Uutislinkki – Kiinalla liuskekaasua 200 vuodeksi
Kiina on julkistanut ensimmäistä kertaa arvioitaan omista liuskekaasu-varoistaan, ja pyyhkiikin pöydän vuoden top3 resurssiuutisella. Sillä on arvioidensa mukaan nykytekniikalla hyödynnettäviä varoja tuplasti jennkien liuskekaasu-varoihin nähden, noin 200 vuodeksi nykykulutuksella. Nykytekniikan ja -hintojen ulottumattomissa kaasua on vielä paljon lisää.
Asiasta kirjoitti Tekniikka & Talous.
Mitä tämä käytännössä sitten tarkoittaa? Tulevaisuudessa lienee oletettavissa kaasun nousu Kiinassa entistä keskeisemmäksi energianlähteeksi. Se toivottavasti vähentää hiilivoimaloiden tarvetta, mutta uutinen ei ole niin hyvä miltä se kuulostaa, sillä liuskekaasun tuotannon metaanivuodot tekevät siitä lähes hiilenpolton veroisen ilmastonmuutoksen kannalta, ja 20 vuoden aikavälillä jopa pahemman. Se myös helpottaa coal-to-liquids ja gas-to-liquids -laitosten rakentamista, joka (kenties kaasun seasta löytyvän liuskeöljyn lisäksi) voi hieman myös paikata öljyntuotannon aluillaan olevaa alamäkeä.
Paikallinen ilmanlaatu kaupungeissa paranee, mutta toisaalta liusketuotannon on epäilty pilaavan pohjavesiä. Liuskekaasu ei myöskään ole kovin halpaa tuottaa, eikä Kiinalaisilla ole siitä tällä hetkellä osaamista, mutta äkkiäkös he ostavat pari alan yritystä jenkeistä. Lisää energiaa, mutta ei kovin halvalla, eikä ilman sekä paikallisia että globaaleja seuraamuuksia.
Jos Kiinan hiilen käyttö alkaa kaasun myötä laskemaan (tai nousee hitaammin), laskee se myös hiilen markkinahintoja. Tällä kaikella on sekä hyviä että huonoja puolia, riippuen mistä näkökulmasta asiaa katsoo. Kokonaisajatuksena voisi ehkä sanoa, että ihmiskunta sai tuon myötä hieman tukevamman otteen omasta tulevaisuudestaan, ja riippuu entistä enemmän meistä mihin päin rattia käännämme. Tällä hetkellä suunta on toki tukevasti vielä kohti kallionleikkausta.
Kaikenhuipun blogi 
Kiina on Sun Tzunsa lukenut, eikä tämänkaltaisten ilmoitusten todenperäisyyttä päästä tarkistamaan puolueettomien tahojen toimesta. Ei toisaalta ole todisteita, etteikö tieto olisi todenmukainen. Spekuloidaanpa kuitenkin hieman: Kiinan keskiluokan kasvu on nähty enenemässä määrin uhkana resurssiriittävyydelle globaalissa mittakaavassa, mitä uhkaa tämä ilmoitus energian osalta sopivasti hälventää. Ilmoitus on myös omiaan vähentämään paineita öljyn hinnassa (Kiina on nykyään netto-tuoja ja maan liikenteen kasvu suurin yksittäinen öljynkulutusta lisäävä tekijä) sekä uusiutuvien energialähteiden investointien vaikeuttamista (Kiina itse kuitenkin rakentaa infraa määrätietoisesti ja käyttää harvinaisia maametalleja ahkerasti). Vähentää myös tarvetta laajentaa öljyntuontia meritse ja lentotukialusten rakentamista energiaturvallisuutta kohentamaan, mikä vähentäisi vastakkainasettelua USA:n kanssa tältäosin. Riippumatta Kiinan todellisista tarkoitusperistä, niin ainakin ilmoitus on omiaan halventamaan investointeja ja ostamaan lisäaikaa Kiinan kannalta mukavasti ennen resurssiniukkuuden ilmestymistä myös kilpailevien maiden tutkaruuduille. Toisaalta, mikäli ilmoitusta seuraa kiinalaiseen tapaan massiiviset panostukset liuskekaasun tuotantoon parin vuoden aikaikkunassa, niin tämä tukisi oletusta ilmoituksen todenperäisyydestä. Aika näyttää.
Tämä uutinen vahvistaa entisestää sitä asetelmaa, että meiltä loppuu käyttökelpoinen ilmakehä ennen fossiilisia polttoaineita. Uutinen on kuitenkin hyvä satojenmiljoonien kiinalaisten terveyden kannalta.
Ikävä kyllä liuskekaasun hyödyntäminen tulee kiihdyttämään lämpenemistä, sillä samalla kun CO2 päästöt pysyvät korkealla tasolla, metaanipäästöt kasvavat ja viilentävät pienhiukkaspäästöt vähenevät. Mutta ilmanlaatu kyllä paranee.
Typerintä mitä jäljellä oleville hiilivedyille voi tehdä, on polttaa ne. Ne ovat arvokkaita raaka-aineita kemianteollisuudelle.
Eiväthän ne tietenkään ikinä ”lopu”. Merenpohjan metaanihydraateissa metaania on vaikka kuinka paljon.
+1 eli samaa mieltä. Kuvio on aika selvä, lämmitysöljystä ja öljypohjaisista liikennepolttoaineista pitäisi päästä eroon. Hiilestä sähkön (ja lämmön) tuotannossa pitäisi päästä eroon. Maakaasu, noh, ehkä senkin polttamista sähköksi pitäisi mahdollisuuksien mukaan rajoittaa, vaikka se kätevää ja halpaa säätövoimaa onkin.
Artikkelissa mainitaan nykyteknologialla taloudellisesti hyödynnettävissä olevan liuskekaasun riittävän 200 vuodeksi. Nopea laskutoimitus suuruusluokasta viittaisi kyseessä olevan varannot per kaasun nykykulutus. Kaasun kulutus tullee kuitenkin nousemaan, joten sitä riittänee suhteessa lyhyemmäksi aikaa. Jotain osviittaa kaasun kulutuksen nousupotentiaalista antaa se, että BP:n 2010 tilastojen mukaan kaasulla tuotettiin 4% Kiinan energian kokonaiskulutuksesta. Vastaavasti hiilen osuus oli hieman yli 70% ja maan todennetut varannot riittävät nykykulutukseen suhteutettuna vain 35 vuodeksi.
Kiina on kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen nappula tässä pelissä. Maan hallituksessa on sanalla sanoen, ehkäpä paljon fiksumpaa porukkaa kuin esim. Yhdysvalloissa, maassa valmistuu enemmän insinöörejä, ja sen hallintokoneisto kykenee hyvin nopeisiin ja radikaaleihin muutoksiin lyhyessä ajassa. Kiinassa tiedetään aivan hyvin, mitä ilmastonmuutos ja toisaalta energiapula merkitsee ja tulee merkitsemään tulevaisuudessa. Sieltä on lupa odottaa melkein mitä vain, ja kun Kiina alkaa toimimaan, voi länsimailla olla vaikeuksia pysyä kyydissä mukana.
Jos ylipäätään jossain tapahtuu jotain positiivista kehitystä, uskon sen tapahtuvan nimenomaan Kiinassa. Länsi ei näytä kykenevän mihinkään, kaikki aika menee puhumiseen ja selittämiseen.
Kaitsu, unohdit käsien heiluttelun. Sitäkin tehdään länsimaissa paljon. 🙂
Olen melko samaa mieltä tosin asetelmasta. Kiina ”ownaa” meidät kaikki kohta. Jos se pysyy itse pystyssä.
Sillä voi olla sekä hyviä että huonoja seuraamuksia.
Janne, totta. Jos siitä ruvetaan syntetisoimaan öljyllekin korvikkeita hiilen korvaamisen ja ylipäätään energiankulutuksen kasvun lisäksi, muuttuvat parin sadan vuoden varat äkkiä muutamaan vuosikymmeneen, joskin se olettaa että tuotantovauhtia kyetään lisäämään. Tämäkin vie aikansa sillä se tarkoittaa esim porauskaluston ja miehustön lisäämistä sillä liuskekaivoja täytyy porata jatkuvasti lisää nopean hiipumisen takia.
Myös kaasun vaatima infra on ongelma, sillä sitä kaiketi kuljetetaan pääosin rekoilla kaivoilta keskusterminaleihin joista kenties lähtee putkea sitten. Tai jostain sain tämän käsityksen.
http://www.atimes.com/atimes/China_Business/NB18Cb01.html
Tämän jutun mukaan Kiinan liuske-kaasu ei ole ihan niin läpihuutojuttu kun voisi ajatella. Noh, mielenkiintoista nähdä saavatko tuotantoa käyntiin lähivuosina…