Skip to content

Suomen primäärienergiankulutus 2010 ja 2011

huhtikuu 4, 2012

Vuosi 2010 oli taas kohtalaisen voimakkaan talouskasvun aikaa Suomessa, ja se näkyy myös energiankulutuksessa, joka kasvoi edellisvuodesta yli 10 %. Se paljon puhuttu energiankulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä antaa siis edelleen odottaa itseään. Tähän mennessä ainoat merkittävät kulutuksen säästöt ja päästövähenemät ovat seuranneet taloudellisesta turpasaunasta. Vuonna 2009 Suomen BKT nimittäin putosi yli 8 %. Vuonna 2010 se puolestaan nousi 3,7 %. Miten ihmeessä 3,7 % nousu voi näkyä yli 10 % energiankulutuksen kasvuna? Oma nopea arvaukseni on, että kasvu tuli suurelta osin energiaintensiivisiltä aloita, joita kaikkia ei ole vielä viety Kiinaan.

Vuonna 2011 tulikin sitten taas turpaan, ja energiankulutus väheni.

2011 %

2010 %

2009 %

tWh 2011 tWh 2010 tWh 2009
Öljy

24,1

24,1

25,2

92,8

98,1

92,9

Puupolttoaineet

22,2

21,8

20,2

85,8

88,8

74,3

Ydinenergia

17,5

16,3

18,6

67,5

66,3

68,5

Hiili

10,8

12,9

11,5

41,6

52,4

42,2

Maakaasu

9,6

10,2

10,1

37,2

41,3

37,4

Turve

6,3

6,5

5,4

24,3

26,3

19,9

Vesivoima

3,3

3,1

3,4

12,8

12,7

12,6

Sähkön nettotuonti

3,6

2,6

3,3

13,9

10,5

12,1

Tuulivoima *

0,0

0,1

0,1

0,0

0,3

0,3

Muut

2,6

2,4

2,2

9,9

9,9

8,3

Yhteensä

100

100

100

385,8

406,7

368,4

*2011 tilastoissa tuulivoima on laskettu mukaan vesivoiman kanssa, mutta osuus on edelleen 0,1 % kokonaisuudesta, joskin se kasvoi 64 %!

Öljyn kulutus oli sekin 2010 ”terveessä” kasvussa, kuten ekonomistit asian ilmaisisivat, ja vaikka osuus kokonaisenergiasta vähän pieneni, se oli silti suurin yksittäinen energianlähteemme. Vuonna 2011 kulutus taas laski vuoden 2009 tasolle.

Suomeen tuotiin vuonna 2011 energiatuotteita 13,5 miljardin euron edestä, ja vietiin 5,5 miljardin euron edestä. Nettotuontia siis 8 miljardia euroa, eli noin 22 miljoonaa euroa päivässä (nelisen euroa per nokka).

***************

Tarkastellaanpa vielä hieman muiden primäärienergianlähteiden riippuvuutta öljyn käytöstä. Mitkä primäärienergian lähteistämme ovat polttoaineen hankinnassa suoraan riippuvaisia öljyn käyttämisessä, ja mitkä kenties vähemmän suoraan. Alla on käytetty vuoden 2010 lukuja (koska tilastokeskus julkisti 2011 ennakkotiedot sen jälkeen kun olin tämän jutun jo kirjoittanut).

Suoraan ja melko voimakkaasti riippuvaisia ovat ainakin:

  • Puupolttoaineet: 88,8 tWh / 21,8 %
  • Hiili 52,4 tWh / 12,9 %
  • Turve: 26,3 tWh / 6,5 %

Esimerkiksi energianpuun korjuu ja kuljetus vie keskimäärin noin 5 % saadun puun lämpöarvosta. Tämä energia on toki huomattavasti arvokkaammassa muodossa, eli polttonesteenä, verrattuna puuhun ja sen lämpöarvoon. Turpeesta en tiedä vastaavia lukuja. Kivihiilen EROEI on arvioitu yli 50:1, joten se viittaisi siihen, että louhinta ja kuljetus vievät alle 2 % kivihiilen lämpöarvosta dieselinä ja polttoöljynä. Suomen tapauksessa tämä öljyn poltto on tosin ulkoistettu Puolaan ja Venäjälle, josta käyttämämme kivihiili tuodaan.

Polttoaineen kannalta vähemmän riippuvaisia öljyn käytöstä ovat:

  • Ydinenergia 66,3 tWh / 16,3 %
  • Maakaasu 41,3 tWh / 10,2

Ydinenergiassa itse polttoaineen louhinta on lienee melko mitätöntä, ja tapahtuu usein muun kaivostoiminnan ohessa. Maakaasun kohdalta en tiedä sen tarkemmin, mutta ainakin itse maakaasu kulkee pääosin putkissa kohtalaisen tehokkaasti. Suurimmat panostukset lienevät rakennusmateriaalien hankinta sekä infrastruktuurin ja itse voimalan rakentaminen, kuten myös seuraavissa:

  • Vesivoima 12,7 tWh
  • Tuulivoima 0,3 tWh / 0,1 %
  • Sähkön Nettotuonti 10,5 tWh, 2,6 % (pääasiassa hiili ja ydinvoimaa Venäjältä, kenties vesivoimaa Ruotsista/Norjasta)
  • Muut.

Riippuen siis energianlähteestä, sen öljytehokkuus voi vaihdella paljonkin, mutta kaikissa sitä käytetään jossain määrin. Tämä on yksi niistä asioista, joita kannattaa ottaa huomioon niukkenevan öljyn maailmassa, jossa joudutaan säännöstelemään käyttöä. Itse en voisi paljon fiksumpaa polttokohdetta keksiä nykyiselle öljylle kuin vaihtoehtoisen vähäpäästöisen energian/sähköntuotannon ja sitä käyttävän infran ja kaluston rakentaminen. Nyt kun öljy on vielä suhteellisen halpaa ja sitä on luotettavasti saatavilla.

Mainokset
4 kommenttia
  1. Tuosta energiankäytön muutoksesta; energiaintensiivinen teollisuus on suhdanneherkkää, joten talouden vaihtelut näkyvät energiankäytössä korostetusti tmän vipuvaikutuksen myötä.

  2. Maakaasusta sen verran, että tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudesta tarttui sellainen tiedonjyvä, että Venäjältä tänne tuleva maakaasu on pitkillä sopimuksilla ja sen hinta on sidottu öljyn hintaan. Tämä on yksi syy miksi Gasum suunnittelee LNG-terminaalia rannikolle: nesteytetty ja laivattu maakaasu on jopa halvempaa kuin putkea pitkin venäjältä tuleva!

  3. jukka permalink

    miten paljon tuosta puupolttoaineesta on sitä perinteistä talon lämmitystä? tähän kai kuitenkin lasketaan sellu/paperitehtaitten hakkeesta ”sivutuotteena” saatu energia?

    olettaisin edelleen että kämpän lämmitykseen käytettävä puu on suureksi osaksi omasta metsästä tai sitten ostettu naapurilta tai muuten tämmöistä pienimuotoista mutta yleistä toimintaa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: