiota niin se voi toimia kaikille positiivisena asiana.
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_ymparisto_voi_romahtaa_jo_seuraavina_vuosikymmenina/6168655
Tutkijat: Ympäristö voi romahtaa jo seuraavina vuosikymmeninä
Taitaa olla sama uutinen toisin ilmaistuna.
http://www.tiede.fi/uutiset/4720/maapallon_elonkeha_muuttuu
Maapallon elonkehä muuttuu
Asiassa ei sinänsä mitää muuta uutta kuin aika. Resurssien niukkuus ja elinympäristön liika kuormitus samaan aikaan tulee kyllä antamaan ihmiskunnalle todellisen haasteen.
Hitto.
Hmm. Tämän blogin lukijat uskonevat kaikki jonkinlaiseen tulevaan romahdukseen, mutta minkälaiseen, se vaihtelee. Onko siis niin, että resurssien niukkuuden aiheuttaman asteittaisen köyhyyden lisääntymisen ja sosiaaliturvan alasajon yhteiskuntamoraalimme vielä kestää, mutta ilmastonmuutos (kuivuus) iskee kaiken paskaksi?
Noh, Suomeen tosin ennustetaan ilmaston muuttuessa lisää sateita, varsinkin Lappiin. Näissä Aiguo Dain mallintamissa (ja Al Gorenkin esityksiinsä lainaamissa) kuivuuskartoissa asia ilmenee melko selkeästi https://www2.ucar.edu/atmosnews/news/2904/climate-change-drought-may-threaten-much-globe-within-decades
Hei, mä en usko romahdukseen :).
En ainakaan semmoiseen kovin nopeasti etenevään. 10-100 vuoden nopeudella ehkä. Kehittyneet yhteiskunnat ovat ehkä komplekseja ja siten teoriassa haavoittuvia, mutta kompleksisuus indikoi myös hyvää sopeutuvaisuutta muuttuviin olosuhteisiin.
J.M. romahdus se on hitaampikin romahdus. 🙂 Ei sillä, mulla on sama näkökulma tuosta nopeudesta, todennäköisimmin homma rappeutuu vuosikymmenten kuin kuukausien aikana. Se tekee asiaan tarttumisen tietysti hankalaksi, varsinkin kun ”virallisessa keskustelussa” mitään romahdusta ei ole oikein ole olemassakaan, vaikka indikaattori toisensa perään sektorilla jos toisellakin näyttää näin olevan. Miksi hoitaa romahdusta tai valmistautua siihen, jos sitä ei kerran ole olemassa, kun ei siitä kerran puhuta?
Kompleksisuudesta olen hieman eri mieltä. tai siis joo, se ehkä ehkäisee juuri tuollaista nopeaa romahdusta (sitä kai tarkoitit?), mutta toisaalta saattaa edesauttaa (kompleksia systeemiä on vaikea havainnoida riittävän kokonaisvaltaisesti) hitaampaa rappeutumista. Mutta joo, riskejähän on kaikenlaisia, ja joihinkin on enempi järkeä varautua kuin toisiin. Turvavyö kannattaa laittaa kiinni, mutta kannattaako jättää kokonaan ajamatta kolarin pelossa?
Tästähän on puhetta jo paljon ollut, mutta vetoan edelleen aivojen antamaan esimerkkiin: ei ole kovin montaa kompleksimpaa järjestelmää, mutta ei myöskään ole kovin montaa sopeutumiskykyisempää järjestelmää. 🙂
Jännä juttu muuten on se, että aivojen toimintaa on itse asiassa pyritty ymmärtämään käyttämällä maailmantaloutta mallina.
Mielenkiintoinen malli kieltämättä. Mutta joo, tässä pitäisi määritellä romahdus ensin, eli mitä sillä tarkoitetaan ja ei tarkoiteta. Mä kallistuminen johonkin systeemin vastentahtoiseen/suunnittelemattomaanyksinkertaistumiseen. Ei siis ehkä niin ”vakavaa” kuin termi antaisi ymmärtää. Vähän kuin lamakin, joka karsii yhteiskunnasta siihen kertynyttä ”läskiä”, mutta laajemmin ja systeemisemmin ajateltuna.
Siis se että meillä on vaikkapa ympäristölainsäädäntöä jota viranomaiset eivät resurssipulan vuoksi kykene valvomaan lähimainkaan tarpeeksi on romahtamista, jolloin järkevää olisi yksinkertaistaa kyseistä lainsäädäntöä ja muita viranomaisten toimia jotta vähät resurssit riittäisivät edes johonkin muuhun kuin kulissien ylläpitoon.
Janne Pyykkö:
>Tämän blogin lukijat uskonevat kaikki jonkinlaiseen tulevaan romahdukseen, mutta minkälaiseen, se vaihtelee.
Itse en mielestäni usko tulevaan romahdukseen (enkä romahtamattomuuteen).
Mutta tosiaan, yllä kommentoineisiin viitaten ja yhtyen: Se mitä ”romahdus” ylipäätään tarkoittaa, taitaa olla aika epäselvää. Tarkempi määrittely auttaisi varmaankin vastaamaan tarkemmin.
J. M. Korhonen:
>vetoan edelleen aivojen antamaan esimerkkiin: ei ole kovin montaa kompleksimpaa järjestelmää, mutta ei myöskään ole kovin montaa sopeutumiskykyisempää järjestelmää.
Tästä vetoamisestasi tulee ekana mieleen sellainen tosiasia, että mitkään tunnetut aivot eivät ole toimineet (eläneet) lähellekään ikuisesti. Ja useimmat maailman historian aikana syntyneet ja kasvaneet aivot ovat tuhoutuneet (kuolleet).
saksassa taas pohditaan että mitä tuli päätettyä sähkön tuotannon ja hinnan suhteen:
http://www.spiegel.de/international/germany/germany-s-nuclear-phase-out-brings-unexpected-costs-to-consumers-a-837007.html
Pallo natisee liitoksissaan ja tutkijoiden logiikka (?) kulkee rataa: ”kuinka maapallo voitaisiin vielä pelastaa vähentäen samalla köyhyyttä ja edistäen talouskasvua”
http://www.hs.fi/ulkomaat/Maapallon+riskirajoista+osa+on+jo+ylitetty/a1305574103322
Henk.koht. olen kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että romahdukseen (yhteiskunnan rapautumiseen) on vielä 10-15 vuotta, hitaampaa romahtamista pidän toiveajatteluna. Pahin katalysaattori ei ehkä tule olemaan öljyn/resurssien puute vaan joku globaalin luokan ympäristökatastrofi.
Esim hesari uutisoi, että Japani on käynnistämässä pari ydinvoimalaansa realiteettien iskiessä kilpailevassa maailmassa elävän maan tuulilasiin (sähkön hinta). Siitä voi tietysti olla montaa mieltä, kannattaako juuri Japanissa olla ydinvoimaloita, tai kannattaako Japanissa ylipäätään kenenkään asua, mutta ottaen huomioon että nuo sammuneina olleet 50 ydinvoimalaa on korvattu käytännössä täysin fossiilisilla tuontipolttoaineilla, niin on selvää että ydinvoima korvaa fossiilisia ja hiilijalanjälki Japanin osalta pienenee.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Japani+k%C3%A4ynnist%C3%A4%C3%A4+kaksi+ydinreaktoria/a1305574876109
http://www.reuters.com/article/2012/06/12/us-iata-china-emissions-idUSBRE85B09W20120612
China will take swift counter-measures that could include impounding European aircraft if the EU punishes Chinese airlines for not complying with its scheme to curb carbon emissions, the China Air Transport Association said on Tuesday.
Niin.
En muista onko jo ollut täällä, mutta spottasin Soininvaaran blogilta Naturen jutun tammikuulta: korkea öljyn hinta tärkeä tekijä Etelä-Euroopan talouskriisissä.
http://www.nature.com/nature/journal/v481/n7382/full/481433a.html?WT.ec_id=NATURE-20120126