Skip to content

Kuukauden kirja – Eurokriisin Anatomia – Heikki Patomäki

huhtikuu 10, 2012

Eurokriisin anatomia vetää mukavasti yhteen sen, mitä on tapahtunut ja mistä se pääosin on johtunut. Ja tuopa se esille myös joitain asioita, joita voisimme tehdä, jotta ongelmilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä.

Kirja vaatii jonkinlaisen kiinnostuksen aiheeseen, ja hieman myös termistön tuntemusta. Jotkin kohdat menivät itseltäni yli hilseen, mutta pääasiassa pysyin ihan hyvin kärryillä. Näkökulma on pitkälti taloudellinen ja yhteiskunnallinen. Esimerkiksi talouskasvun fyysisiin rajoitteisiin ei juuri puututa, mutta esimerkiksi eurokriisin ja Eurooppa/Euro-projektin legitimiteettiä, tai oikeutusta ihmisten mielissä ja sen vaikutusta poliittiseen ilmapiiriin, tuodaan mukavasti mukaan keskusteluun.

Ennustuksissaan euron tulevaisuudesta kirja tarjoilee muutaman eri vaihtoehdon, jotka se perustelee varsin hyvin. Yksittäisten ihmisten toimenpide-ehdotuksiin tai tulevaisuuden näkymiin ei silti mennä, vaan kirjassa pysytään hieman etäisellä, akateemisella tasolla. Tämä on tietoinen tyylivalinta, joka hieman turhauttaa minua oli kirja mikä hyvänsä. Kaipaan vähän enemmän kouriintuntuvuutta. Tähän kirjaan se olisi istunut kenties hieman huonosti, mutta silti sitä jäin hieman kaipaamaan. Samaten syvempää kosketusta reaalimaailman fyysisiin reunaehtoihin taloudelliselle toiminnalle ja kasvulle.

Lopussa aletaan luonnollisesti kartoittamaan vaihtoehtoja. Patomäen visioissa näkyy jonkinlainen globaalikeynesiläisyys, maailman yhteinen valuutta, nippu semi-automaattisia tulonsiirtoja valtioilta toiselle perustuen johonkin, ja kenties jonkinlainen yhteinen maailmanhallinto. Täytyy myöntää että uskoni ihmiseen on kenties hieman heikommalla jalustalla kuin Patomäen, sillä näen tällaisella suuntauksella varsin karmeita seurauksia. Täytyy myös myöntää että oma näkemykseni talousasioissa kallistuu hieman enemmän tuonne Itävaltalaisen koulukunnan (Mises, Hayek) puolelle, vaikka toki siinäkin on puutteensa.

Hieman vaikea on nähdä, että lisää politiikkaa ja poliittisia vaikuttimia talousjärjestelmän säätämiseen olisi monellakaan tavalla hyvä asia. Poliittiset vaikuttimet kun ovat jossain ihan muualla kuin maksimaalisen ja mahdollisimman tasaisen hyvinvoinnin luomisessa mahdollisimman pienin haitoin ja kustannuksin. Mutta tämä voi toki johtua vain siitä, että en ole tarkemmin tutustunut kirjassa esitettyyn globaalikeynesiläisyyteen. Järjestelmä tuntuu kuitenkin odottavan varsin laajaa globaalia solidaarisuutta ja tulonsiirtoja rikkailta köyhille. Toteutuessaan siis varsin kannattavia ajatuksia, mutta toteuttamiseltaan vähintään haastavia, ottaen huomioon miten helppo ihmisiä on ihan omankin valtion sisällä ajaa laumoihin ja etupiireihin jotka kynsin hampain pitävät kiinni omista saavutetuista eduistaan. Emme ole ehkä kollektiivisesti riittävän älykkäitä, emmekä retoriikan ymmärrykseltämme riittävän kehittyneitä, jotta kykenisimme tajuamaan mikä on meille parhaaksi pitkässä juoksussa ja mitä poliitikko todella tarkoittaa sanoessaan jotain. Nämä ovat valitettavia, mutta todellisia esteitä minkään isomman muutoksen tiellä.

Myös globaali rahajärjestelmä kuulostaa sellaiselta matopurkilta, että kukaan ei tiedä mitä sieltä lopulta ryömii ulos. Toki, sillä saadaan osa nykyisistä valuuttoihin liittyvistä ongelmista ratkaistua, mutta mitä takeita on siitä, ettei tilalle ilmaannu nippu kahta kauheampia ongelmia, kuten on käymässä Euron kanssa, joka kirjassa varsin seikkaperäisesti aiemmin kuvataan?

Lainaus: Tulevaisuudessa maailmanvaluutta olisi valuuttavarantojen pohja. Samalla sen avulla voitaisiin kontrolloida koko maailman rahan määrää eli likviditeettiä.

Kuka/mikä kontrolloisi rahan määrää ja millä perustein? Miksi tämä olisi toteutuessaan sen kummempi kähmintä-operaatio kuin nykyinen maailmanvaluuttamme (USD) sekä sen määrää kontrolloiva järjestelmä (FED+pankit). Hoitaisivatko poliitikot rahan määrän säätelyn fiksusti vai poliittisin perustein? Vai olisiko vastuussa ekonomistit ja raha-eliitti, jotka nykyisenkin sotkun ovat paljolti saaneet aikaan? Erilaiset sääntelyt ja monimutkaiset systeemit joita tällainen järjestelmä vaatisi olisivat suoranainen porsaanreikä-generaattori, jolla milloin kukin kahmisi itselleen ja lähipiirilleen etuja. Nykyisestä katastrofista voitaisiin liikkua parempaan suuntaan, mutta se ei vielä tarkoita kovinkaan hyvää lopputulosta.

Räikeintä oli kenties se, että järjestelmä jota kutsutaan vihreäksi globaalikeynesiläisyydeksi, tähtää talouskasvuun. Toki, se pyrkii jakamaan kasvua ja elintasoa ennen kaikkea köyhälle väestölle, ja pyrkii verottamaan khk-päästöjä ja toimimaan ”ekologisesti”, mutta se ei ole talousjärjestelmänä sen kummempi kuin muutkaan, kun lopulta aletaan keskustelemaan loputtoman kasvun mahdollisuudesta rajatulla planeetalla. Lisäksi alaotsikko, Mitä globalisaation jälkeen, jää kirjassa aika etäälle ja vähäiselle käsittelylle, vaikka se oli yksi alkuperäisistä kiinnostuksen herättäjistä ainakin itselläni.

Annan kirjalle 3½ tähteä viidestä.

***************

Eurokriisin Anatomia (adlibris)
Alaotsikko: mitä globalisaation jälkeen?
Kirjailija: Heikki Patomäki
Kustantaja: Into-Kustannus
Sidosasu: Nidottu
Kieli: suomi
Julkaistu: 2012
Sivumäärä: 222
ISBN10: 9522641286
ISBN13: 9789522641281

Mainokset

From → Esittelyt, Talous

2 kommenttia
  1. jukka permalink

    hieman heppoisilta vaikuttaa patomäen eväät…

    jos pyritään talouskasvuun, ei oteta huomioon resurssiongelmia, ja kaiken lisäksi vielä vedetään mukaan maailmanlaajuinen talousjärjestelmä, niin lopputulos ei ainakaan minua vakuuta…

    ylipäätään on jotenkin outoa että ne jotka ovat (ainakin omasta mielestään…) ”yhteiskuntakriittisiä”, tuntuvat menettävän kriittisen ajattelun kyvyn kun pitäisi analysoida fysikaalista maailmaa ja sen merkitystä yhteiskunnan kannalta.

    • Oikeastaan se oli pieni pettymys, että tilannetta kuvatiin kuitenkin niin talousteoriaan ja politikointiin hirttäytyneenä. Toisaalta, lähdin itse hakemaan tuosta ennenkaikkea lisää tietoa tästä euro-kriisistä, näin niinkuin suomeksi ja suomalaisesta näkökulmasta, ja sitä tuli varsin hyvin myös saatua. Noi lopun ”korjausehdotukset” oli suhteellisen pienellä osuudella kirjassa, ja voisin sanoa että kokonaisuus olisi saanut ainakin minulta paremman arvosanan ilman niitä (joskin alaotsikko mitä globalisaation jälkeen olisi pitänyt sitten jättää pois, joka toisaalta oli herättämässä omaa mielenkiintoani).

      Alla olevassa linkissä hauska ”keskustelu” fyysikon ja ekonomistin välillä:
      http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: