Skip to content

Asiantuntija-artikkeli – Miten öljyn hinta vaikuttaa talouden kehitykseen?

Touko 28, 2012

Voiman verkkolehti fifi julkaisi kirjoittamani asiantuntija-artikkelin (joku muu sitä tuollaiseksi ensin nimitti) aiheesta miten öljyn hinta vaikuttaa talouden kehitykseen. Erittäin seksikäs ja kepeän kuuloinen aihe siis!

Kipin kapin lukemaan se tuolta:

http://fifi.voima.fi/artikkeli/2012/toukokuu/miten-oljyn-hinta-vaikuttaa-talouden-kehitykseen

Keskustelua artikkelista voi viritellä sitten täällä ja/tai tuolla fifin artikkelin yhteydessä.

Advertisements
11 kommenttia
  1. jukka permalink

    hyvä kirjoitus, toivottavasti herättää keskustelua fifissä!

    tähän talouspuoleen liittyen:

    http://www.nytimes.com/2012/05/28/nyregion/fragile-calculus-in-plans-to-fix-pension-systems.html

    siis eläkerahastojen pitäisi tuottaa tietty määrä, ja näköjään usassa se odotettu pitkän aikavälin tuotto on noin 8%. toisaalta viime vuosina se tuotto ei ole oikeasti ollut lähelläkään tuota. missä vaiheessa siis pitää myöntää tämä ja laskea tuotto-odotuksia? ja samalla lisätä eläkemaksuja?

    ”most public pension funds are still betting they will earn annual returns of 7 to 8 percent over the long haul, a practice that Mayor Michael R. Bloomberg recently called “indefensible.” ”

    mikähän on suomen tilanne? minkälaisia tuotto-odotuksia täällä on? ei nyt tule mieleen että tästä olisi kirjoitettu?

    • joskus taannoin tässä oli julkisuudesta eläkkeen laskutapoihin tehdyistä muutoksista, jotka ovat osoittamassa tulevat eläkkeet mitättömän arvoisiksi. Kyseessä siis oli jotain automaattisia korjausmekanismeja jotka eläkkeitämme rukkaavat sen mukaan mitä tapahtuu. Ja sitten todettiin että eläkekassoista oli tosiaan sulanut aika paljon että mitäs nyt…

      Kritisoin tuolloin jossain sitä, että eräskin muistaakseni johtava virkamies ihmetteli, että eikö kolmekymppisten kannattaisi keskittyä johonkin muuhun kuin eläkkeidensä perään huolehtimiseen. Siinä lausunnossa oli jotain väärää niiiiin monella tasolla että kiehahti.

      Mutta siis, en oleta itse saavani oikeastaan minkäänlaista merkityksekästä eläkettä sitten joskus, tai näin tulevaisuuttani rakennan. Jos jotain joskus saan, niin se on sitten bonuksena, mutta lähtökohtaisesti en odota ”siirtyväni ansaitulle eläkkeelle” missään vaiheessa. Järjestelmä tulee mahdollisesti rapautumaan seuraavana 30 vuotena hiljalleen sellaiseksi, että sitä on vaikea tunnistaa.

      Jenkkien valtionvelan ollessa jotain 15 triljoonan tienoilla, heidän sosiaali-turvan tulevissa vastuissa on erään kirjan mukaan noin 50-100 (laskijasta riippuen) triljoonan aukko, jossa ei rahaa siis ole. On se hyvä että valtio siellä omistaa painokoneen! 😉

      http://www.brillig.com/debt_clock/

      • Tuomas permalink

        http://www.iltalehti.fi/perhe/2012041415451985_pr.shtml
        Naisten pitäisi saada keskimäärin yli kolme lasta, jotta suomalaisten eläkkeet olisivat turvattu, kertoi Aamulehti.

        Hmm… siis onko eläkejärjestelmä rakennettu olettaen, että väkiluku pysyisi vakiona, vaikka väkiluku näillä näkymin on laskemassa? Onko tämä aiheuttanut eläkekassojen sulamisen vai tuleeko tämä vielä sulamisen päälle?

        (Vauvabuumi ei muuten pelastaisi huoltosuhdetta kuin vasta parinkymmenen vuoden viiveellä, joten se ei välttämättä ole niin fiksu ratkaisu. Vaikka onhan nyt kevät ja kaikkea 🙂 )

        • Väestö pysyttelee vakiona jos naiset saavat keskimäärin hieman yli kaksi lasta. Mutta joo, jos nyt tulisi kevään myötä vauvabuumi, niin oltaisiin todellisessa kusessa 10 vuoden päästä, kun suuret ikäluokat olisivat jo pitkälti eläkkeellä, ja uusi suuri ikäluokka kuluttaisi vielä vuosikymmenen koulun penkkejä. No, sitten 20+ vuoden jälkeen jossain vaiheessa ehkä helpottaisi, kun suuret ikäluokat alkavat löytyä mullan alta ja uusi suuri ikäluokka alkaa etsiä itselleen duunia…

          Eiköhän tuo eläke-lotto ole laskettu terveesti kasvavan väestön perusteella? Tai en tiedä. Kusessa ollaan kuitenkin kun pääomat ja tuotto-odotukset sulavat, menot kasvavat ja eläkemaksut vähenevät (eli kasvavat niiltä ketkä ovat töissä, joita homma alkaa vituttaa kun aika pian käy selväksi että heille ei näiustä eläkkeistä jää mitään jäljelle vaan sen hetkinen porukka imaisee kassat kuiviksi, mutta joka porukka omaa myös ison äänivallan ja osaa sitä käyttää joten niitä on vaikea äänestää pois ”loisimasta” eli nauttimasta hyvin ansaittuja, mutta liian suuria kansakunnan kantoikykyyn nähden, eläkkeitään).

          Eläkejärjestelmä on jonkinlainen pyramidi-huijaus, joka perustuu loputtomasti kasvavan väestön, talouden ja tehokkuuden oletukselle. Niinkuin kaikki muukin tääällä tuntuu tekevän. *huokaus*

  2. Hyvä kirjoitus minustakin.

    Mutta jäin miettimään fifin lukijoiden (oletettavasti punavihreätä) arvomaailmaa, joka saattaa vastaanottaa kirjoituksesi toisin kuin tarkoitit. Vaikka olet kertonut vakuuttavasti, että resurssien niukkuudesta seuraa talouskasvun pysähtyminen, punavihreä saattaa ajatella, että talouskasvun ylikorostusta onkin ollut aivan liikaa, vihdoin päästään siitä eroon, talouskasvun ilmapiiri on paha sinänsä, miksei voitaisi elää muuten vain rennommin, tehdä taidetta, kuunnella musaa ja rakastaa toisiamme enemmän? Miksi pitäisi pingottaa, kun downshiftaaminen on tulevaisuuden trendi?

    Tähän kysymykseen kirjoituksesi ei vastaa. Tavallaan olet kirjoittanut fifiin kirjoituksen, joka olisi pitänyt julkaista Kauppalehdessä.

    No toisaalta, Kauppalehti varmaankin puolestaan julkaisisi sen kirjoituksen, jossa perustelisit miksi talouskasvu on tärkeä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden jatkuvuuden takia. Sitä kirjoitusta taas eivät punavihreät fifi-lukijat löytäisi. 🙂

    • Janne, kiitos, ja mielenkiintoisia huomioita. Mähän kirjoitin tuon tekstin mahdollisimman poliittisesti neutraalina, ja tarjosin sitä muihinkin julkaisuihin (en kauppalehteen, mutta hyvin samantyyppisiin) joilta sain varsin positiivista palautetta tekstistä, ja julkaisun esteeksi muodostuivat, ainakin sanojensa mukaan, esim artikkelin pituus ja meneillään olevat irtisanomis-neuvottelut jotka tekivät ulkopuolisten tekstien ostamisen käytännössä mahdottomaksi.

      Lisäksi pyrin pysymään vähän ”teknisessä analyysissä” enkä siis vastaamaan esim mainitsemaasi kysymykseen. Aihetta oli pakko rajata aika rajust, ja jätin paljon juuri noita talouskasvun ja hyvinvointivaltion palveluiden keskinäisiä juttuja pois, koska ne veivät tekstin pois ydinaiheesta, jossa oli tarpeeksi purtavaa muutenkin. Se, mitä kukakin tekstistä ottaa mukaansa, on siis hänen itsensä vastuulla, ja oikeastaan hyvä niin.

      Jos joku onnistuu pitämään kuvailtua ”pakotettua degrowthia” hyvänä asiana yhteiskunnan kannalta, niin se on hänen asiansa ja oikeutensa, ja jos toisaalta joku löytää tekstistä motivaation tehdä vielä kovemmin kasvua, koska se vähäkin on nyt uhattuna, niin sekin on hänen asiansa. Koetin olla moralisoimatta, ja lopussa olleita paria toimintaehdotustakin lisäsin ja poistin useita kertoja. Taisivat lopulta typistyä tuohon asteelle, että asia pitäisi ylipäätään tiedostaa, että sen pohjalta voitaisiin jonkinlaisia päätöksiä tehdä, kuka niitä sitten onkaan tekemässä.

      • a_l permalink

        Hyviä pointteja teillä molemmilla.

        En ole erityisen perehtynyt degrowth-liikkeen päämääriin. Käsittääkseni degrowth-porukka ajaa aika perusteellisia muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin, jotka tekisivät talouskasvusta luopumisen toimivaksi. Luonnonvaroja kuluttava määrällinen kasvu vaihdettaisiin elämänlaatua parantavaan ”kasvuun” jne.

        Talouskasvun olosuhteiden pakosta tapahtuva vaihtuminen talouden kutistumiseen on takuuvarma tie massiiviisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vaikea silti sanoa miten asiaan fifin lukijakunnassa suhtaudutaan…

      • Noin mäkin olen käsittänyt degrowthin. Lähinnä esim että mitattaisiin sitä hyvinvointia jollain muulla kuin bkt:n kasvun kautta, ja toisaalta tehtäisiin yhteiskunnasta ja toimintaympäristöstä sellainen, ettei se olisi lähtökohdiltaan riippuvainen jatkuvasta kasvusta. pakotettu degrowth on oman näkemykseni mukaan erittäin epätoivottua, kuten itsekin tuossa mainitsit. Siinä mielessä olisi poliitikkojen kannalta jopa ehkä toivottua että mitattaisiin jotain muuta, kuin bkt:n kasvua, jotta voisivat kenties näyttää ”onnistuvansa”, kun bkt:n kasvu ei ole enää niin helppoa tai edes mahdollista.

        Veisivät siis huomion itseklkäistä syistä muualle kuin bkt:hen, ja samalla ehkä sitten keskittyisivät myös toimiin, jotka edistäisivät näitä mittareita, joihin huomion veivät…? Aika kieroa, mutta luotan tässä asiassa poliitikkojen olevan riittävän pelimiehiä/naisia. 😉

  3. Mahdollisesti jo käsitelty uutisalueella, mutta ajattelin sopivan tähän aiheeseen: IMF:n mukaan korkea öljynhinta ei ole maailmantaloudelle ongelma. No niin, sitten voidaan tämäkin blogi sulkea tarpeettomana:-)

    http://www.imf.org/external/pubs/ft/survey/so/2012/NUM052512A.htm

    • jorma permalink

      Mielestäni Ihan mielenkiintoinen pikku juttu joka tapauksessa, vaikka joihinkin esitettyihin päätelmiin suhtautuisikin kriittisesti.

      Mitkähän tämän kuvan esittämää tilannetta vuonna 2030 vastaavat CO2-päästöt olisivat? Ja mitenhän ne sopivat CO2-päästöjä koskeviin suosituksiin ja suunnitelmiin? Arvelen, että kyseisen arvion mukaisen energian kulutuksen absoluuttiset CO2-päästöt olisivat nykyistä suurempia, vaikka fossiilisten polttoaineiden suhteellinen osuus kulutuksesta olisi hieman pienempi.

      • jukka permalink

        tässä on ikään kuin 2 toisistaan riippumatonta todellisuutta. tuossa imf:n/bp:n kuvassa siis fossiilisten osuus vuonna 2030 olisi noin 80%. näyttäisi siltä että kaikki ne tahot jotka oikeasti on tekemisissä energian tuotannon kanssa on samaa mieltä: iea, eia, opec, exxon mobil jne. siis kun poliitikot (jotka tietenkin haluaa talouskasvua) suunnittelee tulevaisuutta niin käytännössä toimitaan tämän skenaarion mukaan.

        se toinen todellisuus on sitten erilaisissa yk:n greenpeacen, ipcc:n raporteissa joissa puhutaan päästöjen vähentämisestä (mutta samalla myös energian kulutuksen lisäämisestä ja talouskasvusta). poliitikot mielellään puhuu myös tästä skenaariosta, mutta käytännössä eivät tietenkään pyri toteuttamaan sitä. toisaalta voisi myös sanoa että tämä skenaario on sisäisesti ristiriitainen: halutaan lisää energiaa, mutta vähemmän päästöjä, köyhyyden lopettamista, mutta toisaalta rikkaat ei tingi mistään jne.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: